Rakkauden tie ei koskaan häviä

”Tavoitelkaa palavan innokkaasti suurempia lahjoja. Ja vielä osoitan teille verrattoman tien.” (1. KORINTTILAISILLE 12:31)

1–3. a) Millä tavoin sen opetteleminen, miten ilmaista rakkautta, muistuttaa paljolti uuden kielen opettelemista? b) Mitkä seikat voivat tehdä haasteelliseksi opetella ilmaisemaan rakkautta?

 OLETKO koskaan yrittänyt opetella uutta kieltä? Se on vähintäänkin haastavaa! Tietysti pieni lapsi pystyy oppimaan uuden kielen pelkästään siten, että hänen ympärillään puhutaan sitä. Hänen aivonsa suorastaan imevät äänteitä ja sanojen merkityksiä, niin että ennen pitkää tuo taapero ilmaisee ajatuksiaan varsin taitavasti, kenties lakkaamatta. Näin ei ole aikuisten laita. Me selailemme yhä uudelleen sanakirjaa hallitaksemme edes muutamia vieraan kielen perusilmauksia. Ajan myötä ja kokemuksen karttuessa alamme kuitenkin ajatella tuolla uudella kielellä ja sen puhuminen käy helpommaksi.

² Sen opetteleminen, miten ilmaista rakkautta, muistuttaa paljolti uuden kielen opettelemista. Ihmisillä on tosin jossain määrin tätä jumalallista ominaisuutta synnynnäisesti (1. Mooseksen kirja 1:27; vrt. 1. Johanneksen kirje 4:8). Silti se, että opettelee ilmaisemaan rakkautta, vaatii poikkeuksellisia ponnisteluja – varsinkin nykyään, kun luonnollinen kiintymys on harvinaista (2. Timoteukselle 3:1–5). Joskus tilanne on tällainen jo perheessä. Monet todellakin kasvavat tylyssä ilmapiirissä,  jossa ei paljonkaan kuule rakkaudellisia sanoja (Efesolaisille 4:29–31; 6:4). Miten sitten voimme oppia ilmaisemaan rakkautta – vaikka emme olisi saaneet sitä itse juuri lainkaan osaksemme?

³ Raamattu voi auttaa. 1. Korinttilaiskirjeen 13:4–8:ssa Paavali ei esitä kuivaa määritelmää rakkaudesta vaan eloisan kuvauksen siitä, miten tämä rakkauden ylevin muoto toimii. Näiden jakeiden tarkasteleminen auttaa meitä tajuamaan tämän jumalallisen ominaisuuden luonteen ja edistymään sen ilmaisemisessa. Tarkastellaanpa, miten Paavali kuvaili joitakin rakkauden piirteitä. Ryhmittelemme ne kolmeen pääosaan: käytöksemme yleensä, sitten nimenomaisemmin suhteemme toisiin ja lopuksi kestävyytemme.

Rakkaus auttaa meitä voittamaan ylpeyden

4. Mitä valaisevaa tietoa Raamattu antaa mustasukkaisuudesta?

⁴ Rakkaudesta esittämiensä alkuhuomautusten jälkeen Paavali kirjoitti korinttilaisille: ”Rakkaus ei ole mustasukkainen.” (1. Korinttilaisille 13:4.) Mustasukkaisuus voi ilmetä kateellisena tyytymättömyytenä toisten hyvän menestyksen tai saavutusten vuoksi. Tällainen mustasukkaisuus on tuhoisaa – fyysisesti, tunneperäisesti ja hengellisesti. (Sananlaskut 14:30; Roomalaisille 13:13; Jaakobin kirje 3:14–16.)

5. Miten rakkaus voi auttaa meitä voittamaan mustasukkaisuuden, kun näyttää siltä, että meidät sivuutetaan teokraattisten tehtävien jaossa?

⁵ Kysy nyt itseltäsi: tulenko kateelliseksi, kun näyttää siltä, että minut sivuutetaan teokraattisten tehtävien jaossa? Jos vastaus on myönteinen, älä menetä toivoasi. Raamatunkirjoittaja Jaakob muistuttaa, että kaikki epätäydelliset ihmiset ovat ’taipuvaisia kateuteen’ (Jaakobin kirje 4:5). Rakkaus veljeäsi kohtaan voi auttaa sinua pääsemään taas tasapainoon. Sen ansiosta voit iloita iloitsevien kanssa ja olla pitämättä henkilökohtaisena loukkauksena jonkun toisen saamaa siunausta tai arvostuksen osoitusta. (Vrt. 1. Samuelin kirja 18:7–9.)

