Lämpöisenä lumen suojissa

HERÄTKÄÄ!-LEHDEN KIRJOITTAJALTA SUOMESTA

ILMAN riittävää vaatetusta ja kunnon jalkineita ihmisillä olisi äärimmäisen epämukavat oltavat ja he saattaisivat jopa menehtyä pohjolan ankarassa talvessa. Eläinmaailmassa lukemattomien lajien elämä kuitenkin jatkuu vuodenajasta riippumatta. Mukavan höyhenisen tai karvaisen talvipuvun lisäksi eläimet hyödyntävät lumen hämmästyttävää lämmöneristyskykyä.

Lumi muodostuu jääkiteistä, jotka ovat härmistyneet suoraan vesihöyrystä. Kymmenen senttimetriä lunta vastaa noin yhtä senttimetriä vettä, joten kiteiden välissä on paljon ilmaa. Tämän ansiosta lumi on kovassa pakkasessa hyvä lämmöneriste, jonka suojissa siemenet ja kasvit selviytyvät kevääseen. Ilmojen lauhtuessa tuo maanpinnan muotoja myötäilevä valtava jähmettyneen veden varasto sulaa, jolloin se kastelee maaperän ja täyttää purot ja joet.

Elämää lumivaipan alla

Heti lumivaipan alla kulkee ristiin rastiin käytäviä, joilla vilistää monenmoisia pikkuruisia, karvaisia eläimiä päivittäisissä puuhissaan, useimmiten kiihkeässä ravinnonhaussa. Näitä ovat sopulit, myyrät ja päästäiset, nuo enimmäkseen öisin liikkuvat pienet hyönteissyöjät, jotka ovat sukua kontiaisille. Hiiret sitä vastoin juosta piipertävät usein lumen pinnalla etsiessään marjoja, pähkinöitä, siemeniä ja puuntaimien pehmeää kuorta.

Miten pikkunisäkkäiden ruumiinlämpö pysyy sopivana? Monilla niistä on lämpimän talvipuvun lisäksi myös sisäinen lämmitysuuni: vilkas aineenvaihdunta. Nuo elävät lämmittimet tarvitsevat tietysti paljon polttoainetta. Esimerkiksi päästäiset syövät joka päivä lähes oman painonsa verran hyönteisiä, toukkia ja koteloita. Lajeista pienin, vaivaispäästäinen, syö suhteessa vielä enemmän! Siksi koko valveillaoloaika  kuluu melko tarkkaan väsymättömässä ravinnon etsinnässä.

Monet pienet nisäkkäät ovat vuorostaan saalistajien ruokalistalla. Niillä herkuttelevat muun muassa pöllöt sekä näätäeläimiin kuuluvat kärpät ja lumikot. Pitkulainen, ketterä lumikko on omassa elementissään etsiessään syötävää lumenalaisista labyrinteista. Nämä pikkupedot käyvät jopa itseään paljon kookkaampien kanien kimppuun.

Saalista tähyilevät myös pöllöt. Lapinpöllöllä on niin tarkka kuulo, että se erottaa lumen alla liikkuvan myyrän ja pystyy seuraamaan sitä, kunhan lunta vain ei ole liian paksulti. Paikannettuaan kohteen se syöksähtää lumeen, painaa kovaonnisen saaliin kynsiensä väliin kuin ruuvipuristimeen ja vie sen mennessään. Paksut nietokset saattavat kuitenkin tietää monille saalistajille nälkää ja jopa nälkäkuolemaa ja saaliseläimille kantojen kasvua liian suuriksi.

Selviytyäkseen laihoista talvikuukausista monet eläimet turvautuvat lämpimämpinä kuukausina kartuttamiinsa rasvavarastoihin. Jotain syötävää on kuitenkin yleensä aina saatavilla. Esimerkiksi hirvet näykkivät nuoria oksia varsinkin männyistä. Oravat pistelevät suihinsa ravitsevia siemeniä, joita ne ovat varastoineet kätköihinsä, ja jänikset nakertavat pehmeää puunkuorta ja popsivat varpuja ja versoja. Joillekin linnuille maistuvat jäätyneet marjat ja männynneulaset.

Hankeen suoraan lennosta!

