Elävä planeetta

MAAPALLOLLA on valtava määrä hämmästyttävän erilaisia eliöitä, ehkä useita miljoonia lajeja. Monet niistä ovat liian pieniä paljain silmin nähtäväksi. Esimerkiksi vain grammassa maata voi olla 10000 eri bakteerilajia, puhumattakaan yksittäisten mikrobien määrästä. Lajeja on löydetty maaperästä jopa kolmen kilometrin syvyydestä.

Ilmakehäkin on täynnä elämää – eikä vain lintuja, lepakoita ja hyönteisiä. Tiettyyn aikaan vuodesta ilmassa leijailee runsaasti siitepölyä, itiöitä, siemeniä ja paikoin tuhansia erilaisia mikrobeja. Scientific American -lehti kirjoittaa: ”Tämän vuoksi voidaan sanoa, että ilmassa on erilaisia mikrobeja yhtä paljon kuin maaperässä.”

Valtameret puolestaan ovat edelleen suurelta osin arvoitus, sillä vesisyvyyksien tutkimiseen tarvitaan usein kallista tekniikkaa. Yksistään koralliriutoilla, joille on suhteellisen helppo päästä ja joita on tutkittu paljon, saattaa olla miljoonia vielä tuntemattomia lajeja.

Se kuitenkin tiedetään, että eliöiden runsaus vaikuttaa maapallon kemiallisiin ominaisuuksiin etenkin biosfäärissä eli siinä osassa maaperää, vettä ja ilmaa, jossa on elämää. Esimerkiksi merissä eläinten kuorien ja korallien kalsiumkarbonaatti vakauttaa veden koostumusta ”pitkälti samaan tapaan kuin haponestolääkkeet neutraloivat mahalaukun sisältöä”, kuten Yhdysvaltain meri- ja ilmastohallitus (NOAA) asiaa valaisee. Kasvit ja kasviplankton (yksisoluiset levät järvien ja merien pintakerroksissa) osallistuvat veden ja ilman hiilidioksidi- ja happipitoisuuden säätelyyn. Maaperässä taas bakteerit ja sienet hajottavat orgaanista ainesta, jolloin kasvit saavat käyttöönsä epäorgaanisia ravinteita. Maapalloa on tosiaan hyvästä syystä sanottu eläväksi planeetaksi.

Elämä ei kuitenkaan olisi täällä mahdollista ilman äärimmäisen tarkkaa hienosäätöä eri alueilla, joista osan merkitys ymmärrettiin täysin vasta 1900-luvulla. Hienosäätö ilmenee muun muassa seuraavissa asioissa:

1. Maan sijainti Linnunrata-galaksissa ja aurinkokunnassa sekä sen kiertorata, kallistuma, pyörimisnopeus ja kuu.

2. magneettikenttä ja ilmakehä, jotka toimivat kaksinkertaisena suojakilpenä.

3. runsaat vesivarat.

4. luonnon kiertokulut, jotka ylläpitävät ja puhdistavat biosfääriä.

Tarkastellessamme seuraavissa kirjoituksissa näitä alueita mieti samalla, ovatko maapallon ominaisuudet sokean sattuman seurausta vai älykkään suunnittelun tulosta. Mikä jälkimmäisessä tapauksessa voisi olla Luojan tarkoitus maan suhteen? Tätä tarkoitusta käsitellään kirjoitussarjan viimeisessä osassa.

[Tekstiruutu s. 3]

”EMME VOI SALLIA JUMALAN ASTUVAN KYNNYKSELLE”

Monet tutkijat kieltäytyvät uskomasta Luojaan, vaikka todisteiden perusteella luonto vaikuttaa liian hyvin suunnitellulta ollakseen sokean sattuman seurausta. Evoluutioteoreetikko Richard C. Lewontinin mukaan tiede itse ei pakota ateisteja ”hyväksymään materialistista selitystä”, vaan he ovat ”jo ennalta sitoutuneet materialismiin” ja päättäneet luoda ”käsitteistön, joka johtaa materialistisiin selityksiin”. Viitaten tutkijapiireihin yleensä hän jatkaa: ”Tämä materialismi on ehdottomuus, sillä emme voi sallia Jumalan astuvan kynnykselle.”

Onko tällainen dogmaattisuus viisasta, erityisesti jos todisteet viittaavat selvästi Luojaan? (Roomalaisille 1:20.)