Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Miksi emme valinneet aborttia

Miksi emme valinneet aborttia

Miksi emme valinneet aborttia

ENSIMMÄISESSÄ kirjoituksessa mainittu Victoria sanoi poikaystävälleen Billille, ettei haluaisi aborttia. ”Ajattelin, että sisälläni kasvoi uusi ihminen”, hän kertoo. ”Mutta koska tajusin, ettei Bill tukisi minua raskauden aikana, jätin hänet.”

Myöhemmin Bill muutti kuitenkin mieltään ja pyysi Victoriaa vaimokseen. Heille syntyi poika, mutta lapsesta huolehtiminen näytti lähes ylivoimaiselta. ”Meillä ei ollut autoa, ei rahaa, ei paljon vaatteita eikä oikein mitään muutakaan”, Victoria selittää. ”Billin palkka oli pieni ja vuokra-asuntomme kehno, mutta sinnittelimme eteenpäin.”

Suunnittelematon raskaus on vaikeuttanut muidenkin pariskuntien elämää, mutta silti he ovat kieltäytyneet abortista. Mikä on lujittanut heidän päätöstään ja auttanut selviytymään stressistä, jota tällaisessa tilanteessa syntyvän lapsen kasvattaminen tuo tullessaan? Ratkaisevaa on ollut Raamatun viisaiden neuvojen noudattaminen.

Älä hätäile – tee käytännöllisiä suunnitelmia

Raamatussa todetaan viisaasti: ”Ahkeran suunnitelmat ovat varmasti hyödyksi, mutta jokainen hätäilijä kulkee varmasti kohti puutetta.” (Sananlaskut 21:5.)

Kahden terveen ja yhden vammaisen pojan äiti Connie ei innostunut, kun neljäs lapsi ilmoitti tulostaan. ”Emme tarvinneet lisäsuita ruokittavaksi, joten mietimme aborttia”, hän kertoo. Mutta ennen kuin hän teki hätäisen ratkaisun, hän uskoutui työtoverilleen Kaylle. Tämä auttoi häntä ymmärtämään, että hänen sisällään kasvoi ihminen, ja se muutti hänen ajatuksensa.

Connie tarvitsi kuitenkin käytännön apua selviytyäkseen tilanteesta. Koska hänen tätinsä asui lähistöllä, Kay ehdotti, että hän ottaisi tähän yhteyttä. Tämä olikin heti valmis auttamaan. Lisäksi Connien mies otti hieman lisätöitä ja he muuttivat edullisempaan asuntoon. Näin oli mahdollista huolehtia uudesta tulokkaasta.

Kayn avulla Connie löysi myös järjestöjä, jotka auttavat yllättäen raskaaksi tulevia. Monissa maissa on tarjolla apua vähävaraisille äideille. Avun etsiminen voi vaatia työtä, mutta juuri ”ahkeran suunnitelmat” tuottavat tulosta.

Tunnusta että kyseessä on ihmiselämä

”Viisaalla on silmät päässään, mutta typerä vaeltaa pilkkopimeässä”, sanotaan Raamatussa (Saarnaaja 2:14).

Todella viisas nainen ei sulje silmiään todellisuudelta, niin että vaeltaisi ”pimeässä”. Hänellä on ”silmät päässään”, eli hän käyttää älyllisiä kykyjään ja punnitsee tekojensa seurauksia. Toisin kuin se, joka sulkee silmänsä siltä, mitä hänen kohdussaan tapahtuu, viisas nainen tuntee sääliä elävää sikiötä kohtaan ja toimii sen mukaan.

Nuori Stephanie oli harkinnut aborttia, mutta sitten hän näki ultraäänikuvan lapsestaan raskauden kestettyä kaksi kuukautta. ”Liikutuin kyyneliin”, hän muistelee. ”Miten olisin voinut tehdä lopun elävästä olennosta?”

Naimaton, raskaana oleva Denise tajusi hänkin, että kohdussa kasvoi elävä ihmisyksilö. Vaikka poikaystävä antoi hänelle rahaa, jotta hän ”hoitaisi asian”, Denise kieltäytyi abortista päättäväisesti.

