Ennakkoluulojen ja syrjinnän juuret

”Kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Heille on annettu järki ja omatunto, ja heidän on toimittava toisiaan kohtaan veljeyden hengessä.” (Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus, 1. artikla)

YLEVISTÄ ihanteista huolimatta ennakkoluulot ja syrjintä leimaavat ihmiskuntaa. Tämä ikävä tilanne kertoo paitsi ajasta, jota elämme, myös ihmisten epätäydellisyydestä (Psalmit 51:5). Ei silti ole syytä vaipua epätoivoon. Emme ehkä kykene poistamaan ympärillämme harjoitettavaa syrjintää, mutta voimme yrittää juuria pois ennakkoluulot, jotka saattavat piillä omassa sydämessämme.

Alkuun on hyvä ymmärtää, että kukaan ei ole immuuni ennakkoluuloisille asenteille ja ajatuksille. Kirjassa Understanding Prejudice and Discrimination sanotaan: ”Kenties tärkeimmät päätelmät, joihin ennakkoluuloisuutta koskevissa tutkimuksissa on tultu, ovat seuraavat: 1) kukaan inhimilliseen ajatteluun ja puheeseen kykenevä ei ole immuuni ennakkoluuloille, 2) ennakkoluuloisuuden vähentäminen vaatii usein tarkoituksellista ponnistelua ja asian tiedostamista, ja 3) tässä voidaan onnistua, jos motivaatio on riittävän vahva.”

Koulutuksen on sanottu olevan voimakkain ase taistelussa ennakkoluuloja vastaan. Sen välityksellä voidaan muun muassa paljastaa ennakkoluulojen juuret, tutkia omia asenteita objektiivisemmin ja suhtautua viisaasti, kun joudutaan ennakkoluulojen kohteeksi.

Juuret

Ennakkoluulojen vuoksi ihmiset vääristelevät, tulkitsevat virheellisesti tai jopa jättävät huomiotta seikkoja, jotka eivät ole heidän näkemystensä mukaisia. Ennakkoluulot voivat itää jo kotona näennäisen viattomien mutta virheellisten näkemysten takia. Niitä voivat kylvää myös ne, jotka edistävät tarkoituksellisesti vääristyneitä näkemyksiä muista roduista ja kulttuureista. Myös isänmaallisuus ja väärät uskonnolliset opetukset sekä liiallinen ylpeys voivat lietsoa ennakkoluuloja. Seuraavat piirteet ja niihin liittyvät Raamatun periaatteet suovat jokaiselle tilaisuuden tutkia omia asenteitaan ja nähdä, onko hänen tarpeen tehdä muutoksia.

Seura. Ihmiset ovat luonnostaan seurallisia, mikä on myönteistä. Raamattukin sanoo, että ”eristäytyvä etsii omaa itsekästä haluaan” ja ilmaisee jopa käytännöllisen viisauden puutetta (Sananlaskut 18:1). Meidän tulee kuitenkin valita  seuramme viisaasti, sillä toisilla voi olla meihin voimakas vaikutus. Siksi myös lasten vanhempien on hyvä olla tarkoin selvillä siitä, kenen seurassa nämä viettävät aikaansa. Tutkimusten mukaan jo kolmivuotiaassa lapsessa voi itää rotuennakkoluuloja, joita hän omaksuu toisten asenteiden, sanojen ja eleiden perusteella. Vanhempien on tietysti itse tehtävä parhaansa ollakseen hyvänä esimerkkinä lapsilleen, sillä he ovat yleensä lastensa arvojen tärkeimpiä muokkaajia.

▪ Mitä Raamattu sanoo? ”Ohjaa lapsi heti oikealle tielle, niin hän vanhanakaan ei siltä poikkea.” (Sananlaskut 22:6, Kirkkoraamattu 1992.) ”Viisaiden kanssa vaeltava viisastuu, mutta sen, joka on tekemisissä typerien kanssa, käy huonosti.” (Sananlaskut 13:20.) Pohdittavaksi: Jos olen isä tai äiti, ohjaanko lapsiani tietä, joka on totuudellinen ja oikea Jumalan silmissä? Etsinkö sellaisten ihmisten seuraa, joilla on minuun myönteinen vaikutus? Onko minulla hyvä vaikutus toisiin? (Sananlaskut 2:1–9.)

