Kuolleenmeren kirjakääröt – miksi niiden pitäisi kiinnostaa sinua?

Ennen Kuolleenmeren kirjakääröjen löytymistä vanhimmat Raamatun heprealaisten kirjoitusten käsikirjoitukset olivat peräisin noin 800- ja 900-luvuilta. Voitaisiinko näitä käsikirjoituksia todella pitää uskollisina ja luotettavina Jumalan sanan jäljennöksinä, kun Raamatun heprealaiset kirjoitukset saatiin valmiiksi jo runsaat tuhat vuotta aikaisemmin? Professori Julio Trebolle Barrera, joka kuuluu kansainväliseen Kuolleenmeren kirjakääröjen tekstien julkaisijoiden ryhmään, toteaa: ”[Qumranin] Jesaja-käärö tarjoaa vastaansanomattomia todisteita siitä, että juutalaiset jäljentäjät ovat välittäneet Raamatun tekstin yli tuhannen vuoden ajan äärimmäisen uskollisesti ja tarkasti.”

BARRERAN mainitsema käärö sisältää koko Jesajan kirjan. Tähän mennessä niiden yli 200 Raamatun käsikirjoituksen joukosta, jotka Qumranista on löydetty, on tunnistettu katkelmia kaikista muista Raamatun heprealaisten kirjoitusten kirjoista paitsi Esterin kirjasta. Toisin kuin Jesaja-kääröstä useimmista muista kirjakääröistä on jäljellä vain palasia, jotka sisältävät yhteensä alle kymmenesosan jostakin kirjasta. Yleisimpiä Raamatun kirjoja Qumranissa olivat Psalmit (36 jäljennöstä), 5. Mooseksen kirja (29 jäljennöstä) ja Jesaja (21 jäljennöstä). Nämä ovat myös ne kirjat, joita Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa lainataan eniten.

Vaikka kääröt osoittavatkin, ettei Raamattu ole olennaisesti muuttunut, niin ne myös paljastavat, että juutalaisilla oli toisen temppelin aikana käytössään erilaisia versioita joistakin heprealaisista Raamatun teksteistä. Kaikkien kääröjen oikeinkirjoitus ja sanamuodot eivät ole samanlaisia kuin masoreettisessa tekstissä. Jotkin ovat lähempänä kreikkalaista Septuagintaa. Aiemmin tutkijat ajattelivat, että masoreettisen tekstin ja Septuagintan väliset erot johtuisivat virheistä tai jopa kääntäjän tarkoituksellisista muutoksista. Nyt kirjakääröt paljastavat, että monet näistä eroista johtuvatkin heprealaisen tekstin erilaisista muunnelmista. Tämä saattaa selittää jotkin niistä tapauksista, joissa varhaiskristityt lainasivat Raamatun heprealaisia kirjoituksia käyttäen sanamuotoa, joka poikkeaa masoreettisesta tekstistä (2. Mooseksen kirja 1:5; Apostolien teot 7:14).

Tämä raamatullisten kirjakääröjen ja kääröjen palasten aarreaitta tarjoaa erinomaisen perustan sen tutkimiselle, miten heprealainen Raamatun teksti on välittynyt eteenpäin. Kuolleenmeren kirjakääröt ovat vahvistaneet sekä Septuagintan että samarialaisen Pentateukin tärkeyden vertailevalle tutkimukselle. Ne tarjoavat raamatunkääntäjille lisälähteen, jonka perusteella he voivat harkita mahdollisia korjauksia masoreettiseen tekstiin. Useissa tapauksissa ne vahvistavat, että Uuden maailman käännöksen raamatunkäännöskomitea on tehnyt oikean ratkaisun palauttaessaan Jehovan nimen sellaisiin kohtiin, joista se oli poistettu masoreettisessa tekstissä.

Qumranin lahkon sääntöjä ja uskomuksia kuvailevat kääröt tekevät selväksi, että Jeesuksen  aikana oli olemassa useampi kuin yksi juutalaisuuden muoto. Qumranin lahkolla oli erilaisia perinteitä kuin fariseuksilla ja saddukeuksilla. Todennäköisesti juuri nämä erot saivat lahkon vetäytymään erämaahan. Sen kannattajat ajattelivat virheellisesti, että Jesajan 40:3:n ennustus erämaassa kuuluvasta äänestä, joka tekisi Jehovan tien suoraksi, täyttyi heissä. Monet kääröjen palaset viittaavat Messiaaseen, jonka tulon kirjoittajat katsoivat olevan aivan lähellä. Tämä on erityisen kiinnostavaa, koska Luukas sanoi, että ”kansa oli [Messiaan] odotuksen vallassa” (Luukas 3:15).

Kuolleenmeren kirjakääröt auttavat meitä jossain määrin ymmärtämään, millaista juutalaisten elämä oli siihen aikaan, kun Jeesus saarnasi. Ne tarjoavat tietoja, joita voidaan käyttää muinaisheprean ja Raamatun tekstin vertailevassa tutkimuksessa. Monien Kuolleenmeren kirjakääröjen teksti kaipaa kuitenkin vielä tarkempaa analysointia. Näin ollen uutta tietoa saattaa vielä karttua. 1900-luvun merkittävin arkeologinen löytö tosiaan kiehtoo sekä tutkijoita että Raamatusta kiinnostuneita ihmisiä vielä 2000-luvun puolellakin.

[Kuvien lähdemerkinnät s. 7]

Kaivauksia Qumranissa: Pictorial Archive (Near Eastern History) Est.; käsikirjoitus: Shrine of the Book, Israel Museum, Jerusalem