6. Millainen vakava tilanne kehittyi ensimmäisellä vuosisadalla Korintin seurakunnassa?

⁶ Paavali lisää, että rakkaus ”ei kerskaile, ei pöyhisty” (1. Korinttilaisille 13:4). Jos meillä on jokin taito tai kyky, meidän ei tarvitse pöyhkeillä sillä. Ilmeisesti tämä oli ongelmana joillakuilla kunnianhimoisilla miehillä, jotka olivat pujahtaneet muinaiseen Korintin seurakuntaan. Kenties he osasivat esittää ajatuksia paremmin tai hoitaa asioita tehokkaammin kuin muut. Se että he kiinnittivät huomion itseensä, saattoi aiheuttaa  jakaumia seurakunnassa (1. Korinttilaisille 3:3, 4; 2. Korinttilaisille 12:20). Tilanne tuli niin vakavaksi, että Paavalin piti myöhemmin kurittaa korinttilaisia sen vuoksi, että nämä ’kestivät järjettömiä ihmisiä’, joita Paavali kuvaili kriittisesti ”ylen oivallisiksi apostoleiksi” (2. Korinttilaisille 11:5, 19, 20).

7, 8. Osoita Raamatun avulla, miten voimme käyttää mahdollisia synnynnäisiä taipumuksiamme yksimielisyyden edistämiseen.

⁷ Samanlainen tilanne voi kehittyä nykyään. Joillakuilla voi esimerkiksi olla taipumus kerskua sananpalveluksessa saavuttamillaan tuloksilla tai niillä tehtävillä, joita heillä on Jumalan järjestössä. Vaikka meillä olisikin jokin nimenomainen taito ja kyky, jota ei ole toisilla seurakunnassa, niin antaisiko se meille syyn pöyhistyä? Meidänhän pitäisi käyttää mahdollisia synnynnäisiä taipumuksiamme yksimielisyyden edistämiseen – ei itsemme korottamiseen (Matteus 23:12; 1. Pietarin kirje 5:6).

⁸ Paavali kirjoitti, että vaikka seurakunnassa on monta jäsentä, ”Jumala on – – pannut ruumiin kokoon” (1. Korinttilaisille 12:19–26). Ilmauksella ”pannut – – kokoon” käännetty kreikkalainen sana merkitsee sopusointuista yhteen liittämistä, ikään kuin yhdistäisi värejä toisiinsa. Kenenkään seurakuntaan kuuluvan yksilön ei siis pitäisi pöyhistyä kyvyistään eikä yrittää hallita toisia. Ylpeydellä ja kunnianhimolla ei ole sijaa Jumalan järjestössä. (Sananlaskut 16:19; 1. Korinttilaisille 14:12; 1. Pietarin kirje 5:2, 3.)

9. Mitä varoittavia esimerkkejä Raamattu esittää yksilöistä, jotka etsivät omia etujaan?

⁹ Rakkaus ”ei etsi omia etujaan” (1. Korinttilaisille 13:5). Rakkaudellinen ihminen ei manipuloi toisia saadakseen tahtonsa läpi. Raamatussa on tästä varoittavia esimerkkejä. Tällaisia ovat muiden muassa Delila, Isebel ja Atalja – naiset, jotka panivat toiset toteuttamaan heidän omia itsekkäitä tarkoitusperiään (Tuomarit 16:16; 1. Kuninkaiden kirja 21:25; 2. Aikakirja 22:10–12). Esimerkistä käy myös kuningas Daavidin poika Absalom. Hänellä oli tapana mennä niiden luo, jotka tulivat Jerusalemiin hakemaan oikeutta, ja ovelasti vihjailla heille, ettei kuninkaan tuomioistuimessa oltu aidosti kiinnostuneita heidän ongelmistaan. Sitten hän tapasi sanoa suoraan, että todellisuudessa tuomioistuimessa tarvittiin juuri hänen kaltaistaan lämminsydämistä miestä! (2. Samuelin kirja 15:2–4.) Tietenkään Absalom ei ollut kiinnostunut maahan poljetuista ihmisistä vaan ainoastaan itsestään. Tämä ikään kuin kuninkaan asemaan itsensä korottanut mies sai monien sydämen puolelleen. Mutta aikanaan Absalom kohtasi murskaavan tappion. Kun hän kuoli, hänen ei katsottu ansaitsevan edes kunniallista hautausta. (2. Samuelin kirja 18:6–17.)