Kansallismielisyys. Erään sanakirjan mukaan kansallismielisyys tarkoittaa ”kansallistunnetta, joka saa ihmisen pitämään yhtä kansaa kaikkia muita parempana ja asettamaan sen kulttuurin ja etujen edistämisen ensi sijalle muiden kansojen kulttuuriin ja etuihin nähden”. Valtiotieteiden professori Ivo Duchacek sanoo kirjassaan: ”Kansallismielisyys jakaa ihmiskunnan yksikköihin, jotka ovat suvaitsemattomia toisiaan kohtaan. Seurauksena on, että ihmiset pitävät itseään ensiksi amerikkalaisina, venäläisinä, kiinalaisina, egyptiläisinä tai perulaisina ja vasta toiseksi, jos silloinkaan, ihmisinä ihmisten joukossa.” (Conflict and Cooperation Among Nations.) YK:n entinen pääsihteeri kirjoitti: ”Hyvin monet nykyisistä ongelmistamme johtuvat vääristä asenteista, joista osa on omaksuttu miltei tiedostamatta. Niihin kuuluu myös ahdas kansallismielisyys – ’minun maani, oikeassa tai väärässä’.”

▪ Mitä Raamattu sanoo? ”Jumala rakasti maailmaa [koko ihmiskuntaa] niin paljon, että hän antoi ainosyntyisen Poikansa, jottei kukaan häneen uskova tuhoutuisi, vaan hänellä olisi ikuinen elämä.” (Johannes 3:16.) ”Jumala ei ole puolueellinen, vaan jokaisessa kansakunnassa se, joka pelkää häntä ja toteuttaa vanhurskautta, on hänelle otollinen.” (Apostolien teot 10:34, 35.) Pohdittavaksi: Jos Jumala rakastaa kaikkia erotuksetta ja hyväksyy kaikkien kansojen ihmiset, myös minut, eikö minun pitäisi yrittää jäljitellä häntä, varsinkin jos väitän kunnioittavani häntä?

Rasismi. Erään sanakirjan mukaan rasistit ajattelevat, että ”rotu vaikuttaa ihmisen luonteenlaatuun tai kykyihin ja että jokin tietty rotu on muita parempi”. The World Book Encyclopediassa todetaan kuitenkin, että tutkijoiden mukaan ”tällaiset väitteet [jonkin rodun] ylivertaisuudesta ovat tieteellisesti kestämättömiä”. Rasismin lietsomat räikeät vääryydet, kuten toisten ihmisten oikeuksien järjestelmällinen polkeminen, ovat tuskallinen todiste siitä, että rasismi perustuu valheille ja harhakäsityksille.

▪ Mitä Raamattu sanoo? ”Totuus vapauttaa teidät.” (Johannes 8:32.) ”[Jumala] teki yhdestä ihmisestä kaikki ihmisten kansakunnat.” (Apostolien teot 17:26.) ”Ei Jumala näe niin kuin ihminen näkee: ihminenhän näkee sen, mikä näkyy silmille, mutta Jehova näkee, millainen sydän on.” (1. Samuelin kirja 16:7.)  Pohdittavaksi: Pyrinkö suhtautumaan kaikkiin ihmisiin Jumalan tavalla? Yritänkö saada selville, millaisia muut – kenties eri rotua tai kulttuuria edustavat ihmiset – todellisuudessa ovat, tutustumalla heihin henkilökohtaisesti? Kun opimme tuntemaan ihmiset yksilöinä, meidän on helpompi nähdä harhaanjohtavien yleistysten läpi.

