YHDYSVALTAIN terveysministeriön mukaan ylipainoisten nuorten määrä on vuosina 1980–2002 kolminkertaistunut ja ylipainoisten lasten määrä yli kaksinkertaistunut. Lasten lihavuuteen liittyy pitkän aikavälin riskejä, joita ovat muun muassa korkea verenpaine, diabetes, sydän- ja verisuonitaudit sekä erilaiset syövät. *

Lasten lihavuuteen voivat vaikuttaa useat seikat, kuten vähäinen liikunta, nuorille suunnattu mainonta ja epäterveellisen ruoan helppo saatavuus ja edullisuus. Yhdysvaltain tautientorjuntakeskuksen CDC:n mukaan lasten liikalihavuus johtuu ”siitä, että he saavat liikaa kaloreita ja liian vähän liikuntaa”.

Lasten ja nuorten samoin kuin aikuistenkin on hyvä miettiä tarkoin ruokailutottumuksiaan. Tämä ei merkitse äärimmäisyyksiin menemistä; jo muutama perusasia voi vaikuttaa ratkaisevasti. Esimerkistä käy nuori Mark, joka huomasi, että ruokailutottumusten muuttaminen paransi suuresti hänen terveyttään ja hyvinvointiaan. ”Yhteen aikaan olin roskaruokariippuvainen”, hän myöntää. Herätkää!-lehti kysyi Markilta, mitä muutoksia hän teki.

Milloin syömisestä alkoi tulla sinulle ongelma?

Lukion jälkeen. Aloin niihin aikoihin syödä paljon ulkona. Työpaikkani lähellä oli kaksi pikaruokaravintolaa, joten kävin lounaalla jommassakummassa melkein joka päivä. Oli paljon helpompi käydä pikaruokapaikassa kuin tehdä eväät itse.

Entä kun muutit kotoa?

Ruokailutottumukseni huononivat entisestään. En osannut laittaa ruokaa, ja rahat olivat vähissä. Suosimani pikaruokapaikka oli vain parin korttelin päässä. Siellä syöminen tuntui helpoimmalta ja edullisimmalta vaihtoehdolta. Sen lisäksi, että söin vääränlaista ruokaa, söin aivan liian paljon. Normaaliateria ei riittänyt. Tilasin enemmän ranskalaisia, isomman virvoitusjuoman ja  ylimääräisen hampurilaisen – mihin vain rahat riittivät – ja aina suurimman mahdollisen.

Mikä oli sinulle käännekohta?

Vähän yli 20-vuotiaana aloin suhtautua terveyteeni vakavammin. Olin ylipainoinen. Minulla oli kaiken aikaa veltto olo, ja itsetuntoni oli heikko. Tiesin, että minun oli tehtävä muutoksia.

Miten sait syömisesi hallintaan?

Vähän kerrassaan. Aluksi vähensin ruoan määrää. Muistutin itseäni siitä, ettei kyseessä ole viimeinen ateriani, vaan voisin syödä myöhemminkin. Toisinaan minun täytyi kirjaimellisesti kävellä pois ruokapöydästä. Jälkeenpäin oloni oli kuitenkin hyvä, ikään kuin olisin saavuttanut voiton.

Pitikö sinun tehdä suuria muutoksia?

Joistakin asioista luovuin kokonaan. Jätin pois esimerkiksi virvoitusjuomat ja join vain vettä. Se oli vaikeaa, sillä pidin virvoitusjuomista ja inhosin vettä. Vesilasillisen jälkeen otin pari kulausta mehua, jotta sain edes vähän makua suuhuni. Jonkin ajan kuluttua vesi alkoi maistua paremmalta sellaisenaan.

Mitä muuta teit sen lisäksi että luovuit epäterveellisestä ruoasta?

Korvasin sen paremmilla vaihtoehdoilla. Aloitin hedelmillä ja marjoilla: omenoilla, banaaneilla, meloneilla, mansikoilla, mustikoilla ja vadelmilla. Lisäsin ruokavaliooni myös vähärasvaisia proteiinilähteitä, kuten kanaa ja tonnikalaa. Aikanaan niistä tuli lempiruokiani. Yritän syödä enemmän vihanneksia ja vähemmän muita ruokalajeja. Olen huomannut, etten todennäköisesti syö liikaa ruoka-aikaan, jos syön terveellisiä välipaloja. Pikkuhiljaa roskaruoan himo on hellittänyt.

Oletko kokonaan lakannut syömästä ulkona?

En. Käyn ravintolassa edelleen silloin tällöin. Mutta kontrolloin sitä, kuinka paljon syön. Jos annos on liian suuri, pyydän saada rasian, jotta voin ottaa osan mukaani. Laitan sitten puolet annoksesta siihen jo ennen kuin alan syödä. Siten pysyn kohtuudessa enkä jatka syömistä vain sen vuoksi, että tuntuu pahalta jättää ruokaa lautaselle.

Miten olet hyötynyt tekemistäsi muutoksista?

Painoni on pudonnut, ja olen energisempi. Minäkuvani on parantunut. Ennen kaikkea olen iloinen siksi, että huolehtimalla terveydestäni osoitan kunnioittavani Jumalaa, joka on antanut minulle elämän lahjan (Psalmit 36:9). Aiemmin ajattelin, että terveellinen elämä olisi tylsää, mutta nyt kun olen alkanut syödä oikein, en vaihtaisi sitä mihinkään! *