Tuleeko uskonto koskaan edistämään rauhaa?

”TEHDÄÄN maailmasta parempi paikka: hankkiudutaan eroon uskonnosta.” Tätä suositteli alankomaalainen filosofi Floris van den Berg pitämässään luennossa ”Miten ja miksi hankkiutua eroon uskonnosta”. Joka puolella maailmaa eri alojen asiantuntijat niin ikään kannattavat uskontojen lakkauttamista.

”Maailman on herättävä uskonnon aiheuttamasta pitkästä painajaisesta”, julisti Nobel-palkittu fyysikko Steven Weinberg. Viime vuosina on kaiutettu suureen ääneen ajatusta siitä, että uskontojen poistaminen vähentäisi maailman pahuutta huomattavasti. Uskonnonvastaisia kirjoja julkaistaan yhä enemmän, ja ne ovat melko suosittuja.

Johtavat tutkijat ovat kokoontuneet keskustelemaan uskontojen perinpohjaisesta hävittämisestä, mikä heidän mielestään on kiireellisen tärkeää. Kasvava joukko ateisteja julistaa mediassa peittelemätöntä vihaansa uskontoa kohtaan. Ovatko nämä arvossa pidetyt ajattelijat oikeilla jäljillä?

Onko olemassa tosi uskontoa?

Jos kaikki uskonnot olisivat harhateillä eikä Jumalaa olisi olemassa, uskontojen lakkauttaminen voisi tuntua järkevältä. Mutta entä jos Jumala on olemassa? Entä jos maan päällä on ihmisiä, jotka todella edustavat Jumalaa? Mitä jos tosi uskonto on olemassa?

Uskonnon historian huolellinen tarkastelu paljastaa, että yksi uskonto erottuu selvästi kaikista muista. Sitä harjoittavat nykyään suhteellisen harvat. Tuon uskonnon ovat panneet alulle Jeesus Kristus ja hänen apostolinsa. Sitä ei kuitenkaan edusta se, mitä kristikunta on harjoittanut satoja vuosia.

Miten kristikunnan uskonnot ja Jeesuksen Kristuksen perustama tosi uskonto eroavat toisistaan? Monilla tavoin. Tarkastellaan yhtä niistä.

”Ei – – osa tästä maailmasta”

Varhaiskristityt eivät ottaneet kantaa poliittisiin kysymyksiin. Tämä oli sopusoinnussa Jeesuksen oman puolueettomuuden kanssa. Raamattu kertoo, että ainakin kaksi kertaa Jeesus kieltäytyi päättäväisesti hänelle tarjotusta poliittisen johtajan tehtävästä. (Matteus 4:8–10; Johannes 6:15.) Hän jopa nuhteli opetuslapsiaan, kun nämä halusivat turvautua väkivaltaan estääkseen hänen pidätyksensä (Matteus 26:51, 52; Luukas 22:49–51; Johannes 18:10, 11).

Kun Juudean roomalainen käskynhaltija tiedusteli Jeesukselta tämän oletetuista poliittisista pyrkimyksistä, Jeesus teki asian selväksi sanomalla: ”Minun valtakuntani ei ole osa tästä maailmasta. Jos minun valtakuntani olisi osa tästä maailmasta, niin minun palvelijani olisivat taistelleet, jottei minua luovutettaisi juutalaisille. Mutta näin ollen minun valtakuntani ei ole täältä.” (Johannes 18:36.) Jeesus ei siis missään tapauksessa osallistunut aikansa poliittiseen ja sotilaalliseen toimintaan.