Ihmispelon seurauksia

Mikäli toiset painostavat valitsemaan abortin, on hyvä miettiä Raamatun sananlaskua: ”Jos pelkäät ihmisiä, voit joutua vaikeuksiin, mutta jos luotat HERRAAN, olet turvassa.” (Sananlaskut 29:25, New Century Version.)

17-vuotias Monica tuli raskaaksi juuri kun hänen piti aloittaa opiskelu kaupallisen alan oppilaitoksessa. Hänen äitinsä, joka oli kasvattanut viisi lasta ja jäänyt leskeksi, oli järkyttynyt. Hän oli toivonut, että tytär saisi hyvän ammatin voidakseen nousta köyhyydestä, jossa he elivät. Epätoivoissaan hän vaati Monicaa tekemään abortin. Lääkärin kysyttyä Monicalta, halusiko hän sitä itse, hän ilmaisi ehdottoman kielteisen kantansa.

Äiti oli niin pettynyt nähdessään tyttärensä lupaavan tulevaisuuden liukuvan käsistä ja ajatellessaan uuden lapsen tuomia paineita, että käski hänen lähteä kotoa. Monica pääsi asumaan tätinsä luokse, mutta muutaman viikon kuluttua äiti leppyi ja antoi hänen palata kotiin. Leonin synnyttyä äiti osallistui pojan hoitamiseen ja oppi rakastamaan tätä syvästi.

Naimisissa olevaan Robiniin kohdistui paineita toiselta taholta. ”Minulla oli raskauden alkuvaiheessa munuaistulehdus, ja sain siihen hoitoa ennen kuin raskaus todettiin”, hän kertoo. ”Minulle sanottiin, että lapsi olisi hyvin todennäköisesti pahoin jälkeenjäänyt.” Siksi lääkäri suositteli aborttia. ”Selitin hänelle, mitä Raamattu sanoo elämästä, ja kerroin, etten missään nimessä suostuisi aborttiin.”

Lääkärin huoli oli ymmärrettävä, mutta Robinin henki ei ollut uhattuna. * ”Tyttäreni synnyttyä hänelle tehtiin kokeita, jotka osoittivat, että hänellä oli CP-vamma mutta vain lievänä. Hänen toimintakykynsä on varsin hyvä. Nyt 15-vuotiaana hänen lukutaitonsa paranee jatkuvasti. Hän on minulle niin tärkeä, että kiitän hänestä Jehovaa monta kertaa päivässä.”

Voimaa ystävyydestä Jumalan kanssa

Raamatussa sanotaan: ”Jehovan ystäviksi pääsevät ne, jotka pelkäävät häntä.” (Psalmit 25:14, American Standard Version.)

Monien abortista kieltäytyvien päätökseen vaikuttaa se, mitä Luoja ajattelee asiasta. Heille on tärkeintä saada olla Jumalan ystävä ja toimia häntä miellyttävällä tavalla. Juuri tämä ajatus vaikutti ratkaisevasti Victoriaan, josta kerrottiin edellä. ”Uskoin lujasti, että Jumala antaa elämän, eikä minulla ollut oikeutta riistää sitä.”

Kun Victoria alkoi tutkia Raamattua tosissaan, hänen ystävyytensä Jumalaan lujittui. Hän kertoo: ”Päätös lapsen pitämisestä sai Jumalan tuntumaan paljon läheisemmältä, ja halusin miellyttää häntä kaikilla elämänalueilla. Kun rukoilin häneltä opastusta, kaikki tuntui loksahtavan paikoilleen.”

Ystävyys Jumalan, elämän Lähteen, kanssa syventää kunnioitusta kohdussa kasvavan lapsen elämää kohtaan (Psalmit 36:9). Lisäksi Jumala voi antaa ”voimaa, joka ylittää tavanomaisen”, jotta nainen ja hänen perheensä selviytyisivät suunnittelemattoman raskauden mukanaan tuomista haasteista (2. Korinttilaisille 4:7). Mitä ne, jotka kunnioittivat Jumalan näkemystä elämästä, ajattelevat ratkaisustaan jälkikäteen?

