1–2. a) Miksi ei ole yllättävää, että Jeesus halusi tehdä kuolemansa muistojuhlasta yksinkertaisen? b) Mitä Jeesuksen ominaisuuksia tarkastelemme?

OSAISITKO kertoa, mitä tapahtuu vuosittain vietettävällä Herran illallisella? Epäilemättä useimmat meistä muistavat sen tärkeimmät yksityiskohdat. Se johtuu siitä, että tilaisuus ja siellä tarjolla oleva ateria ovat hyvin yksinkertaisia. Tämä juhla on kuitenkin täynnä merkitystä. Miksi ateria sitten on niin yksinkertainen?

² Jeesus tunnettiin maanpäällisen palveluksensa aikana siitä, että hän opetti tärkeitä totuuksia yksinkertaisesti, selvästi ja ymmärrettävästi (Matt. 7:28, 29). Hän myös asetti kuolemansa muistoksi yksinkertaisen mutta merkityksellisen muistojuhlan. * Tarkastelemme nyt lähemmin sitä, millainen muistoateria oli ja mitä Jeesus tässä tilaisuudessa sanoi ja teki. Tämä kirjoitus auttaa meitä ymmärtämään entistä paremmin, miten nöyrä, rohkea ja rakastava Jeesus on. Opimme myös, miten voimme jäljitellä häntä yhä tarkemmin.

3. Miten yksinkertainen Jeesuksen asettama muistoateria oli Matteuksen 26:26–28:n mukaan, ja mitä siihen kuuluvat kaksi perusruokatarviketta kuvasivat?

³ Kun Jeesus asetti kuolemansa muistojuhlan, läsnä olivat hänen 11 uskollista apostoliaan. Tällä yksinkertaisella muistoaterialla hän hyödynsi sitä, mitä oli jäänyt  pesah-aterialta. (Lue Matteuksen 26:26–28.) Kaikista pöydän antimista Jeesus käytti vain happamatonta leipää ja viiniä. Hän sanoi apostoleilleen, että nämä kaksi perusruokatarviketta kuvasivat hänen täydellistä ruumistaan ja vertaan, jotka hän pian uhraisi heidän puolestaan. Apostolit eivät ehkä ihmetelleet sitä, että tämä tärkeä uusi ateria oli näin yksinkertainen. Miksi eivät?

4. Miten eräs Jeesuksen neuvo auttaa ymmärtämään, miksi hän piti muistoaterian yksinkertaisena?

⁴ Joitakin kuukausia aiemmin, palveluksensa kolmantena vuonna, Jeesus oli vieraillut läheisten ystäviensä Lasaruksen, Martan ja Marian luona. Tunnelma oli rento, ja Jeesus alkoi opettaa. Martta oli paikalla, mutta hienon aterian valmistaminen kunniavieraalle vei hänen huomionsa. Jeesus oikaisi Marttaa ystävällisesti ja auttoi häntä ymmärtämään, ettei aterian tarvinnut aina olla monimutkainen. (Luuk. 10:40–42.) Myöhemmin, kun Jeesuksen uhrikuolemaan oli enää joitakin tunteja, hän noudatti omaa neuvoaan. Hän piti muistoaterian yksinkertaisena. Mitä tämä kertoo meille Jeesuksesta?

5. Mitä muistoaterian yksinkertaisuus kertoo Jeesuksesta, ja miten tämä sopii yhteen Filippiläiskirjeen 2:5–8:n kanssa?

⁵ Jeesuksen nöyryys ilmeni kaikesta, mitä hän sanoi ja teki. Ei siksi ole mikään yllätys, että hän osoitti maanpäällisen elämänsä viimeisenä iltana huomattavaa nöyryyttä (Matt. 11:29). Hän tiesi, että hän antaisi pian ihmishistorian suurimman uhrin ja että Jehova herättäisi hänet loistoisaan asemaan taivaaseen. Jeesus ei kuitenkaan halunnut kohdistaa tarpeetonta huomiota itseensä eikä siksi vaatinut, että hänen kuolemansa muistojuhlaan liitettäisiin monimutkaisia seremonioita. Sen sijaan hän käski opetuslapsia nauttimaan kerran vuodessa yksinkertaisen aterian hänen muistokseen. (Joh. 13:15; 1. Kor. 11:23–25.) Tämä yksinkertainen mutta tarkoituksenmukainen ateria osoittaa, että Jeesus ei ollut ylpeä. Voimme olla onnellisia siitä, että nöyryys on yksi taivaallisen kuninkaamme merkittävistä ominaisuuksista. (Lue Filippiläiskirjeen 2:5–8.)

