1–2. Mikä mahtava toivo Jehovan palvelijoilla on?

TOIVO on tärkeä asia. Jotkut toivovat, että he löytäisivät hyvän puolison, onnistuisivat lastenkasvatuksessa tai paranisivat vakavasta sairaudesta. Me kristityt voimme toivoa samoja asioita. Mutta se, mitä toivomme kaikkein eniten, menee vielä pidemmälle: toivomme, että meillä ja kuolemaan nukahtaneilla läheisillämme olisi ikuinen tulevaisuus.

² Apostoli Paavali kertoi, millainen toivo hänellä oli: ”Jumala tulee herättämään kuolleista sekä ne, jotka ovat toimineet oikein, että ne, jotka eivät ole.” (Apt. 24:15.) Hän ei ollut ensimmäinen, joka puhui ylösnousemustoivosta. Myös patriarkka Job luotti siihen, että Jumala muistaisi häntä ja herättäisi hänet uudelleen eloon (Job 14:7–10, 12–15).

3. Miksi 1. Korinttilaiskirjeen 15. luku on meille tärkeä?

³ ”Kuolleiden ylösnousemus” kuuluu kristillisten opetusten ”perustukseen” eli ”alkeisiin” (Hepr. 6:1, 2). Paavali käsittelee ylösnousemusta 1. Korinttilaiskirjeen 15. luvussa. Hänen sanansa varmasti rohkaisivat ensimmäisen vuosisadan kristittyjä. Ne voivat rohkaista meitäkin ja vahvistaa toivoamme, jota olemme ehkä vaalineet jo kauan.

4. Miksi voimme olla varmoja, että kuolemaan nukahtaneilla läheisillämme on toivo?

⁴ Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus antaa varmuuden siitä, että kuolemaan nukahtaneilla läheisillämme on ylösnousemustoivo. Hänen ylösnousemuksensa sisältyi ”hyvään uutiseen”, jota Paavali julisti korinttilaisille (1. Kor. 15:1, 2). Hän sanoi, että jos kristitty ei pitäisi Jeesuksen  ylösnousemusta totena, koko hänen uskonsa olisi hyödytön (1. Kor. 15:17). Kristillinen ylösnousemustoivomme perustuu siis siihen, että uskomme Jeesuksen ylösnousemukseen.

5–6. Mitä 1. Korinttilaiskirjeen 15:3, 4:n sanat merkitsevät meille?

⁵ Kirjoittaessaan ylösnousemuksesta Paavali mainitsi heti aluksi kolme tosiasiaa: ”Kristus kuoli meidän syntiemme puolesta”, ”hänet haudattiin”, ja ”hänet herätettiin kolmantena päivänä Raamatun kirjoitusten mukaan”. (Lue 1. Korinttilaiskirjeen 15:3, 4.)

⁶ Mitä Jeesuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus merkitsevät meille? Profeetta Jesaja ennusti, että Messias ”poistettaisiin elävien maasta” ja hänelle ”annettaisiin hautapaikka jumalattomien joukosta”. Hän kuitenkin jatkoi, että sen lisäksi Messias ”kantaisi monien synnin”. Jeesus toteutti tämän, kun hän antoi elämänsä lunnaiksi. (Jes. 53:8, 9, 12; Matt. 20:28; Room. 5:8.) Jeesuksen kuolema, hautaaminen ja ylösnousemus antavat siis vahvan perusteen sille toivolle, että voimme vapautua synnistä ja kuolemasta ja nähdä jälleen sukulaisemme ja ystävämme, jotka ovat kuolleet.

7–8. Mitä todisteita kristityillä on Jeesuksen ylösnousemuksesta?

⁷ Ylösnousemustoivomme liittyy kiinteästi Jeesuksen ylösnousemukseen, joten meidän täytyy olla varmoja siitä, että Jehova herätti hänet kuolleista. Mitä todisteita meillä on siitä?