Ei katumusta

Näitä vanhempia ei vaivaa syyllisyys eikä jatkuva suru tai menetyksen tunne. Heille ”kohdun hedelmä” ei ole merkinnyt rasitetta vaan todellista siunausta (Psalmit 127:3). Edellä mainittu Connie tajusi tämän jo kaksi tuntia synnytyksen jälkeen. Hän soitti työtoverilleen Kaylle ja kertoi olevansa innoissaan siitä, että saisi kasvattaa pientä tyttöään. Iloisena hän lisäsi: ”Jumala tosiaan siunaa niitä, jotka toimivat hänen tahtonsa mukaisesti.”

Miksi kannattaa toimia sopusoinnussa sen kanssa, mitä Jumala ajattelee elämästä? Hän on elämän Lähde, joka on kirjoituttanut lakinsa ja norminsa Raamattuun meidän ”parhaaksemme”, jotta voisimme ”menestyä” (5. Mooseksen kirja 10:13; vuoden 1992 kirkkoraamattu).

Victorialle ja Billille päätös kieltäytyä abortista merkitsi käännekohtaa heidän elämässään. He selittävät: ”Käytimme paljon huumeita ja olisimme varmasti kuolleet niihin, jos olisimme jatkaneet. Mutta kunnioituksesta syntymätöntä lastamme kohtaan lopetimme ja aloimme ajatella omaakin elämäämme. Pystyimme muuttumaan Jehovan todistajien tuella.”

Heidän poikansa Lance on nyt 33-vuotias, ja hän on ollut naimisissa runsaat 12 vuotta. Hän kertoo: ”Isä ja äiti opettivat minua pienestä pitäen tekemään ratkaisut Raamatun pohjalta. Siitä on ollut hyötyä minulle, vaimolleni ja pienelle pojallemme niin paljon, ettemme voisi olla yhtään onnellisempia.” Isä Bill, joka alun perin halusi Victorian tekevän abortin, sanoo nyt: ”Tuntuu hirveältä ajatella, miten läheltä piti, ettei meillä olisikaan rakasta poikaamme.”

Monica, joka kieltäytyi abortista äitinsä painostuksesta huolimatta, kertoo: ”Kaksi viikkoa poikani syntymän jälkeen tapasin Jehovan todistajia ja opin, miten voisin saattaa elämäni täysin sopusointuun Jumalan lakien kanssa. Aloin opettaa Leonille, miten tärkeää on totella Jumalaa, ja varttuessaan hän oppi rakastamaan Häntä syvästi. Nykyisin hän toimii Jehovan todistajien matkustavana sananpalvelijana.”

Leon pohtii äitinsä ratkaisua: ”Hän rakasti minua niin paljon, että antoi minun elää painostuksesta huolimatta. Siksi olen halunnut käyttää elämäni parhaalla mahdollisella tavalla ja ilmaista kiitollisuutta Jumalaa kohtaan tästä suurenmoisesta lahjasta.”

Monet ovat oppineet ymmärtämään, miten Jumala suhtautuu elämään, eivätkä he kadu päätöstään kieltäytyä abortista. He ovat sydämestään kiitollisia siitä, että säästivät lapsen, joka on heille nyt hyvin rakas.

[Alaviite]

^ kpl 20 Jos äidin ja lapsen hengen välillä on tehtävä valinta synnytyksessä, asianosaiset tekevät tuon valinnan. Monissa maissa tällainen tilanne on kuitenkin entistä parempien lääketieteellisten menetelmien ansiosta hyvin harvinainen.

[Kuva s. 7]

Ultraäänikuva kaksikuukautisesta sikiöstä sai Stephanien tekemään valintansa.

(Ääriviivat lisätty.)

[Kuva s. 8]

Victoria ja Lance.

[Kuva s. 8, 9]

Victoria ja Bill nykyään Lancen ja tämän perheen kanssa.

[Kuva s. 9]

Monica ja hänen poikansa Leon ovat syvästi kiitollisia siitä, että äiti ei painostuksen alaisenakaan abortoinut poikaa 36 vuotta sitten.