Mary ja John a asuvat maassa, johon tulee paljon työntekijöitä Filippiineiltä. Monet heistä ovat kiinnostuneita totuudesta. Koronapandemian aikana Marylla alkoi raamattukursseja kotimaansa lisäksi muissakin maissa.

Hän kysyy usein raamattukurssioppilailtaan: ”Tiedätkö ketään toista, joka haluaisi tutkia Raamattua?” Jos oppilas vastaa myöntävästi, Mary kysyy vielä, olisiko tuon henkilön kanssa mahdollista päästä juttelemaan. Tällaiset kysymykset ovat johtaneet hyviin tuloksiin. Ihmiset, jotka arvostavat Raamattua, haluavat usein kertoa oppimistaan asioista myös sukulaisilleen ja ystävilleen. Millaisia kokemuksia tällä tavalla on saatu?

Mary tutki Raamattua Jasminin kanssa, ja tämän tuttavapiirissä oli neljä muutakin, jotka halusivat tutkia Raamattua. Yksi heistä oli Kristine, joka piti raamattukurssista niin kovasti, että halusi tutkia kaksi kertaa viikossa. Kun Mary kysyi, tunteeko Kristine toisia, jotka haluavat tutkia Raamattua, tämä vastasi, että kyllä tuntee. Muutaman viikon sisällä Mary pääsi juttelemaan Kristinen neljän ystävän kanssa, jotka halusivat raamattukurssin. Myöhemmin Kristine esitteli Maryn muillekin ystävilleen, ja he taas kertoivat hänestä omille ystävilleen.

Kristine halusi, että myös hänen perheensä Filippiineillä saisi lisää tietoa Raamatusta. Hän kertoi oppimistaan asioista tyttärelleen Andrealle. Aluksi Andrea ajatteli, että Jehovan todistajat ovat omituinen lahko, johon kuuluvat eivät usko Jeesukseen ja hyväksyvät vain Vanhan testamentin. Ensimmäisen kurssikerran jälkeen nämä väärinkäsitykset oli jo selvitetty. Aina kun Andrea sai tietää jotain uutta, hän totesi: ”Jos Raamatussa kerran sanotaan niin, sen täytyy olla totta!”

Myöhemmin Andrea esitteli Maryn työkaverilleen ja kahdelle ystävälleen, ja he alkoivat tutkia Raamattua. Lisäksi Andrean sokea täti Angela kuunteli raamattukurssia taustalla Maryn tietämättä. Yhtenä päivänä Angela kysyi Andrealta, voisikohan Mary pitää raamattukurssia hänellekin. Angela oli tutkimisesta aivan innoissaan. Hän oppi nopeasti monia raamatunjakeita ulkoa, ja pian hän halusi tutkia neljä kertaa viikossa. Andrean avustuksella hän alkoi myös seurata kokouksia säännöllisesti videoyhteydellä.

 Kun Mary sai tietää, että Kristinen mies Joshua kuunteli raamattukurssia sivusta, Mary pyysi häntäkin mukaan. Joshua vastasi: ”Tulen vain kuunteluoppilaaksi, eikä minulta saa kysyä mitään. Muuten lähden pois.” Mutta kun oli tutkittu vain viisi minuuttia, Joshua oli osallistunut keskusteluun enemmän kuin Kristine, ja hän halusi jatkaa raamattukurssia.

Maryn pienen kysymyksen ansiosta monet kiinnostuivat Raamatun tutkimisesta. Hän järjesti niin, että toiset todistajat alkoivat huolehtia joistain kiinnostuneista. Hän aloitti kaikkiaan 28 raamattukurssia neljässä eri maassa.

Kokemuksen alussa mainittu Jasmin kävi kasteella huhtikuussa 2021. Kristine meni kasteelle toukokuussa 2022 ja on nykyään perheensä luona Filippiineillä. Myös kaksi Kristinen ystävää, jotka hän tutustutti Maryyn, on kastettu. Angelakin kävi kasteella ja on nyt vakituinen tienraivaaja. Kristinen mies Joshua ja heidän tyttärensä Andrea sekä jotkut muut edistyvät hyvää vauhtia.

Ensimmäisellä vuosisadalla hyvä uutinen levisi nopeasti, kun ihmiset puhuivat siitä sukulaisilleen ja ystävilleen (Joh. 1:41, 42a; Apt. 10:24, 27, 48; 16:25–33). Raamattukurssioppilailta ja muilta kiinnostuneilta kannattaa kysyä, tuntevatko he ketään toista, joka haluaisi tutkia Raamattua. Koskaan ei voi tietää, miten monta uutta raamattukurssia tällä tavalla alkaa.