Kertoisitko uskonnollisesta taustastasi?

Isäni syntyi Intiassa ja äitini puolestaan Ugandassa, vaikkakin intialaisista vanhemmista. Hindulaisuuteen kuuluvilla tavoilla oli heidän elämässään merkittävä osa. Olen perheemme kolmesta lapsesta keskimmäinen. Kotimme oli Nairobissa Keniassa, ja lähiympäristössämme asui monia muitakin hinduja.

Mikä sai sinut kiinnostumaan tieteestä?

Olen aina ollut kiinnostunut eläimistä. Kävimme usein ystävieni kanssa patikoimassa tai telttailemassa, koska halusimme nähdä villiä luontoa ja eläimiä. Tavoitteeni oli tulla eläinlääkäriksi. Mutta valmistuttuani Nairobin teknillisestä korkeakoulusta muutinkin Englantiin opiskelemaan patologiaa Lontoon yliopistossa. Myöhemmin erikoistuin ihmisaivojen tutkimukseen.

Oliko opiskelulla vaikutusta uskonkäsityksiisi?

Kyllä. Tiedeopintojeni edetessä minun oli aina vain vaikeampaa uskoa hindumytologiaan ja -perinteisiin, kuten eläinten ja kuvien palvontaan.

Miten päädyit uskomaan evoluutioteoriaan?

Kun olin nuori, monet lähipiirissäni olivat sitä mieltä, että ihmisen kehitys alkoi Afrikassa, ja keskustelimme aiheesta usein koulussa. Myös opettajat ja yliopiston professorit antoivat meidän ymmärtää, että kaikki arvostetut tiedemiehet kannattivat evoluutiota.

Jossakin vaiheessa aloit miettiä uudelleen kysymystä elämän alkuperästä. Miksi?

Olin opiskellut biologiaa ja anatomiaa joitakin vuosia, kun eräs toinen opiskelija kertoi  minulle, mitä hän oli saanut tietää Raamatusta Jehovan todistajilta. Uteliaisuuteni heräsi. Niinpä kun todistajat järjestivät konventin oppilaitoksemme auditoriossa Nairobissa, päätin mennä sinne. Jonkin ajan kuluttua kaksi Jehovan todistajien lähetystyöntekijää keskusteli kanssani joistakin Raamatun opetuksista. Heidän uskonsa Suureen Suunnittelijaan, jolla on vastaukset elämän tärkeisiin kysymyksiin, ei vaikuttanut mytologialta. Se kuulosti minusta järkevältä ja vetoavalta.

Estikö lääketieteen tuntemus sinua uskomasta luomiseen?

Päinvastoin! Perehtyessäni anatomiaan näin, miten monimutkaisia elävät organismit ovat ja miten taitavasti ne on suunniteltu. Ajatus siitä, että tällaiset äärimmäisen hienot rakenteet olisivat kehittyneet sattumanvaraisen prosessin tuloksena, ei tuntunut minusta enää järkevältä.

Kertoisitko jonkin esimerkin?

Olen tutkinut ihmisaivoja 1970-luvun alkupuolelta asti, eikä tuo uskomaton elin lakkaa hämmästyttämästä minua. Aivot ovat ajatusten ja muistin tyyssija sekä monien elintoimintojen ohjauskeskus. Lisäksi eri aistien keskuspaikkana aivot tulkitsevat niin kehon sisä- kuin ulkopuoleltakin tulevaa informaatiota.

Aivojen toiminta perustuu suurelta osin sen monimutkaisiin kemiallisiin reaktioihin ja neuroniverkkoihin. Ihmisaivot koostuvat pääasiassa neuroneista, joita on useita miljardeja. Nämä hermosolut kommunikoivat toistensa kanssa aksoneiksi eli viejähaarakkeiksi kutsuttujen pitkien hermosyiden avulla. Aksonit ovat yhteydessä toisista neuroneista haarautuneisiin dendriitteihin eli tuojahaarakkeisiin. Dendriittien avulla yksittäinen neuroni voi muodostaa tuhansia liitoksia muihin neuroneihin. Aivoissa olevien hermoliitosten määrä on näin ollen tähtitieteellinen! Tämä sankka neuronien ja dendriittien viidakko ei silti ole kaoottinen vaan tarkasti järjestetty. Se on ällistyttävä ”johdotuksen” taidonnäyte.

Selittäisitkö tarkemmin?

Liitosten muodostuminen etenee erittäin järjestyksellisesti lapsen kehittyessä kohdussa, ja se jatkuu myös syntymän jälkeen. Neuronit työntävät hermosyitä kohti toisia neuroneita, jotka voivat olla senttimetrien päässä, mikä on solutasolla valtava etäisyys. Sivumennen sanottuna hermosyyn kohteena ei välttämättä ole vain jokin tietty solu vaan tuon tietyn solun tietty osa.

Kun uusi hermosyy haarautuu neuronista, se seuraa kemiallisia tienviittoja. Niiden mukaisesti se esimerkiksi pysähtyy, menee eteenpäin tai kääntyy, kunnes saavuttaa kohteensa. Pituutta kasvavat hermosyyt eksyisivät nopeasti ilman selviä opasteita. DNA:han kirjoitetuista ohjeista lähtien koko prosessi on nerokkaasti organisoitu.

Olemme silti vielä kaukana siitä, että ymmärtäisimme täysin, miten aivot muodostuvat ja toimivat. Miten esimerkiksi muistot, tunteet ja ajatukset loppujen lopuksi syntyvät? Minusta jo pelkästään se, että aivot toimivat – puhumattakaan siitä, miten hyvin ne toimivat ja miten hienosti ne muodostuvat – on todiste siitä, että on olemassa joku, joka on meitä paljon älykkäämpi.

Miksi sinusta tuli Jehovan todistaja?

Jehovan todistajat esittivät minulle todisteita siitä, että Raamattu on Jumalan sana. Vaikka Raamattu ei ole tiedekirja, sen esittämät tiedot ovat aina paikkansapitäviä, kun se sivuaa tieteellisiä asioita. Se sisältää myös täsmällisiä ennustuksia. Lisäksi Raamattu parantaa niiden elämänlaatua, jotka noudattavat sen opetuksia. Oma elämäni on tästä hyvä esimerkki. Siitä lähtien kun minusta vuonna 1973 tuli Jehovan todistaja, olen pitänyt Raamattua oppaanani. Sen ansiosta elän todella onnellista ja merkityksellistä elämää.