Miksi tutkia Raamattua?

BILL oli nuori, urheilullinen, kouluja käynyt ja vakavarainen. Mutta hän ei ollut onnellinen. Hänen elämällään ei ollut suuntaa, ja se vaivasi häntä suuresti. Yrittäessään löytää elämälleen tarkoitusta hän tutki erilaisia uskontoja mutta ei löytänyt etsimäänsä. Vuonna 1991 hän tapasi erään Jehovan todistajan, ja tämä jätti hänelle kirjan, jossa käsiteltiin elämän tarkoitusta Raamatun valossa. Billille järjestettiin raamatuntutkistelu, jotta hän voisi paneutua tähän ja muihin aiheisiin.

Bill muistelee: ”Tutkimme ensimmäistä kertaa, ja koska käytimme niin usein Raamattua, tiesin, että juuri tätä olin etsinyt. Raamatun vastaukset olivat todella kiinnostavia. Tutkistelun jälkeen ajoin vuorille, nousin autosta ja huusin silkasta ilosta. Olin innoissani, kun viimeinkin sain vastauksia kysymyksiini.”

Kaikki, jotka löytävät Raamatun totuuden, eivät tietenkään kirjaimellisesti huuda ilosta. Vastausten saaminen elämän tärkeisiin kysymyksiin  on kuitenkin iloinen kokemus monille. Heistä tuntuu samalta kuin Jeesuksen vertauksen miehestä, joka löysi ketoon kätketyn aarteen. Jeesus sanoi: ”Ilonsa tähden hän menee ja myy, mitä hänellä on, ja ostaa sen kedon.” (Matteus 13:44.)

Avain tarkoitukselliseen elämään

Bill oli miettinyt erästä keskeistä kysymystä: mikä on elämän tarkoitus? Filosofit, teologit ja tiedemiehet ovat pohdiskelleet tätä kysymystä tuhansien vuosien ajan. Ihmiset ovat kirjoittaneet lukemattomia teoksia yrittäessään vastata siihen. Heidän yrityksensä ovat olleet hyödyttömiä, ja monet ovatkin päätelleet, ettei tähän kysymykseen ole vastausta. Siihen kuitenkin on vastaus. Se on syvällinen muttei monimutkainen, ja se selitetään Raamatussa. Avain onnelliseen, tarkoitukselliseen elämään on tämä: meillä täytyy olla oikeanlainen suhde Jehovaan, Luojaamme ja taivaalliseen Isäämme. Miten voimme luoda häneen tällaisen suhteen?

Jumalan lähelle pääsemiseen liittyy kaksi näennäisesti vastakkaista seikkaa. Ne joilla on läheinen suhde Jumalaan, sekä pelkäävät että rakastavat häntä. Luodaanpa silmäys kahteen raamatunkohtaan, jotka tukevat tätä ajatusta. Kauan sitten viisas kuningas Salomo tarkkaili ihmisiä huolellisesti ja merkitsi huomionsa Raamatun Saarnaajan kirjaan. Hän kiteytti ne seuraavasti: ”Johtopäätös asiasta, kun kaikki on kuultu, on: Pelkää tosi Jumalaa ja pidä hänen käskynsä. Tämä on näet ihmisen koko velvollisuus.” (Saarnaaja 12:13.) Kun Jeesukselta kysyttiin satoja vuosia myöhemmin, mikä oli Moosekselle annetun Lain suurin käsky, hän vastasi: ”Sinun on rakastettava Jehovaa, Jumalaasi, koko sydämelläsi ja koko sielullasi ja koko mielelläsi.” (Matteus 22:37.) Tuntuuko sinusta oudolta, että meidän pitäisi sekä pelätä että rakastaa Jumalaa? Tarkastellaanpa pelon ja rakkauden tärkeyttä sekä sitä, miten ne yhdessä auttavat ihmistä saamaan tyydyttävän suhteen Jumalaan.

Mitä jumalanpelko merkitsee

Kunnioittava pelko on välttämätöntä, jos aiomme palvoa Jumalaa hyväksyttävällä tavalla. Raamatussa sanotaan: ”Jehovan pelko on viisauden alku.” (Psalmit 111:10.) Apostoli Paavali kirjoitti: ”Olkoon meillä jatkuvasti ansaitsematon hyvyys, jonka välityksellä voimme otollisesti suorittaa Jumalalle pyhää palvelusta jumalisessa ja kunnioittavassa pelossa.” (Heprealaisille 12:28.) Samoin apostoli Johanneksen näyssä näkemä enkeli, joka lensi keskitaivaalla, aloitti hyvän uutisen julistuksensa sanoilla: ”Pelätkää Jumalaa ja antakaa hänelle kunnia.” (Ilmestys 14:6, 7.)

