”VAILLA luonnollista kiintymystä.” Näillä surullisilla sanoilla Raamattu kuvailee monia meidän aikamme – ”viimeisten päivien” – ihmisiä. (2. Timoteukselle 3:1, 3, 4.) Epidemiaksi yltynyt lasten hyväksikäyttö perheissä on selvä todiste tuon ennustuksen täyttymisestä. Kreikankielisessä alkutekstissä ilmausta ”vailla luonnollista kiintymystä” vastaava sana on aʹstor·gos, ja sillä tarkoitetaan perheenjäsenten ja varsinkin vanhempien ja lasten välisen rakkauden puutetta. * Hyvin usein lapsia käytetään hyväksi juuri perhepiirissä.

Joidenkin tutkijoiden mukaan hyväksikäyttäjä on tavallisimmin isä tai hänen paikallaan oleva mies, usein myös joku muu miespuolinen sukulainen. Suurin osa uhreista on tyttöjä, mutta joukossa on paljon poikiakin. Naispuoliset hyväksikäyttäjät eivät ole niin harvinaisia kuin voisi kuvitella. Ehkä kaikkein vähiten tulee tietoon tapauksia sisarusten välisestä insestistä, jossa vanhempi tai muuten vahvempi lapsi pakottaa tai houkuttelee nuoremman tai heikomman veljen tai sisaren sukupuoliseen kanssakäymiseen. Vanhemmista kaikki tällainen tuntuu varmasti vastenmieliseltä.

Miten voit ehkäistä tällaiset ongelmat perheessäsi? On selvää, että jokaisen perheen jokaisen jäsenen täytyy oppia tuntemaan ja arvostamaan periaatteita, jotka sulkevat pois hyväksikäytön. Kaikkein parasta ohjausta tarjoaa Jumalan sana.

Jokaisen perheen tulisi omaksua Raamatun moraalinormit, jotta koti olisi turvapaikka. Raamattu ei kainostele puhuessaan sukupuoliasioista. Siinä käsitellään niitä suoraan, kiertelemättä, mutta arvokkaalla tavalla. Siinä osoitetaan, että Jumala tarkoitti intiimin suhteen siunaukseksi miehelle ja vaimolle (Sananlaskut 5:15–20). Avioliiton ulkopuoliset suhteet kuitenkin tuomitaan. Raamattu puhuu avoimesti esimerkiksi insestiä vastaan. Kolmannen Mooseksen kirjan 18. luvussa kielletään laaja joukko sukurutsaisia suhteita. Huomaa erityisesti seuraavat sanat: ”Kukaan teistä ei saa lähestyä ketään lihallista lähisukulaistaan paljastaakseen alastomuuden  [ollakseen sukupuolisuhteissa]. Minä olen Jehova.” (3. Mooseksen kirja 18:6.)

Jehova luki insestin niihin ”inhottavuuksiin”, joista koitui kuolemanrangaistus (3. Mooseksen kirja 18:26, 29). Hänellä on selvästikin hyvin korkeat normit tässä asiassa. Monet maat ovat nykyaikana asettuneet samalle kannalle tuomitsemalla lasten seksuaalisen hyväksikäytön perhepiirissä. Usein lapsi on lain mukaan raiskattu, jos aikuinen on ollut hänen kanssaan sukupuolisuhteissa. Miksi käyttää näin voimakasta sanaa, jos tilanteessa ei ole käytetty fyysistä voimaa?

Monet viranomaiset ovat tajunneet sen, mitä Raamattu on aina sanonut lapsista: he eivät yleensä kykene samanlaiseen päättelyyn kuin aikuiset. Esimerkiksi Sananlaskujen 22:15:ssä sanotaan: ”Tyhmyys on kietoutunut pojan sydämeen.” Apostoli Paavali puolestaan kirjoitti pyhän hengen ohjauksessa: ”Kun olin lapsi, niin – – ajattelin kuin lapsi, järkeilin kuin lapsi, mutta nyt kun olen tullut mieheksi, olen pannut pois lapsen ominaispiirteet.” (1. Korinttilaisille 13:11.)

Lapsi ei voi ymmärtää, mitä sukupuolisuhteet todella merkitsevät, eikä hän pysty edes kuvittelemaan, mitä seurauksia niistä on vuosien mittaan. Siksi tunnustetaan yleisesti,  että lapset eivät voi antaa täyttä suostumustaan seksuaaliseen kanssakäymiseen. Toisin sanoen jos aikuinen (tai merkittävästi vanhempi nuori) on suhteissa lapsen kanssa, vanhempi osapuoli ei voi puolustella tekoaan sanomalla, että lapsi ei vastustellut tai lapsi itse pyysi sitä. Aikuinen on syyllistynyt raiskaukseen. Se on rikos, josta usein langetetaan vankeusrangaistus. Raiskauksesta on vastuussa raiskaaja, ei vastentahtoinen uhri.