6. Miten voimme jäljitellä Jeesuksen nöyryyttä, kun kohtaamme koettelemuksia?

⁶ Miten voimme jäljitellä Jeesuksen nöyryyttä? Asettamalla toisten edut omiemme edelle (Fil. 2:3, 4). Mietihän vielä Jeesuksen viimeistä iltaa maan päällä. Vaikka  hän tiesi kokevansa pian tuskallisen kuoleman, hän oli huolissaan erityisesti uskollisista apostoleistaan, jotka jäisivät suremaan häntä. Niinpä hän viimeisenä iltanaan opetti, rohkaisi ja kannusti heitä. (Joh. 14:25–31.) Jeesus piti nöyrästi toisten hyvinvointia tärkeämpänä kuin omaansa. Hän on meille erinomainen malli!

7. Miten Jeesuksen rohkeus kävi selväksi vähän sen jälkeen, kun hän oli asettanut Herran illallisen?

⁷ Vähän sen jälkeen kun Jeesus oli asettanut Herran illallisen, hän osoitti valtavaa rohkeutta. Miten? Hän mukautui Isänsä tahtoon, vaikka tiesi sen merkitsevän sitä, että hänet teloitettaisiin syytettynä jumalanpilkasta, häpeällisestä rikoksesta (Matt. 26:65, 66; Luuk. 22:41, 42). Jeesus pysyi kaikessa täysin nuhteettomana. Näin hän toi kunniaa Jehovan nimelle, kannatti Jehovan hallitusvaltaa ja avasi katuville ihmisille tien ikuiseen elämään. Samalla hän valmisti seuraajiaan siihen, mikä olisi pian heidän edessään.

8. a) Mitä Jeesus kertoi uskollisille apostoleilleen? b) Miten opetuslapset jäljittelivät Jeesuksen rohkeutta hänen kuolemansa jälkeisinä vuosina?

⁸ Jeesuksen rohkeus näkyi myös siinä, että hän työnsi syrjään omat huolensa ja keskitti huomionsa siihen, mitä hänen uskolliset apostolinsa tarvitsivat. Yksinkertainen muistoateria, jonka Jeesus asetti Juudaksen poistuttua paikalta, muistuttaisi hänen voideltuja seuraajiaan hänen vuodatetun verensä hyödyistä ja siitä, että he olisivat osallisina uudessa liitossa (1. Kor. 10:16, 17). Jeesus halusi auttaa seuraajiaan pysymään uskollisina ja saavuttamaan taivaallisen palkintonsa. Siksi hän kertoi heille, mitä hän ja hänen Isänsä odottivat heiltä. (Joh. 15: 12–15.) Lisäksi Jeesus selitti apostoleille, millaisia koettelemuksia he tulisivat kohtaamaan. Sitten hän kannusti heitä seuraamaan hänen esimerkkiään ja kehotti: ”Rohkaiskaa mielenne!” (Joh. 16:1–4a, 33.) Vuosia myöhemmin Jeesuksen opetuslapset jäljittelivät edelleen hänen epäitsekkyyttään ja rohkeuttaan. He tukivat toisiaan koettelemusten keskellä, vaikka he joutuivat itse kärsimään sen vuoksi. (Hepr. 10:33, 34.)