10. Miten voimme osoittaa, että pidämme silmällä toisten etuja?

¹⁰ Tässä on varoitus kristityille nykyään. Olemmepa miehiä tai naisia, meillä voi olla luontaista suostuttelukykyä. Meidän on ehkä helppo ajaa tahtomme läpi hallitsemalla keskustelua tai taivuttamalla ne, jotka ovat eri mieltä. Mutta jos olemme todella rakkaudellisia, pidämme silmällä toisten etuja (Filippiläisille 2:2–4). Emme käytä hyväksemme toisia emmekä edistä kyseenalaisia ajatuksia vedoten omaan kokemukseemme tai asemaamme Jumalan järjestössä, ikään kuin vain meidän näkemyksillämme olisi jotain merkitystä. Sen sijaan muistamme Raamatun sananlaskun: ”Ylpeys edeltää romahdusta ja pöyhkeä henki kompastumista.” (Sananlaskut 16:18.)

Rakkaus edistää rauhallisia suhteita

11. a) Millä tavoin voimme osoittaa rakkautta, joka sekä on huomaavainen että toimii sen mukaan, mikä on sopivaa? b) Miten voimme osoittaa, ettemme iloitse epävanhurskaudesta?

¹¹ Paavali kirjoitti myös, että rakkaus on ”huomaavainen” ja että se ”ei käyttäydy sopimattomasti” (1. Korinttilaisille 13:4, 5). Rakkaus ei tosiaankaan salli meidän toimia tylysti, karkeasti eikä epäkunnioittavasti. Sen sijaan otamme toisten tunteet huomioon. Rakkaudellinen ihminen esimerkiksi välttää tekemästä sellaista, mikä häiritsisi toisten omaatuntoa (vrt. 1. Korinttilaisille 8:13). Rakkaus ”ei iloitse epävanhurskaudesta, vaan iloitsee  totuudesta” (1. Korinttilaisille 13:6). Jos rakastamme Jehovan lakia, emme vähättele moraalittomuutta emmekä vietä vapaa-aikaamme sellaisten asioiden parissa, joita Jumala vihaa (Psalmit 119:97). Rakkaus auttaa meitä saamaan iloa pikemminkin rakentavista kuin repivistä asioista (Roomalaisille 15:2; 1. Korinttilaisille 10:23, 24; 14:26).

12, 13. a) Miten meidän tulisi reagoida, kun joku loukkaa meitä? b) Osoita raamatullisten esimerkkien avulla, että vanhurskaskin viha voi saada meidät toimimaan epäviisaasti.

¹² Paavali kirjoittaa, että rakkaus ”ei ärsyynny” (”ei ole yliherkkä”, Phillips) (1. Korinttilaisille 13:5). On kyllä aivan tavallista, että me epätäydelliset ihmiset joudumme kiihdyksiin tai vihastumme jossain määrin, kun joku loukkaa meitä. Olisi kuitenkin väärin kantaa jatkuvasti kaunaa tai pysyä ärsyyntyneessä tilassa. (Psalmit 4:4; Efesolaisille 4:26.) Vanhurskaskin viha voi hallitsemattomana saada meidät toimimaan epäviisaasti, ja Jehova voisi pitää meitä siitä vastuullisina (1. Mooseksen kirja 34:1–31; 49:5–7; 4. Mooseksen kirja 12:3; 20:10–12; Psalmit 106:32, 33).

¹³ Jotkut ovat antaneet toisten puutteiden vaikuttaa päätökseensä käydä kristillisissä kokouksissa tai osallistua kenttäpalvelukseen. Monet heistä ryhtyivät aiemmin ankaraan taisteluun uskon puolesta ja kenties kestivät perheen vastustusta, työtovereiden pilkkaa ja muuta sellaista. He selviytyivät näistä esteistä, koska he pitivät niitä nuhteettomuuden koetuksina, ja he toimivat siinä oikein. Mutta mitä tapahtuu, kun joku toinen kristitty sanoo tai tekee jotain rakkaudetonta? Eikö tämäkin ole nuhteettomuuden koetus? Varmasti on, sillä jos pysymme ärsyyntyneessä tilassa, voisimme ’antaa Panettelijalle sijaa’ (Efesolaisille 4:27).

14, 15. a) Mitä merkitsee se, ettei ”pidä kirjaa pahasta”? b) Miten voimme jäljitellä Jehovaa anteeksiantavaisuudessa?