⁸ Monet silminnäkijät todistivat, että Jeesus oli herätetty kuolleista (1. Kor. 15:5–7). Paavali mainitsi heistä ensimmäisenä apostoli Pietarin (Keefaan). Muutkin opetuslapset vahvistivat, että Pietari oli nähnyt kuolleista herätetyn Jeesuksen (Luuk. 24:33, 34). Ylösnousseen Jeesuksen näkivät myös ”12 apostolia”. Sitten Kristus ”näyttäytyi yhdellä kertaa yli viidellesadalle veljelle”, ehkä Galileassa siinä tapaamisessa, josta kerrotaan Matteuksen 28:16–20:ssä. Sen jälkeen hän ”näyttäytyi Jaakobille”, joka oli todennäköisesti hänen velipuolensa ja joka ei ollut aiemmin uskonut, että hän oli Messias (Joh. 7:5). Nähtyään ylösnousseen Jeesuksen hän vakuuttui asiasta. Kun Paavali kirjoitti kirjeensä noin vuonna 55, monet niistä, jotka olivat nähneet kuolleista herätetyn Jeesuksen, olivat vielä elossa, joten epäilijät saattoivat keskustella luotettavien silminnäkijöiden kanssa.

9. Miten Paavalin kokemus, josta kerrotaan Apostolien tekojen 9:3–5:ssä, oli lisätodiste Jeesuksen ylösnousemuksesta?

⁹ Myöhemmin Jeesus näyttäytyi myös Paavalille (1. Kor. 15:8). Ollessaan matkalla Damaskokseen Paavali (Saul) kuuli kuolleista herätetyn Jeesuksen äänen ja näki näyn, jossa Jeesus oli taivaallisessa kirkkaudessa. (Lue Apostolien tekojen 9:3–5.) Paavalin oma kokemus vahvisti sen, että Jeesus oli herätetty kuolleista. (Apt. 26:12–15.)

10. Mitä usko Jeesuksen ylösnousemukseen sai Paavalin tekemään?

¹⁰ Paavalin todistus oli joidenkin mielestä erityisen painava, koska hän oli aiemmin vainonnut kristittyjä. Kun hän vakuuttui siitä, että Jeesus oli herätetty kuolleista, hän työskenteli kovasti saadakseen toisetkin vakuuttumaan tästä tosiasiasta. Sen vuoksi hän joutui kestämään pieksemistä, vankeutta ja haaksirikkoja. (1. Kor. 15:9–11; 2. Kor. 11:23–27.) Paavali oli niin varma Jeesuksen  ylösnousemuksesta, että hän oli valmis kuolemaan uskonsa puolesta. Paavalin ja muiden varhaiskristittyjen todistus vakuuttaa meidät siitä, että Jeesus herätettiin kuolleista, ja vahvistaa uskoamme ylösnousemukseen.

11. Miksi joillain Korintin kristityillä oli vääriä näkemyksiä ylösnousemuksesta?

¹¹ Korintissa Kreikassa joillain kristityillä oli vääriä näkemyksiä ylösnousemuksesta. Jotkut jopa sanoivat, ”ettei kuolleiden ylösnousemusta ole” (1. Kor. 15:12). Miksi? Ateenassa filosofit suhtautuivat pilkallisesti Jeesuksen ylösnousemukseen, ja tällainen ajattelutapa saattoi vaikuttaa joihinkin korinttilaisiin (Apt. 17:18, 31, 32). Jotkut ehkä ajattelivat, että ylösnousemus oli kuvaannollinen: ihminen oli syntisyytensä vuoksi ”kuollut”, mutta tultuaan kristityksi hänestä tuli ”elävä”. Olipa syy ylösnousemuksen kieltämiseen mikä tahansa, näiden kristittyjen usko oli turhaa. Jos Jumala ei ollut herättänyt Jeesusta, lunnaita ei ollut maksettu eikä syntejä annettu anteeksi. Heillä ei siis ollut todellista toivoa. (1. Kor. 15:13–19; Hepr. 9:12, 14.)