Jeesuksen opetuslapset jäljittelivät hänen esimerkkiään. Aiemmin tässä kirjoitussarjassa mainittu tutkijaryhmä, joka tarkasteli uskonnon osaa sodissa, selittää: ”Varhaiskristityt uskoivat väkivallattomuuteen. – – useimmat kristityt kieltäytyivät liittymästä armeijaan ja taistelemasta sodissa.” Jeesuksen ja hänen apostoliensa opetukset korostivat lähimmäisenrakkautta, joka ulottuu myös tuntemattomiin ja eri etnisiin ryhmiin ja rotuihin kuuluviin ihmisiin (Apostolien teot 10:34, 35; Jaakobin kirje 3:17). Tuo uskonto tosiaan edisti rauhaa.

 Ajan mittaan alkuperäisen kristillisyyden turmelivat jakaumia aiheuttavat filosofiat, perinteet ja kansallismielisyys. Edellä mainitussa historiallisessa katsauksessa sanotaan: ”[Rooman keisarin] Konstantinuksen kääntymys johti kristillisen liikkeen militarisointiin. Sitä eivät enää ohjanneet Kristuksen myötätuntoiset opetukset vaan keisarin tavoitteet saada poliittista valtaa ja vallata uusia alueita. Kristittyjen, keisari mukaan lukien, oli pakko löytää sodalle uskonnollinen oikeutus.” Näin syntyi kristillisyyden väärennös.

”Selvästi erottuva” ryhmä

Onko alkuperäinen kristillisyys menetetty lopullisesti? Ei suinkaan. On olemassa ryhmä, jota on syytä tarkastella lähemmin. Jehovan todistajat poikkeavat muista uskonnollisista ihmisistä siinä, millä tavoin he jäljittelevät ensimmäisiä kristittyjä. Heillä ei ole kytköksiä mihinkään kristikunnan uskontoon. Tietosanakirjassa The Encyclopedia of Religion sanotaan, että he ovat muista ”selvästi erottuva” ryhmä, koska he perustavat kaikki uskonkäsityksensä ”Raamatun auktoriteettiin, joka syrjäyttää tyystin perinteet”.

Varhaiskristittyjä jäljitellen Jehovan todistajat kieltäytyvät puuttumasta poliittisiin kiistoihin. Ukrainan tiedeakatemian raportin mukaan Jehovan todistajat haluavat sivuuttaa ”rodulliset, kansalliset, uskonnolliset, yhteiskunnalliset ja taloudelliset eroavuudet”. Tutkimuksessa selitetään, että Jehovan todistajat eivät osallistu ”valtion vastaiseen toimintaan” ja että he ovat ”lainkuuliaisia kansalaisia”.

Varsovan yliopiston professori Wojciech Modzelewski sanoo kirjassaan: ”Jehovan todistajat muodostavat nykymaailmassa suurimman sodanvastaisen yhteisön.” (Pacyfizm i okolice.) Koska Jehovan todistajat noudattavat tarkoin ensimmäisen vuosisadan kristittyjen antamaa mallia, voidaan sanoa, että he ovat onnistuneet ennallistamaan palvontamuodon, jonka Kristus apostoleineen pani alulle. Tällainen kristillisyys tosiaan edistää rauhaa. (Ks. seuraavan sivun tekstiruutu.)

Valoisa tulevaisuus

Toki on olemassa monia vilpittömiä uskovia ihmisiä – joukossa jopa uskonnollisia johtajia – joita heidän uskontonsa tekopyhyys pöyristyttää. Ne monet uskonnolliset ihmiset, jotka ovat omistautuneita rauhan ja sopusoinnun edistämiseen, ansaitsevat kiitoksen.

Ovatpa ihmiset kuinka vilpittömiä tahansa, heillä on vain rajalliset mahdollisuudet ratkaista maailman ongelmia. Kauan sitten elänyt profeetta Jeremia kirjoitti: ”Ihmisen tie [ei] kuulu hänelle. Miehelle, joka vaeltaa, ei kuulu edes askeleensa ohjaaminen.” (Jeremia 10:23.)