¹⁴ Paavali lisää aiheellisesti, että rakkaus ”ei pidä kirjaa pahasta” (1. Korinttilaisille 13:5). Hän käyttää tässä kirjanpitoon liittyvää ilmausta ja viittaa ilmeisesti rikkomuksen merkitsemiseen tilikirjaan, jottei sitä unohdettaisi. Onko rakkaudellista painaa loukkaava sana tai teko pysyvästi mieleen, ikään kuin meidän pitäisi viitata siihen joskus tulevaisuudessa? Miten iloisia voimmekaan olla siitä, että Jehova ei kohtele meitä näin armottomasti! (Psalmit 130:3.) Kun olemme katuvia, hän tosiaan pyyhkii pois erheemme (Apostolien teot 3:19).

¹⁵ Me voimme jäljitellä tässä Jehovaa. Meidän ei tule olla liian herkkiä, kun joku näyttää kohtelevan meitä yliolkaisesti. Jos olemme nopeita loukkaantumaan, voimme vahingoittaa itseämme pahemmin kuin meitä loukannut ihminen koskaan voisi. (Saarnaaja 7:9, 22.) Sen sijaan meidän on muistettava, että rakkaus ”kaikki – – uskoo” (1. Korinttilaisille 13:7). Kukaan meistä ei tietenkään halua olla herkkäuskoinen, mutta meidän ei pitäisi myöskään epäillä asiattomasti veljiemme vaikuttimia. Aina kun mahdollista, uskokaamme, ettei toinen tarkoittanut pahaa. (Kolossalaisille 3:13.)

Rakkaus auttaa meitä kestämään

16. Missä olosuhteissa rakkaus voi auttaa meitä olemaan pitkämielisiä?

¹⁶ Paavali kertoo sitten, että ”rakkaus on pitkämielinen” (1. Korinttilaisille 13:4). Sen ansiosta voimme kestää koettelevia olosuhteita ehkä pitkänkin aikaa. Esimerkiksi monet kristityt ovat eläneet vuosikausia uskonnollisesti jakautuneessa huonekunnassa. Toiset ovat naimattomia, eivät omasta tahdostaan, vaan koska he eivät ole pystyneet löytämään sopivaa aviopuolisoa ”Herrassa” (1. Korinttilaisille 7:39; 2. Korinttilaisille 6:14). Jotkut puolestaan kamppailevat voimia kuluttavien terveysongelmien kanssa (Galatalaisille 4:13, 14; Filippiläisille 2:25–30). Tässä epätäydellisessä järjestelmässä ei todellisuudessa kenenkään elämäntilanne ole sellainen, ettei hän tarvitsisi jossakin asiassa kestävyyttä (Matteus 10:22; Jaakobin kirje 1:12).

17. Mikä auttaa meitä kestämään kaiken?

¹⁷ Paavali vakuuttaa rakkaudesta, että ”kaikki se peittää, – – kaikki se toivoo, kaikki  se kestää” (1. Korinttilaisille 13:7). Rakkaus Jehovaan auttaa meitä kestämään minkä tahansa tilanteen vanhurskauden vuoksi (Matteus 16:24; 1. Korinttilaisille 10:13). Emme etsi tilaisuutta marttyyriuteen. Tavoitteemme on päinvastoin elää rauhallista ja hiljaista elämää (Roomalaisille 12:18; 1. Tessalonikalaisille 4:11, 12). Mutta kun kohtaamme uskon koetuksia, kestämme ne iloiten osana kristittynä opetuslapsena olemisen hintaa (Luukas 14:28–33). Samalla kun kestämme, yritämme säilyttää myönteisen näkemyksen ja toivoa parasta lopputulosta koettelevien tilanteiden keskellä.

18. Miten kestävyyttä tarvitaan suotuisaankin aikaan?

¹⁸ Kestävyyttä ei tarvita ainoastaan ahdistuksessa. Joskus kestävyys merkitsee yksinkertaisesti tiettyyn suuntaan kulkemista hellittämättä, onpa kulloinenkin tilanne koetteleva tai ei. Kestävyyteen sisältyy hyvien hengellisten tapojen ylläpitäminen. Esimerkiksi osallistutko sananpalvelukseen merkittävästi, siten kuin olosuhteesi sallivat? Luetko Jumalan sanaa, mietiskeletkö sitä ja puhutko taivaallisen Isäsi kanssa rukouksen välityksellä? Käytkö säännöllisesti seurakunnankokouksissa ja hyödytkö keskinäisestä rohkaisusta toisten uskovien seurassa? Jos on näin, niin elätpä tällä hetkellä suotuisaa aikaa tai tukalaa aikaa, sinä kestät. Älä luovuta, ”sillä aikanaan me tulemme niittämään, ellemme lopen väsy” (Galatalaisille 6:9).