12. Miten Jeesuksen ylösnousemus oli 1. Pietarin kirjeen 3:18, 22:n mukaan erilainen kuin aiemmat ylösnousemukset?

¹² Paavali tiesi oman kokemuksensa perusteella, että ”Kristus oli herätetty kuolleista”. Hänen ylösnousemuksensa oli parempi kuin niiden, jotka oli aiemmin herätetty maan päälle, koska he kuolivat myöhemmin uudelleen. Paavali sanoi, että Jeesus oli ”ensisato niistä, jotka ovat nukkuneet pois”. Hän oli ensimmäinen ihminen, joka herätettiin henkiolennoksi ja joka meni taivaaseen. (1. Kor. 15:20; Apt. 26:23; lue 1. Pietarin kirjeen 3:18, 22.)

13. Millä tavalla Paavali asetti vastakkain Aadamin ja Jeesuksen?

¹³ Miten yhden ihmisen kuolema voisi merkitä elämää miljoonille ihmisille? Paavali antoi loogisen vastauksen. Hän asetti vastakkain sen, mitä Aadam aiheutti ihmiskunnalle, ja sen, mikä on mahdollista Kristuksen ansiosta. Paavali kirjoitti Aadamista: ”Kuolema tuli ihmisen kautta.” Aadamin synti oli katastrofi hänelle ja hänen jälkeläisilleen. Kärsimme edelleen hänen tottelemattomuutensa traagisista seurauksista. Miten erilaiset näkymät avautuvatkaan eteemme siksi, että Jumala herätti kuolleista Poikansa! Paavali selitti: ”Kuolleiden ylösnousemuskin tulee ihmisen [Jeesuksen] kautta. Niin kuin kaikki kuolevat Aadamissa, kaikki myös tullaan tekemään eläviksi Kristuksessa.” (1. Kor. 15:21, 22.)

14. Saako Aadam ylösnousemuksen? Selitä.

¹⁴ Mitä Paavali tarkoitti sanoessaan, että ”kaikki kuolevat Aadamissa”? Aadamin jälkeläiset ovat perineet häneltä synnin ja epätäydellisyyden, ja se johtaa kuolemaan (Room. 5:12). Paavali mainitsi myös, että ihmisiä ”tullaan tekemään eläviksi”. Aadam ei kuitenkaan ole heidän joukossaan. Hän ei hyödy Kristuksen lunnaista, koska hän oli täydellinen ihminen, joka oli tahallaan tottelematon Jumalalle. Aadamille kävi samalla tavalla kuin käy niille, jotka ”Ihmisen Poika” tuomitsee ”vuohiksi” ja jotka ”menevät ikuiseen kuolemaan”. (Matt. 25:31–33, 46; Hepr. 5:9.)

15. Ketkä sisältyvät ”kaikkiin”, jotka ”tullaan tekemään eläviksi”?

¹⁵ Paavali sanoi, että ”kaikki – – tullaan tekemään eläviksi Kristuksessa” (1. Kor. 15:22). Hän kirjoitti Korintin voidelluille kristityille, jotka saisivat  ylösnousemuksen taivaaseen. Heidät oli ”pyhitetty Kristuksen Jeesuksen yhteydessä, kutsuttu olemaan pyhiä”. Hän sanoi myös, että jotkut olivat ”nukkuneet pois Kristuksen yhteydessä”. (1. Kor. 1:2; 15:18; 2. Kor. 5:17.) Eräässä toisessa kirjeessään hän kirjoitti pyhän hengen ohjauksessa: ”Jos meidät on liitetty häneen [Jeesukseen] siten, että olemme kuolleet samalla tavoin kuin hän, meidät myös varmasti liitetään häneen siten, että meidät herätetään kuolleista samalla tavoin kuin hänet.” (Room. 6:3–5.) Jeesus herätettiin hengeksi, ja hän meni taivaaseen. Tämän saavat kokea myös kaikki, jotka ovat ”Kristuksen yhteydessä”, toisin sanoen kaikki hengellä voidellut kristityt.

16. Mitä voidaan päätellä siitä, että Paavali sanoi Jeesusta ”ensisadoksi”?

¹⁶ Paavali kirjoitti, että Kristus herätettiin ”ensisatona niistä, jotka ovat nukkuneet pois” (1. Kor. 15:20). Maan päälle oli kyllä herätetty kuolleista ihmisiä, kuten Lasarus, mutta Jeesus oli ensimmäinen, joka herätettiin henkiolennoksi ja joka sai ikuisen elämän. Häntä voitiin verrata ensisatoon, jonka israelilaiset uhrasivat Jumalalle. Kun Paavali sanoi Jeesusta ”ensisadoksi”, siitä voidaan päätellä, että Jeesuksen jälkeen muitakin herätettäisiin kuolleista taivaaseen. Aikanaan apostolit ja muut ”Kristuksen yhteydessä” olevat saisivat samanlaisen ylösnousemuksen kuin hän.

