Valtakunnan julistajat kertovat

Intia – ”ykseyttä erilaisuudessa”

”YKSEYS erilaisuudessa” on suosittu iskulause, jolla luonnehditaan Intian kansallista yhdentymistä. Ykseyden saavuttaminen tässä suuressa maassa, jossa on hyvin erilaisia kulttuureja, kieliä, uskontoja, etnisiä ryhmiä, pukeutumistapoja ja ruokia, ei ole mikään pieni asia. Tällainen ykseys kuitenkin vallitsee Jehovan todistajien Intian-hallintotoimistossa siitä huolimatta, että ne vapaaehtoiset, jotka siellä asuvat ja työskentelevät, puhuvat useita eri kieliä ja ovat kotoisin monista osavaltioista ja liittohallituksen alaisista territorioista.

• Tutustutaanpa Rajraniin, nuoreen naiseen, joka on kotoisin Intian luoteisimmasta osasta Punjabista. Kun Rajrani kävi koulua, yksi hänen luokkatovereistaan alkoi tutkia Raamattua Jehovan todistajien kanssa. Tuo nuori tyttö yritti saada Rajraninkin kiinnostumaan Raamatusta. Koska hän ei osannut englantia kovin hyvin ja Vartiotornia ei tuolloin ollut saatavilla pandžabin kielellä, hän pyysi Rajrania kääntämään hänelle lehden aineiston. Se mitä Rajrani luki Vartiotornista, vaikutti häneen ajan kuluessa niin syvällisesti, että vanhempiensa vastustuksesta huolimatta hän edistyi hengellisesti ja vihki elämänsä Jehova Jumalalle. Palvellessaan nykyään Intian Betelissä hän tekee sitä samaa, mikä avasi hänen silmänsä totuudelle: kääntää kristillisiä julkaisuja pandžabiksi!

• Bijoe on puolestaan kotoisin lounaisesta Keralan osavaltiosta. Hänet erotettiin nuorena poikana lukiosta, koska hän ei ottanut osaa isänmaallisiin seremonioihin. Asiasta nostetun kanteen käsittely pitkittyi mutta päättyi merkittävään voittoon puhtaan palvonnan hyväksi, minkä jälkeen Bijoe jatkoi koulunkäyntiään. * Hän jatkoi opintojaan myös yliopistossa. Siellä vallinnut moraaliton ilmapiiri kuitenkin vaivasi hänen omaatuntoaan, niin että hän lopetti opiskelun ensimmäisen lukukauden aikana. Nyt kun hän on ollut kymmenen vuotta Betelissä, hän on mielestään saanut enemmän hyötyä monenkirjavan mutta yhtenäisen Betel-perheen jäsenenä olemisesta kuin hän olisi voinut saada yliopistotason koulutuksen hankkimisesta.

• Norma ja Lily ovat molemmat yli 70 vuotiaita, ja he ovat olleet leskiä jo useita vuosia. Kummallakin on takanaan yli 40 vuotta kokoaikaista palvelusta. Lily on työskennellyt haaratoimistossa suunnilleen 20 vuotta tamilin kielen kääntäjänä. Norma tuli Beteliin 13 vuotta sitten menetettyään miehensä. Sen lisäksi, että he antavat hyvän esimerkin ahkerasta ja tunnollisesta työskentelystä, heillä on myös yhdistävä vaikutus koko Betel-perheeseen. He kestitsevät mielellään vieraita, nauttivat perheen nuorempien jäsenten seurasta ja jakavat näiden kanssa ilot, joita pitkä kristillinen elämänura tuo mukanaan. Nuoret pyytävät vuorostaan heitä huoneisiinsa pitämään seuraa ja auttavat heitä tarpeen tullen. Todella hienoja esimerkkejä!

Nämä vapaaehtoistyöntekijät ovat voittaneet erimielisyydet, jotka aiheuttavat monin paikoin epäsopua ja riitaa, ja he työskentelevät mielellään yhdessä palvellakseen toisia Intian yksimielisen Betel-perheen jäseninä (Psalmit 133:1).

[Alaviite]

[Kuvan lähdemerkintä s. 8]

Tausta: Mountain High Maps® Copyright © 1997 Digital Wisdom, Inc.