Rakkaus – ”verraton tie”

19. Miten rakkaus on ”verraton tie”?

¹⁹ Paavali korosti rakkauden ilmaisemisen tärkeyttä sanomalla tätä jumalallista ominaisuutta ”verrattomaksi tieksi” (1. Korinttilaisille 12:31). Missä mielessä se on ”verraton”? Paavali oli juuri luetellut hengen lahjoja, jotka olivat yleisiä ensimmäisen vuosisadan kristittyjen keskuudessa. Jotkut pystyivät profetoimaan, toisille annettiin voima parantaa sairauksia, monille annettiin kyky puhua kielillä. Todella hämmästyttäviä lahjoja! Silti Paavali sanoi korinttilaisille: ”Jos minä puhun ihmisten ja enkelien kielillä, mutta minulla ei ole rakkautta, minusta on tullut kumiseva pronssi tai kalskahteleva symbaali. Ja jos minulla on profetoimisen lahja ja olen perehtynyt kaikkiin pyhiin salaisuuksiin ja kaikkeen tietoon ja jos minulla on kaikki usko, niin että voin siirtää vuoria, mutta minulla ei ole rakkautta, en ole mitään.” (1. Korinttilaisille 13:1, 2.) Jopa teoista, joilla voisi muutoin olla arvoa, tulee ”kuolleita tekoja”, jos niiden vaikutin ei ole rakkaus Jumalaa ja lähimmäistä kohtaan (Heprealaisille 6:1).

20. Miksi meidän on ponnisteltava jatkuvasti, mikäli aiomme kehittää rakkautta?

²⁰ Jeesus esittää erään syyn, jonka vuoksi meidän tulee kehittää jumalallista rakkauden ominaisuutta. Hän sanoi: ”Tästä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on rakkaus keskuudessanne.” (Johannes 13:35.) Sana ”jos” jättää jokaisen kristityn vastuulle sen, oppiiko hän ilmaisemaan rakkautta. Eihän pelkästään jossakin vieraassa maassa asuminen itsessään pakottaisi meitä oppimaan puhumaan sen kieltä. Ei myöskään pelkkä kokouksissa käyminen valtakunnansalissa tai toisten kristittyjen seurassa oleminen automaattisesti opeta meitä ilmaisemaan rakkautta. Tämän ”kielen” oppiminen vaatii jatkuvia ponnisteluja.

21, 22. a) Miten meidän pitäisi menetellä, jos emme onnistu noudattamaan jotakin niistä rakkauden piirteistä, joita Paavali käsitteli? b) Missä mielessä voidaan sanoa, että ”rakkaus ei koskaan häviä”?

²¹ Toisinaan et onnistu noudattamaan jotakin Paavalin mainitsemaa rakkauden piirrettä.  Mutta älä lannistu. Ponnistele kärsivällisesti. Etsi jatkuvasti Raamatusta neuvoja ja sovella sen periaatteita ollessasi tekemisissä toisten kanssa. Älä koskaan unohda sitä esimerkkiä, jonka Jehova itse antaa meille. Paavali kehotti efesolaisia: ”Tulkaa huomaavaisiksi toisianne kohtaan, hellän sääliväisiksi, ja antakaa toisillenne auliisti anteeksi, niin kuin Jumalakin on Kristuksen kautta antanut teille auliisti anteeksi.” (Efesolaisille 4:32.)

²² Samoin kuin opit lopulta helpommin ilmaisemaan ajatuksiasi uudella kielellä, huomaat todennäköisesti aikanaan, että rakkauden ilmaisemisesta tulee helpompaa. Paavali vakuuttaa, että ”rakkaus ei koskaan häviä” (1. Korinttilaisille 13:8). Toisin kuin hengen ihmelahjat rakkaus ei koskaan häviä olemassaolosta. Opettele siis edelleen ilmaisemaan tätä jumalallista ominaisuutta. Se on, kuten Paavali sanoo, ”verraton tie”.

Osaatko selittää?

◻ Miten rakkaus voi auttaa meitä voittamaan ylpeyden?

◻ Millä tavoin rakkaus voi auttaa meitä edistämään rauhaa seurakunnassa?

◻ Miten rakkaus voi auttaa meitä kestämään?

◻ Miten rakkaus on ”verraton tie”?

[Tutkistelukysymykset]

[Kuva s. 19]

Rakkaus auttaa meitä sivuuttamaan toisten uskovien virheet

[Kuvat s. 23]

Kestävyys merkitsee teokraattisten tapojemme ylläpitämistä