17. Milloin ”Kristuksen yhteydessä” olevat saisivat taivaallisen palkintonsa?

¹⁷ ”Kristuksen yhteydessä” olevien taivaallinen ylösnousemus ei ollut vielä alkanut, kun Paavali kirjoitti korinttilaisille. Hän osoitti, että se tapahtuisi tulevaisuudessa: ”Kukin – – vuorollaan: Kristus ensisatona, sen jälkeen Kristukselle kuuluvat hänen läsnäolonsa aikana.” (1. Kor. 15:23; 1. Tess. 4:15, 16.) Nykyään elämme Kristuksen ”läsnäolon” aikaa. Apostolien ja muiden hengellä voideltujen kristittyjen täytyi kuoltuaan odottaa Jeesuksen läsnäoloon asti ennen kuin he saivat taivaallisen palkintonsa. Nyt heidät on liitetty Jeesukseen siten, että heidät on ”herätetty kuolleista samalla tavoin kuin hänet” (Room. 6:5).

18. a) Miksi voidaan päätellä, että taivaallista ylösnousemusta seuraa toinenkin ylösnousemus? b) Mitä 1. Korinttilaiskirjeen 15:24–26:n mukaan tulee tapahtumaan?

¹⁸ Raamatun mukaan Paavali ja muut,  jotka menevät taivaaseen, saavat ”varhaisemman ylösnousemuksen kuolleista” (Fil. 3:11). Tästä voidaan päätellä, että on toinenkin ylösnousemus. Se olisi sopusoinnussa sen kanssa, mitä Job sanoi omasta tulevaisuudentoivostaan (Job 14:15). ”Kristukselle kuuluvat” ovat hänen kanssaan taivaassa, kun hän hävittää kaiken hallinnon, vallan ja voiman. Jopa ”viimeinen vihollinen – – kuolema” hävitetään. Ne jotka ovat saaneet ylösnousemuksen taivaaseen, eivät selvästikään ole enää Aadamilta perityn kuoleman alaisuudessa. Entä muut uskolliset kristityt? (Lue 1. Korinttilaiskirjeen 15:24–26.)

19. Mitä ne, joilla ei ole taivaallista toivoa, voivat odottaa?

¹⁹ Mitä ne, joilla ei ole taivaallista toivoa, voivat odottaa? Heille antavat toivoa Paavalin sanat: ”Jumala tulee herättämään kuolleista sekä ne, jotka ovat toimineet oikein, että ne, jotka eivät ole.” (Apt. 24:15.) Ne jotka eivät ole toimineet oikein, eivät tietenkään voi päästä taivaaseen, joten nämä sanat osoittavat, että ihmisiä tullaan herättämään kuolleista maan päälle.

20. Miten tämä artikkeli on vahvistanut toivoasi?

²⁰ Ylösnousemus on siis varma asia! Niillä jotka herätetään kuolleista maan päälle, on mahdollisuus elää täällä ikuisesti. Voit luottaa siihen, että Jumala täyttää lupauksensa. Tämä toivo voi lohduttaa sinua, jos sinulta on kuollut rakkaita ihmisiä. Heidät voidaan herättää kuolleista, kun Kristus ja voidellut ”hallitsevat kuninkaina – – 1 000 vuotta” (Ilm. 20:6). Voit olla varma, että jos kuolet ennen tuhatvuotiskauden alkua, sinuakin odottaa ylösnousemus. Tämä ”toivo [ei] johda pettymykseen” (Room. 5:5). Se voi kannatella sinua nyt ja antaa sinulle lisäsyyn iloita Jehovan palveluksessa. Seuraavassa artikkelissa käsitellään lisää 1. Korinttilaiskirjeen 15. luvun opetuksia.