Osaatko odottaa?

VOITKO kuvitella, miten paljon ihmisiltä kuluu aikaa joka vuosi pelkästään odottamiseen? Ihmiset odottavat vuoroaan kaupassa tai bensiiniasemalla. He odottavat, että heitä palveltaisiin ravintolassa. He odottavat pääsyä lääkärin tai hammaslääkärin vastaanotolle. He odottavat busseja ja junia. Yllättävän suuri osa ihmisen elinajasta tosiaankin kuluu odottamiseen. Erään arvion mukaan yksistään saksalaisilta tuhlaantuu vuosittain noin 4,7 miljardia tuntia liikenneruuhkissa odottamiseen. Sen on laskettu vastaavan noin 7000 ihmisen elinajanodotetta.

Odottaminen voi olla erittäin turhauttavaa. Nykypäivänä aikaa ei koskaan tunnu olevan riittävästi kaikkeen, ja sen ajatteleminen, mitä meidän pitäisi olla tekemässä, voi tehdä odottamisesta todella koettelevaa. Kirjailija Alexander Rose tuumasi kerran: ”Puolet elämän tuskasta on odottamista.”

Amerikkalainen valtiomies Benjamin Franklin tajusi, että odottaminen voi myös käydä kalliiksi. Hän totesi yli 250 vuotta sitten: ”Aika on rahaa.” Siksi yritykset etsivät tapoja välttää tarpeettomia viivytyksiä työssään. Kun vähemmässä ajassa tuotetaan enemmän hyödykkeitä, voidaan saada enemmän voittoa. Palvelualan yritykset pyrkivät mahdollisimman nopeaan palveluun, koska ne tietävät, että asiakkaiden miellyttämiseen liittyy myös odotusajan lyhentäminen. On olemassa pikaruokapaikkoja samoin kuin autopankkeja, joissa pankkiasiat voi hoitaa autosta poistumatta.

Hukkaan heitettyä elämää

1800-luvulla elänyt amerikkalainen runoilija Ralph Waldo Emerson valitti kerran: ”Kuinka suuri osa ihmiselämästä kuluukaan odotettaessa!” Jonkin aikaa sitten kirjoittaja Lance Morrow taas valitti odottamisen olevan ikävystyttävää ja aiheuttavan fyysistä epämukavuutta. Mutta sitten hän pohti myös ”odottamisen  viiltävämpää tuskaa”. Mikä siihen on syynä? ”Tietoisuus siitä, että käsistä viedään ihmisen kalleinta omaisuutta, aikaa, osanen elämää – että se on auttamattomasti mennyttä.” Surullista mutta totta. Odottamiseen kulunut aika on lopullisesti mennyttä.

Jos elämä ei olisi niin lyhyt, odottaminen ei tietenkään olisi yhtä suuri huolenaihe. Mutta elämä on lyhyt. Tuhansia vuosia sitten Raamatun psalmista lausui: ”Vuosiemme päivät ovat itsessään seitsemänkymmentä vuotta, ja jos niitä erikoisen voiman vuoksi on kahdeksankymmentä vuotta, niiden paino on kuitenkin vaivassa ja vahingollisessa, sillä se on menevä pian ohitse, ja me lennämme pois.” (Psalmit 90:10.) Riippumatta siitä, missä asumme tai keitä olemme, elämämme pituus – syntymän jälkeisten päivien, tuntien ja minuuttien määrä – on rajallinen. Emme kuitenkaan voi välttää tilanteita, joissa joudumme käyttämään arvokasta aikaamme jonkin tai jonkun odottamiseen.

Opi odottamaan

Useimmat meistä ovat olleet sellaisen kuljettajan kyydissä, joka haluaa aina ohi edellä ajavasta autosta. Usein siihen ei ole pakottavaa syytä. Hänellä ei esimerkiksi ole kiire mihinkään tapaamiseen. Silti hän ei voi sietää sitä, että toinen kuljettaja sanelee hänen vauhtinsa. Tuollainen itsehillinnän puute paljastaa, että hän ei ole oppinut odottamaan. Oppinut? Kyllä, odottamisen taito täytyy oppia. Se ei ole synnynnäinen lahja. Vauvat vaativat huomiota heti, kun niillä on nälkä tai muuten epämukavat oltavat. Vasta myöhemmin lapset ymmärtävät, että joskus heidän täytyy odottaa ennen kuin he saavat, mitä haluavat. Koska odottaminen on vääjäämätön osa elämää, se että osaa tarpeen vaatiessa odottaa kärsivällisesti, on osoitus kypsyydestä.

Joissakin tilanteissa kärsimättömyys on tietenkin ymmärrettävää. Nuori aviomies, joka on kiidättämässä viimeisillään olevaa vaimoaan sairaalaan synnyttämään, olisi syystäkin kärsimätön, jos jokin viivästyttäisi heitä. Enkelit, jotka kiirehtivät Lootia lähtemään Sodomasta, eivät suostuneet odottamaan, kun hän viivytteli. Tuho oli ovella, ja Lootin ja hänen perheensä henki oli vaarassa. (1. Mooseksen kirja 19:15, 16.) Useimmiten, kun ihmiset joutuvat odottamaan, ei kuitenkaan ole henki kyseessä. Silloin asiat voisivat sujua paljon miellyttävämmin, jos kaikki oppisivat olemaan kärsivällisiä – vaikka viivytys johtuisikin jonkun tehottomuudesta tai kiinnostuksen puutteesta. Lisäksi olisi helpompaa olla kärsivällinen, jos kaikki oppisivat käyttämään odottamiseen kuluvan ajan hyödyllisesti. Sivulla 5 olevassa tekstiruudussa on joitakin ehdotuksia siitä, miten odotusajasta voi tehdä paitsi siedettävää myös hyödyllistä.

