Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Hyväksyykö Jumala orjuuden?

Hyväksyykö Jumala orjuuden?

Raamatun näkökanta

Hyväksyykö Jumala orjuuden?

LÄHIMMÄISENRAKKAUS on Raamatun perusopetuksia. Rakkaus on kuitenkin jyrkästi ristiriidassa sortavan orjuuden kanssa. Siksi joitakuita vaivaa se, että Raamatussa puhutaan orjuudesta.

Jumala salli muinaisten palvelijoidensa omistaa orjia (1. Mooseksen kirja 14:14, 15). Vielä apostolienkin aikaan joillakin kristityillä oli orjia, toiset puolestaan olivat itse orjia (Filemonille 15, 16). Merkitseekö tämä sitä, että Jumala hyväksyy sortavan orjuuden?

Raamatun periaatteiden vastaiset yhteiskuntarakenteet

Siihen aikaan, kun Raamattua alettiin kirjoittaa, oli jo syntynyt yhteiskuntarakenteita ja talousjärjestelmiä, jotka olivat ristiriidassa Jumalan periaatteiden kanssa. Vaikka Jumala tuomitsi jotkin niiden piirteet Mooseksen laissa, toisia hän päätti suvaita. Yksi näistä oli orjuus.

Eräässä Raamatun sanakirjassa kuvaillaan muinaisen Israelin yhteiskuntaa seuraavasti: ”Sen oli määrä muodostaa ihanneyhteisö, jossa ei olisi köyhiä – – eikä leskien, kodittomien eikä orpojen riistoa.” (The International Standard Bible Encyclopedia.) Sen sijaan että Jumala olisi yksinkertaisesti sallinut vallitsevien yhteiskuntarakenteiden ja talousjärjestelmien olla olemassa, hän sääti laissa, että jos jollakulla oli orjia, näitä tuli kohdella inhimillisesti ja rakkaudellisesti.

Orjuus Raamatun historiassa

Seuraavassa on joitakin orjuutta koskevia säädöksiä, jotka sisältyvät Mooseksen kautta annettuun lakiin.

Miehen sieppaamisesta ja myymisestä rangaistiin kuolemalla (2. Mooseksen kirja 21:16). Mikäli israelilainen kaikista köyhyyden estämiseen tähtäävistä järjestelyistä huolimatta velkaantui pahasti – kenties hoidettuaan raha-asiansa huonosti – hän saattoi kuitenkin myydä itsensä orjaksi. Joissakin tapauksissa hänen oli mahdollista jopa vaurastua siinä määrin, että hän pystyi lunastamaan itsensä vapaaksi (3. Mooseksen kirja 25:47–52).

Tässä ei ollut kyse sellaisesta sortavasta orjuudesta, joka on ollut yleistä monissa maissa kautta aikojen. 3. Mooseksen kirjan 25:39, 40:ssä sanotaan: ”Mikäli veljesi köyhtyy rinnallasi ja hänen on myytävä itsensä sinulle, et saa käyttää häntä orjantyössä. Hänen tulee olla luonasi palkkatyöläisen kaltaisena, siirtolaisen kaltaisena.” Tämän rakkaudellisen järjestelyn tarkoitus oli huolehtia Israelin köyhimmistä.

Henkilö, jonka oli todettu syyllistyneen varkauteen ja joka ei pystynyt suorittamaan Lain vaatimaa korvausta, voitiin myydä orjaksi, jotta hän voisi maksaa velkansa (2. Mooseksen kirja 22:3). Kun hän oli työllään maksanut velan, hän pääsi vapaaksi.

Israelille annetussa Jumalan laissa ei sallittu orjien julmaa kohtelua. Isännällä oli kyllä oikeus kurittaa orjiaan, mutta hänen tuli pysyä kohtuudessa. Isännän tappaman orjan puolesta oli kostettava (2. Mooseksen kirja 21:20). Mikäli orja menetti huonon kohtelun vuoksi hampaan tai silmän, hänet oli päästettävä vapaaksi (2. Mooseksen kirja 21:26, 27).

Israelilainen joutui palvelemaan orjana enintään kuusi vuotta (2. Mooseksen kirja 21:2). Heprealaiset orjat vapautettiin seitsemäntenä palvelusvuotenaan. Lain mukaan joka 50. vuosi kaikki israelilaiset orjat piti vapauttaa koko valtakunnassa riippumatta siitä, kuinka kauan he olivat palvelleet (3. Mooseksen kirja 25:40, 41).

Kun orja pääsi vapaaksi, isännän oli oltava antelias häntä kohtaan. 5. Mooseksen kirjan 15:13, 14:ssä sanotaan: ”Mikäli lähetät hänet luotasi vapautettuna, et saa lähettää häntä tyhjin käsin. Sinun tulee toki lahjoittaa hänelle jotakin katraastasi ja puimatantereeltasi sekä öljy- ja viinikuurnastasi.”

Myöhemmin Jeesuksen ja hänen apostoliensa aikana orjuus oli kiinteä osa Rooman imperiumia. Kristillisyyden levitessä oli väistämätöntä, että myös orjat ja orjanomistajat kuulisivat hyvän uutisen ja joistakuista tulisi kristittyjä. Jeesus Kristus ja hänen apostolinsa eivät puhuneet yhteiskunnallisten uudistusten puolesta eivätkä pyrkineet muuttamaan vallitsevaa järjestelmää. Sen sijaan sekä orjia että heidän omistajiaan kehotettiin rakastamaan toinen toistaan ja pitämään toisiaan hengellisinä veljinä (Kolossalaisille 4:1; 1. Timoteukselle 6:2).

Orjuuden loppu

Orjuutta samoin kuin mitä tahansa muuta Raamattuun liittyvää kysymystä pohdittaessa on otettava huomioon asiayhteys. Raamatun huolellinen tarkastelu osoittaa, että ihmisten kaltoinkohtelu aiheuttaa Jumalalle mielipahaa.

Raamatun tutkiminen osoittaa myös sen, että Jumalan kansan keskuudessa harjoitettu orjuus ei ollut sellaista julmaa orjuutta, joka useimmille tulee nykyään mieleen. Lisäksi Raamatussa luvataan, että Jumala tulee aikanaan vapauttamaan ihmiset kaikenlaisesta orjuudesta. Silloin koko ihmiskunta saa nauttia todellisesta vapaudesta. (Jesaja 65:21, 22.)

OLETKO MIETTINYT?

● Hyväksyykö Jumala orjien huonon kohtelun? (3. Mooseksen kirja 25:39, 40.)

● Miten kristittyjen piti kohdella orjia? (Kolossalaisille 4:1.)

[Huomioteksti s. 29]

Ihmisten kaltoinkohtelu aiheuttaa Jumalalle mielipahaa.

[Kuvan lähdemerkintä s. 29]

© G.M.B. Akash/Panos Pictures