Uskonto. Kirjassa The Nature of Prejudice sanotaan: ”Kun ihmiset – – [toimivat itsekkäästi] ja ajavat omia kansallisia etujaan uskonnon varjolla, seurauksena on väistämättä vastenmielisiä asioita. Tällöin uskonto ja ennakkoluulot käyvät käsi kädessä.” Erityisen silmiinpistävää on saman kirjan mukaan se, miten herkästi monet uskonnolliset ihmiset ”näyttävät lipsahtavan hurskaudesta ennakkoluuloisuuteen”. Näiden sanojen paikkansapitävyyden vahvistavat kirkot, joihin ei hyväksytä kaikkien rotujen edustajia, eri lahkojen välinen vihamielisyys ja väkivalta sekä uskonnon innoittamat terroriteot.

▪ Mitä Raamattu sanoo? ”Ylhäältä [Jumalalta] tuleva viisaus on – – rauhaisa, järkevä, – – se ei tee puolueellisia erotuksia.” (Jaakobin kirje 3:17.) ”Tosi palvojat palvovat Isää hengessä ja [uskonnollisessa] totuudessa.” (Johannes 4:23.) ”Rakastakaa jatkuvasti vihollisianne ja rukoilkaa jatkuvasti niiden puolesta, jotka vainoavat teitä.” (Matteus 5:44.) Pohdittavaksi: Edistääkö minun uskontoni aitoa rakkautta kaikkia kohtaan, jopa niitä kohtaan, jotka haluavat ehkä vahingoittaa minua? Ovatko kirkkoni ovet avoinna kaikenlaisille ihmisille heidän kansallisuudestaan, ihonväristään, sukupuolestaan, varallisuudestaan ja yhteiskunnallisesta asemastaan riippumatta?

Ylpeys. Liiallisena itsetietoisuutena tai ylimielisyytenä ilmenevä ylpeys voi altistaa ihmisen ennakkoluuloille. Tällaisella ihmisellä voi olla esimerkiksi taipumus suhtautua ylemmyydentuntoisesti tai halveksivasti köyhiin tai vähemmän koulutusta saaneisiin. Lisäksi hän voi olla altis uskomaan propagandaan, jota esitetään hänen kansallisuutensa tai etnisen ryhmänsä paremmuuden puolesta. Natsidiktaattori Adolf Hitlerin kaltaiset taitavat mielipiteenmuokkaajat ovat ruokkineet tietoisesti ihmisten kansallis- ja rotuylpeyttä saadakseen kansan syvien rivien tuen ja mustamaalatakseen niitä, joita on pidetty erilaisina tai ei-toivottuina.

▪ Mitä Raamattu sanoo? ”Jokainen ylpeäsydäminen on Jehovasta inhottava.” (Sananlaskut 16:5.) ”[Älkää tehkö] mitään riidanhalusta tai itsekeskeisyydestä, vaan – – [katsokaa] nöyrämielisesti, että toiset ovat teitä parempia.” (Filippiläisille 2:3.) Pohdittavaksi: Tunnenko salaista mielihyvää rotuani tai etnistä ryhmääni koskevista ylistävistä kommenteista tai toisaalta muihin rotuihin tai etnisiin ryhmiin liittyvistä väheksyvistä huomautuksista? Onko minulla taipumus kadehtia niitä, joilla on kykyjä, joita minulla ei ole, vai iloitsenko aidosti toisten vahvuuksista?

Hyvästä syystä Raamattu varoittaa: ”Ennen kaikkea muuta varjeltavaa varjele sydäntäsi, sillä siitä kumpuavat elämän lähteet.” (Sananlaskut 4:23.) Sydämesi on kallisarvoinen, joten älä anna minkään turmella sitä! Täytä se sen sijaan jumalisella viisaudella, sillä vain silloin ”ajattelukyky sinua vartioi, tarkkanäköisyys sinua varjelee, vapauttaakseen sinut pahalta tieltä, turmeltuneita puhuvasta miehestä” (Sananlaskut 2:10–12).

Mitä sitten voi tehdä, jos joutuu ennakkoluulojen tai syrjinnän kohteeksi? Tätä kysymystä käsitellään seuraavassa kirjoituksessa.

[Huomioteksti s. 6]

Kun opimme tuntemaan ihmiset yksilöinä, meidän on helpompi nähdä harhaanjohtavien yleistysten läpi.