On hyvä tajuta, että kärsimätön henki saattaa olla merkki ylpeästä asenteesta, siitä että henkilö ajattelee olevansa liian tärkeä odottelemaan. Kaikkien, jolla on sellainen asenne, on syytä harkita seuraavia Raamatun sanoja: ”Parempi on kärsivällinen kuin ylpeähenkinen.” (Saarnaaja 7:8.) Ylpeys on vakava luonteen heikkous, ja Raamatussa sanotaan: ”Jokainen ylpeäsydäminen on Jehovasta inhottava.” (Sananlaskut 16:5.) Kärsivällisyyden opetteleminen – eli odottamaan oppiminen – voi siksi vaatia meitä tutkimaan tarkasti niin itseämme kuin suhdettamme toisiin ihmisiin.

Kärsivällisyys palkitaan

Odottaminen tuntuu tavallisesti helpommalta, jos olemme vakuuttuneita siitä, että se kannattaa ja että lopulta se palkitaan. Kaikki vilpittömät Jumalan palvojat odottavatkin tässä hengessä niiden suurenmoisten lupausten täyttymistä, jotka Jumala on antanut Raamatussa. Meille kerrotaan hänen henkeyttämässään psalmissa esimerkiksi: ”Vanhurskaat saavat omistaa maan, ja he asuvat siinä ikuisesti.” Apostoli Johannes sanoi samaan tapaan: ”Se, joka tekee Jumalan tahdon, pysyy ikuisesti.” (Psalmit 37:29; 1. Johanneksen kirje 2:17.) Jos voisimme elää ikuisesti, odottaminen ei selvästikään olisi mikään erityinen ongelma. Mutta tällä haavaa me emme elä ikuisesti. Onko meidän edes järkevää puhua ikuisesta elämästä?

Ennen kuin vastaat, muista, että kun Jumala loi ensimmäiset vanhempamme, heillä oli odote elää ikuisesti. Vasta kun he tekivät syntiä,  he riistivät tuon odotteen niin itseltään kuin jälkeläisiltäänkin, myös meiltä. Heti syntiinlankeemuksen jälkeen Jumala kuitenkin ilmoitti tarkoituksestaan kumota heidän tottelemattomuutensa seuraukset. Hän antoi lupauksen ”siemenestä”, joka osoittautui Jeesukseksi Kristukseksi. (1. Mooseksen kirja 3:15; Roomalaisille 5:18.)

Se, hyödymmekö henkilökohtaisesti Jumalan lupausten täyttymisestä, riippuu meistä itsestämme. Meiltä tosin kysytään kärsivällisyyttä. Raamattu auttaa meitä oppimaan tällaista kärsivällisyyttä muun muassa siten, että se kannustaa meitä mietiskelemään maanviljelijän esimerkkiä. Maanviljelijä kylvää siemenensä, eikä hänellä ole muuta mahdollisuutta kuin odottaa kärsivällisesti ja yrittää suojella satoa, kunnes on sen korjaamisen aika. Silloin hänen kärsivällisyytensä palkitaan ja hän näkee työnsä hedelmän. (Jaakobin kirje 5:7.) Apostoli Paavali mainitsee toisen esimerkin kärsivällisyydestä. Hän muistuttaa meitä menneen ajan uskollisista miehistä ja naisista. He odottivat, että Jumalan tarkoitukset toteutuisivat, mutta heidän piti odottaa hänen määräaikaansa. Paavali kannustaa meitä jäljittelemään näitä ihmisiä, ”jotka perivät lupaukset uskon ja kärsivällisyyden välityksellä”. (Heprealaisille 6:11, 12.)

Elämässä ei tosiaankaan voi välttää odottamista. Sen ei kuitenkaan tarvitse olla jatkuva huolenaihe. Niille, jotka odottavat Jumalan lupausten toteutumista, se voi olla ilonaihe. He voivat käyttää kuluvan ajan vaalimalla läheistä suhdettaan Jumalaan ja tekemällä tekoja, jotka osoittavat heidän uskonsa. Rukoilemisen, tutkimisen ja mietiskelyn avulla he voivat lisäksi pitää yllä horjumatonta luottamusta siihen, että kaikki mitä Jumala on luvannut, toteutuu hänen määräaikanaan.

[Tekstiruutu/Kuvat s. 5]

LIEVITÄ ODOTTAMISEN TUSKAA

Tee suunnitelmia. Jos tiedät joutuvasi odottamaan, varaudu lukemaan, kirjoittamaan, neulomaan, virkkaamaan tai tekemään jotain muuta hyödyllistä.

Käytä odotusaika mietiskelyyn, sillä tässä nopeatempoisessa maailmassa se on aina vain vaikeampaa.

Pidä puhelimen lähettyvillä lukemista sen varalta, että joudut odottamaan puhelun aikana. Viidessä tai kymmenessä minuutissa ehtii lukea monta sivua.

Jos odotat yhdessä muiden kanssa ja siinä tilanteessa on sopivaa, aloita keskusteluja, joissa voit esittää rakentavia ajatuksia.

Pidä autossa muistilehtiö tai lukemista sen varalta, että joudut yllättäen odottamaan.

Sulje silmäsi, rentoudu tai rukoile.

ODOTUKSEN MIELLYTTÄVYYS ON PÄÄOSIN ASENNE- JA SUUNNITTELUKYSYMYS.