Jotkin linnut käyttävät hyväkseen lumen lämmöneristyskykyä pitääkseen kylmän loitolla päivälevon ja yöunien aikana. Näitä ovat esimerkiksi pyy, teeri ja riekko sekä pienikokoisemmat hemppo, punatulkku ja varpunen. Jos hanki on syvä ja pehmeä, linnut saattavat sukeltaa siihen suoraan lennosta, aivan kuin merilinnut veteen. Tämän nerokkaan taktiikan ansiosta pintaan ei jää  jalanjälkiä saalistajien nähtäväksi tai haistettavaksi.

Nietoksen sisällä linnut kaivavat lumeen jopa metrin pituisen vaakasuoran onkalon, kiepin. Yöllä tuuli pyyhkäisee pinnalta viimeisetkin merkit lumenalaisesta elämästä. Kun retkeilijät osuvat hiukan liian lähelle tuollaista piiloa, lumen narskunta havahduttaa sen asukit. Räjähdysmäisesti pöllähtävä lumi ja ilmaan nousevien lintujen siipien hurja räpytys voivat säikäyttää kaikessa rauhassa liikkuvan retkeilijän pahanpäiväisesti.

Talvipuvut esiin

Talven lähestyessä jotkin pohjolan eläimet naamioituvat vaihtamalla karvaisen tai höyhenisen kesäpukunsa talvipukuun, jossa niitä ei juuri erota lumisesta maisemasta. Suomessa naalin, metsäjäniksen ja joidenkin näätäeläinten turkki tuuhenee ja muuttuu valkoiseksi tai vaaleaksi syksyllä.

Samoin riekon ja kiirunan asut vaihtuvat kirjavasta puhtaanvalkoiseksi. Kesän lämpiminä kuukausina niiden varpaiden höyhenpeite on harvanpuoleinen, mutta talveksi ne saavat tuuheat ”lumikengät”. Puvunvaihdon aikanakin jotkin saaliseläimet ovat suojassa, koska niiden värikirjo sekoittuu sopivasti lumilaikkujen täplittämään maahan.

Oletko joskus miettinyt, miten linnut kärsivät tepastella lumessa tai jäällä paljain jaloin saamatta paleltumia tai tuntematta oloaan edes kovin epämukavaksi? Niillä on jaloissaan nerokkaasti suunniteltu lämmönvaihdin: sydämestä jalkoihin virtaava lämmin valtimoveri lämmittää jaloista palaavan viileän laskimoveren.

Hyytävän kylmiltä napa-alueilta aina läkähdyttävän kuumaan tropiikkiin asti eläimet eivät tosiaankaan vain jotenkuten selviydy maapallon äärioloissa vaan ne suorastaan kukoistavat niissä. Miehet ja naiset, jotka havainnoivat ja kuvaavat niitä, saavat yleensä paljon kiitosta vaivannäöstään – ja syystäkin. Miten paljon enemmän meillä onkaan aihetta ylistää maapallon elävien ihmeiden Luojaa! Ilmestyksen 4:11:ssä sanotaan: ”Sinä, Jehova, niin, meidän Jumalamme, olet arvollinen saamaan kirkkauden ja kunnian ja voiman, koska sinä olet luonut kaikki ja sinun tahdostasi ne olivat olemassa ja ne luotiin.”

[Tekstiruutu/Kuva s. 18]

Ei mitään hyvän ilman kristittyjä!

Talvella Jehovan todistajat pukeutuvat Suomessa sään mukaan ja jatkavat hengellistä toimintaansa. Seurakunnan kokouksissa käydään pitkienkin matkojen takaa; pitkät, kylmät kuukaudet eivät näy maaseudulla läsnäolijamäärien vähenemisenä. Todistajat jatkavat aktiivisesti myös julkista palvelustaan. Luojasta, Jehova Jumalasta, todistaminen on heille niin suuri ilo ja kunnia, että he mielellään jättävät hetkeksi kodin lämmön julistaakseen hänen Valtakuntaansa. (Matteus 24:14.)

[Kuva s. 16, 17]

Ulappaliitäjiä luolassa

[Lähdemerkintä]

John R. Peiniger

[Kuva s. 16, 17]

Kärppä

[Lähdemerkintä]

Mikko Pöllänen/Kuvaliiteri

[Kuva s. 17]

Joutsenia

[Kuva s. 17]

Jänis

[Kuva s. 17]

Naali