9. Miten voimme jäljitellä Jeesuksen rohkeutta?

⁹ Jeesuksen seuraajat jäljittelevät hänen rohkeuttaan myös nykyään. Vaatii rohkeutta esimerkiksi auttaa veljiä ja sisaria, joita vainotaan heidän uskonsa vuoksi. Jotkut heistä saatetaan jopa vangita epäoikeudenmukaisesti. Siinä tapauksessa meidän täytyy pyrkiä auttamaan heitä kaikin tavoin, esimerkiksi puhumalla rohkeasti heidän puolestaan. (Fil. 1:14; Hepr. 13:19.) Lisäksi jatkamme saarnaamistyötä rohkein mielin (Apt. 14:3). Jeesuksen tavoin kerromme päättäväisesti valtakunnan sanomaa, vaikka ihmiset vastustaisivat ja vainoaisivat meitä. Joskus meistä saattaa kuitenkin tuntua, että rohkeutemme on kateissa. Mistä voi silloin olla apua?

10. Mitä meidän tulisi tehdä muistojuhlaa edeltävinä viikkoina ja miksi?

¹⁰ Voimme saada lisää rohkeutta ajattelemalla toivoa, joka meillä on Kristuksen lunastusuhrin ansiosta (Joh. 3:16; Ef. 1:7). Muistojuhlaa edeltävinä viikkoina meillä on erityisen hyvä tilaisuus kasvattaa arvostusta lunnaita kohtaan. Meidän on tärkeää noudattaa muistojuhlan raamatunlukuohjelmaa ja mietiskellä Jeesuksen kuolemaan liittyviä tapahtumia. Kun sitten tulemme muistojuhlaan, ymmärrämme syvällisemmin, mitä siellä  tarjottavat vertauskuvat merkitsevät ja miten ainutlaatuista uhria ne edustavat. Sen miettiminen, mitä Jeesus ja Jehova ovat tehneet hyväksemme ja miten se hyödyttää meitä ja läheisiämme, vahvistaa toivoamme ja lujittaa päätöstämme kestää rohkeina loppuun asti (Hepr. 12:3).

11–12. Mitä olemme tähän mennessä oppineet?

¹¹ Kuten olemme huomanneet, Herran illallinen muistuttaa meitä paitsi lunnaiden arvosta myös Jeesuksen poikkeuksellisesta nöyryydestä ja rohkeudesta. Olemme hyvin kiitollisia siitä, että Jeesus osoittaa näitä ominaisuuksia edelleen palvellessaan taivaassa ylimmäisenä pappina, joka puhuu puolestamme (Hepr. 7:24, 25). Voimme ilmaista syvän arvostuksemme viettämällä uskollisesti Jeesuksen kuoleman muistoa hänen käskynsä mukaan (Luuk. 22:19, 20). Teemme sen nisanin 14. päivää vastaavana päivänä, joka on vuoden tärkein päivä.

¹² Yksinkertainen Herran illallinen tuo esille vielä yhden ominaisuuden, joka sai Jeesuksen kuolemaan puolestamme. Jeesus tunnettiin maan päällä ollessaan tästä ominaisuudesta. Mikä se on?

13. Miten Johanneksen 15:9:ssä ja 1. Johanneksen kirjeen 4:8–10:ssä kuvaillaan Jehovan ja Jeesuksen osoittamaa rakkautta, ja ketkä hyötyvät heidän rakkaudestaan?

¹³ Kaikessa, mitä Jeesus teki, hän heijasti täydellisesti sitä suurta rakkautta, jota Jehova tuntee meitä kohtaan. (Lue Johanneksen 15:9; 1. Johanneksen kirjeen 4:8–10.) Mikä tärkeintä, Jeesus halusi sydämestään antaa elämänsä meidän puolestamme. Olemmepa voideltuja tai ”muita lampaita”, hyödymme rakkaudesta, jota Jehova ja hänen Poikansa ovat tämän uhrin välityksellä osoittaneet (Joh. 10:16; 1. Joh. 2:2). Myös muistoaterian yksinkertaisuus kertoo siitä, että Jeesus rakastaa opetuslapsiaan ja ottaa heidät huomioon. Kuinka niin?