Valitettavasti useimmat tämäntyyppisten rikosten tekijät jäävät nykyään rankaisematta. Esimerkiksi Australiassa arviolta vain 10 prosenttia syyllisistä joutuu oikeuteen ja harvoille langetetaan tuomio. Tilanne on ollut samanlainen muissakin maissa. Vaikka viranomaiset eivät ehkä voi kovin suuressa määrin suojella kristittyä perhettä, Raamatun periaatteiden soveltaminen voi auttaa paljon enemmän.

Tosi kristityt tietävät, että Jumala, joka on kirjoituttanut nuo periaatteet Sanaansa, ei ole muuttunut. Hän näkee kaikki tekomme, vaikka ne tehtäisiin salassa useimmilta ihmisiltä. Raamattu sanoo: ”Kaikki on – – täysin paljastettua hänen silmilleen, jolle meidän on tehtävä tili.” (Heprealaisille 4:13.)

Jumala pitää meitä tilivelvollisina, jos rikomme hänen käskyjään ja loukkaamme toisia. Toisaalta hän siunaa meitä, jos pidämme kiinni hänen perhe-elämää koskevista hyödyllisistä käskyistään. Millaisia käskyjä hän on antanut?

”Rakkaus – – on täydellinen yhdysside”, sanoo Raamattu (Kolossalaisille 3:14). Rakkaus sellaisena kuin se kuvataan Raamatussa ei ole pelkkä tunne. Sitä luonnehditaan sen perusteella, miten se vaikuttaa – miten se saa ihmisen käyttäytymään ja mitä se estää häntä tekemästä (1. Korinttilaisille 13:4–8). Rakkauden ilmaiseminen perheessä merkitsee sitä, että jokaista jäsentä kohdellaan arvokkaasti, kunnioittavasti ja huomaavaisesti. Se merkitsee sen näkemyksen omaksumista, joka Jumalalla on kustakin perheenjäsenestä. Hän on antanut jokaiselle kunniallisen ja tärkeän osan perheessä.

Perheenpäänä isän on määrä näyttää ensimmäisenä esimerkkiä rakkauden ilmaisemisesta. Hän ymmärtää, että kristityllä isällä ei ole oikeutta käyttäytyä tyrannimaisesti eikä käyttää väärin valtaansa vaimoon tai lapsiin. Hän pitää johdon ottamisessa mallinaan Kristusta. (Efesolaisille 5:23, 25.) Siksi hän kohtelee vaimoaan hellästi ja rakkaudellisesti ja lapsiaan kärsivällisesti ja lempeästi. Hän suojelee heitä uskollisesti ja tekee kaikkensa, jottei mikään riistäisi heiltä heidän rauhaansa, viattomuuttaan, luottamustaan ja turvallisuudentunnettaan.

Myös vaimolla ja äidillä on hyvin tärkeä ja arvokas osa. Eläinmaailman emojen suojeluvaistolla havainnollistetaan Raamatussa sitä, miten suojelevia Jehova ja Jeesus voivat olla (Matteus 23:37). Ihmisäidin tulisi suojella lapsiaan yhtä päättäväisesti. Rakkaudesta heitä kohtaan hän on altis panemaan heidän turvallisuutensa ja hyvinvointinsa omansa edelle. Vanhemmat eivät salli vallan väärinkäyttöä, kiusaamista tai pelottelua aviosuhteessaan tai suhteissaan lapsiin eivätkä anna lastenkaan käyttää tällaisia keinoja keskinäisissä suhteissaan.

Kun jokainen perheenjäsen kohtelee toisia kunnioittavasti ja arvokkaasti, viestintä toimii. William Prendergast kirjoittaa hyväksikäyttöä käsittelevässä kirjassaan: ”Kaikkien vanhempien tulisi keskustella lastensa kanssa päivittäin, jatkuvasti, avoimesti.” Hän jatkaa: ”Tämä näyttää olevan paras ratkaisu seksuaalisen hyväksikäytön ongelmaan.” Raamattukin suosittelee juuri tällaista säännöllistä, rakkaudellista viestintää (5. Mooseksen kirja 6:6, 7). Kun tätä neuvoa sovelletaan, jokainen perheenjäsen voi kotona puhua vapaasti, avosydämisesti ja turvallisin mielin.

Elämme turmeltuneessa maailmassa, eikä kaikkea hyväksikäyttöä voida siksi ehkäistä. Turvallisella kodilla voi silti olla ratkaiseva merkitys. Jos jotain perheenjäsentä loukataan kodin ulkopuolella, hän tietää, mistä hän saa lohtua ja myötätuntoa. Koti on silloin todellinen turvasatama kuohuvassa maailmassa. Siunatkoon Jumala pyrkimyksiänne vahvistaa omassa perheessänne juuri tällaista turvallisuutta!