Tämä tarkoitukselliselle elämälle välttämätön jumalanpelko ei ole sairaalloista pelkoa. Saatamme tuntea voimakasta pelkoa, jos meitä uhkaa julma ja vaarallinen rikollinen. Mutta jumalanpelko on kunnioittavaa pelkoa Luojaa kohtaan. Siihen liittyy myös terve pelko olla miellyttämättä Jumalaa, koska hän on Korkein Tuomari ja Kaikkivaltias, jolla on valta rangaista tottelemattomia.

Pelon ja rakkauden yhteisvaikutus

Jehova ei kuitenkaan halua ihmisten palvelevan häntä vain siksi, että nämä tuntevat kunnioittavaa pelkoa häntä kohtaan. Jehova on ennen kaikkea rakkauden Jumala. Apostoli Johannes kirjoitti: ”Jumala on rakkaus.” (1. Johanneksen kirje 4:8.) Jehova Jumala on toiminut ihmiskunnan suhteen hyvin rakkaudellisesti, ja hän haluaa ihmisten osoittavan hänelle vastarakkautta. Mutta miten tällainen rakkaus sopii yhteen jumalanpelon  kanssa? Ne todellakin liittyvät toisiinsa. Psalmista kirjoitti: ”Läheinen suhde Jehovaan kuuluu häntä pelkääville.” (Psalmit 25:14.)

Ajattelehan sitä kunnioitusta, jota lapsi tuntee voimakasta ja viisasta isää kohtaan. Samalla isän rakkaus herättää lapsessa vastakaikua. Lapsi luottaa isään ja odottaa häneltä ohjausta varmana siitä, että hänen ohjauksestaan on hyötyä. Samoin jos me rakastamme ja pelkäämme Jehovaa, noudatamme hänen ohjeitaan, ja siitä koituu meille hyötyä. Huomaa, mitä Jehova sanoi israelilaisista: ”Kunpa he vain saattaisivat sydämensä pelkäämään minua ja pitämään aina kaikki käskyni, jotta heidän ja heidän poikiensa kävisi hyvin ajan hämärään asti!” (5. Mooseksen kirja 5:29.)

Jumalanpelko ei tosiaankaan johda orjuuteen vaan vapauteen, ei murheeseen vaan iloon. Jesaja profetoi Jeesuksesta: ”Hänen ilonsa on Jehovan pelossa.” (Jesaja 11:3.) Ja psalmista kirjoitti: ”Onnellinen on se mies, joka pelkää Jehovaa, jonka käskyihin hän on suuresti mieltynyt.” (Psalmit 112:1.)

On selvää, ettemme voi sen enempää pelätä kuin rakastaakaan Jumalaa, ellemme tunne häntä. Siksi Raamatun tutkiminen on niin tärkeää. Se auttaa meitä ymmärtämään Jumalan persoonallisuutta ja tajuamaan, että hänen ohjeittensa noudattaminen on viisasta. Kun pääsemme lähemmäksi Jumalaa, haluamme tehdä hänen tahtonsa ja olemme motivoituneita pitämään hänen käskynsä, koska tiedämme niiden hyödyttävän meitä. (1. Johanneksen kirje 5:3.)

On ilo tietää olevansa oikealla tiellä elämässä. Tämä pätee myös alussa mainittuun Billiin. Hän sanoi hiljattain: ”Niiden yhdeksän vuoden aikana, jotka ovat kuluneet ensimmäisestä tutkistelukerrastani, suhteeni Jehovaan on kypsynyt. Ensimmäisestä tuntemastani ilonpurkauksesta on kehkeytynyt aidosti iloinen elämäntapa. Minulla on yleensä myönteinen näkemys elämästä. Päiväni eivät enää ole täynnä päämäärätöntä nautinnon tavoittelua vaan antoisaa toimintaa. Jehovasta on tullut minulle todellinen persoona, ja tiedän, että hän ajattelee minun parastani.”

Käsittelemme seuraavassa kirjoituksessa lisää sitä, miten Jehovan tunteminen tuo iloa ja hyötyä niille, jotka soveltavat tuota tietoa elämässään.

[Huomioteksti s. 5]

Läheinen suhde Jumalaan merkitsee sitä, että sekä rakastaa että pelkää häntä

[Kuva s. 6]

Jeesus iloitsi Jehovan pelossa