14. Miten Jeesus osoitti rakkautta opetuslapsiaan kohtaan?

¹⁴ Jeesus osoitti rakkautta hengellä voideltuja seuraajiaan kohtaan siten, että hän ei pyytänyt heitä noudattamaan mitään monimutkaista rituaalia vaan asetti yksinkertaisen tilaisuuden. Kun aikaa kuluisi, voideltujen opetuslasten täytyisi viettää vuosittaista muistojuhlaa hyvin erilaisissa olosuhteissa, jopa vankeudessa (Ilm. 2:10). Pystyisivätkö he tottelemaan Jeesuksen käskyä? Kyllä pystyisivät.

15–16. Miten jotkut ovat viettäneet Herran illallista vaikeissa olosuhteissa?

¹⁵ Jehovan palvelijat ovat aina meidän aikaamme saakka pyrkineet viettämään Jeesuksen kuoleman muistoa. He ovat parhaansa mukaan noudattaneet Jeesuksen antamaa mallia Herran illallisen vietosta, joskus vaikeissakin olosuhteissa. Kun veli Harold King oli eristyssellissä eräässä Kiinan vankilassa, hänen täytyi käyttää kekseliäisyyttä. Hän valmisti salaa muistojuhlan vertauskuvat saatavilla olevista raaka-aineista. Hän myös laski juhlan ajankohdan niin tarkasti kuin pystyi. Kun muistojuhlan aika koitti, hän lauloi, rukoili ja piti raamatullisen puheen – yksin sellissään.

¹⁶ Otetaan toinen esimerkki. Toisen maailmansodan aikana joukko keskitysleirillä olevia sisaria vaaransi henkensä voidakseen viettää muistojuhlaa. Koska Herran illallinen on niin yksinkertainen, he pystyivät viettämään sitä salaa. Mieti, miten luja usko heillä oli. He kertoivat:  ”Seisoimme lähellä toisiamme ympyrässä, jonka keskellä oli jakkara ja sillä valkoinen vaate ja vertauskuvat. Huonetta valaisi kynttilä, koska sähkövalo olisi voinut paljastaa meidät. – – Esitimme uudelleen Isällemme palavat lupauksemme käyttää kaikki voimamme Hänen pyhän nimensä kunniaansaattamiseksi.” Jeesus osoitti tosiaankin suurta rakkautta, kun hän asetti sellaisen muistojuhlan, että sitä on mahdollista viettää vaikeissakin olosuhteissa.

17. Mitä kysymyksiä voisimme miettiä?

¹⁷ Muistojuhlan lähestyessä meidän on hyvä miettiä seuraavia kysymyksiä: Miten voisin jäljitellä paremmin Jeesusta rakkauden osoittamisessa? Ajattelenko veljien ja sisarten hyvinvointia enemmän kuin omaa mukavuuttani? Odotanko heiltä enemmän kuin he pystyvät tekemään vai otanko huomioon heidän rajoituksensa? Meidän tulisi pitää mallinamme Jeesusta ja pyrkiä aina olemaan empaattisia (1. Piet. 3:8).

18–19. a) Mistä voimme olla varmoja? b) Mitä aiot tehdä?

¹⁸ Käsky viettää Kristuksen kuoleman muistojuhlaa ei ole voimassa enää kauaa. Kun Jeesus tulee suuren ahdistuksen aikana, hän kokoaa ”valittunsa” taivaaseen ja muistojuhlan vietto lakkaa (1. Kor. 11:26; Matt. 24:31).

¹⁹ Silloinkin kun muistojuhlaa ei enää vietetä, Jehovan palvelijat varmasti muistelevat lämmöllä tätä yksinkertaista tilaisuutta. Se symboloi heille kaikkein suurinta nöyryyttä, rohkeutta ja rakkautta, mitä ihminen on koskaan osoittanut. Ne jotka ovat olleet läsnä tässä merkittävässä tilaisuudessa, todennäköisesti kertovat siitä kaikkien tuolloin elävien hyödyksi. Mutta hyötyäksemme Herran illallisesta jo nykyään meidän täytyy jäljitellä Jeesuksen nöyryyttä, rohkeutta ja rakkautta. Tällöin voimme luottaa siihen, että Jehova palkitsee meidät (2. Piet. 1:10, 11).