Tulevaisuus on kuitenkin valoisa. Jumalan sanassa kerrotaan, että maan päälle perustetaan rauhaisa uusi ihmisyhteiskunta, johon kuuluvat ovat aitoja veljiä ja sisaria keskenään.  Kaikki rodut elävät sovussa toistensa kanssa, eivätkä aluerajat, etniset erimielisyydet tai uskonnolliset ideologiat enää jaa ihmiskuntaa. Kaikkia yhdistää Jehova Jumalan puhdas palvonta.

Raamatussa on lisäksi ennustettu Jumalaa häpäisevän uskonnon loppu. Jeesus sanoi: ”Jokainen valtakunta, joka on jakautunut itseään vastaan, autioituu, eikä yksikään kaupunki tai talo, joka on jakautunut itseään vastaan, pysy pystyssä.” (Matteus 12:25.) Omana aikanaan Jumala huolehtii siitä, että väärä uskonto kaikkineen joutuu kokemaan näiden sanojen paikkansapitävyyden.

Raamattu on ennustanut kauan sitten, että Jumala ”on tuomitseva kansakuntien keskuudessa ja oikaiseva monien kansojen asiat”. Edelleen kerrotaan, että ihmiset ”takovat miekkansa auranvantaiksi ja keihäänsä vesureiksi. Kansakunta ei nosta miekkaa kansakuntaa vastaan, eivätkä he enää opettele sotaa.” (Jesaja 2:4.) Tämä ennustus täyttyy parhaillaan. Tosi uskonto, jota Jehovan todistajat harjoittavat, edistää rauhaa jo nyt.

[Huomioteksti s. 8]

Jehovan todistajia yhdistää rakkaus.

[Tekstiruutu s. 9]

Miten Jehovan todistajat ovat erilaisia?

Monet ovat hämmästyneitä saadessaan tietää, kuinka paljon Jehovan todistajat eroavat kaikista muista uskonnollisista ryhmistä, jotka sanovat seuraavansa Kristusta. Seuraavassa on joitakin seikkoja, jotka erottavat Jehovan todistajat muista.

JÄRJESTÖRAKENNE

● Heillä ei ole pappisluokkaa.

● Heidän vanhimpansa, opettajansa ja lähetystyöntekijänsä eivät saa palkkaa.

● He eivät kerää kymmenyksiä eivätkä kolehtia kokouspaikoissaan, joita sanotaan valtakunnansaleiksi.

● Kaikki toiminta rahoitetaan nimettömillä lahjoituksilla.

● He ovat poliittisesti puolueettomia.

● He edistävät rauhaa eivätkä osallistu sotiin.

● Heidän uskonsa ja Raamattuun perustuvat näkemyksensä yhdistävät heidät maailmanlaajuisesti.

● He ovat yksimielisiä; heitä eivät jaa yhteiskunnalliset, etniset eivätkä rotu- ja luokkaerot.

● He eivät ole katolisuuden, ortodoksisuuden, protestanttisuuden eivätkä minkään muun kirkkokunnan osa.

OPETUKSIA

● He uskovat, että on vain yksi tosi Jumala, jonka nimi on Jehova.

● He eivät usko kolminaisuuteen eivätkä siihen, että Jeesus Kristus olisi Kaikkivaltias Jumala.

● He noudattavat Jeesuksen opetuksia ja kunnioittavat häntä Jumalan Poikana.

● He eivät käytä palvonnassaan ristiä eivätkä kuvia.

● He eivät usko, että on olemassa tulinen helvetti, jonne pahat ihmiset joutuvat kuoleman jälkeen.

● He uskovat, että Jumala tulee siunaamaan tottelevaisia ihmisiä täydellisellä, ikuisella elämällä maanpäällisessä paratiisissa.

Jehovan todistajat uskovat, että he ovat onnistuneet ennallistamaan ensimmäisen vuosisadan kristillisyyden, jota Jeesuksen apostolit harjoittivat.

[Kuva s. 8]

Serbi, bosnialainen ja kroaatti