Olkoon sinulla samanlainen usko kuin Abrahamilla!
Olkoon sinulla samanlainen usko kuin Abrahamilla!
”Uskosta kiinni pitävät ovat Abrahamin poikia.” (GALATALAISILLE 3:7)
1. Miten Abram otti vastaan uuden koettelemuksen Kanaanissa?
ABRAM oli Jehovan käskyä totellen jättänyt taakseen Urin mukavan elämän. Hänen seuraavina vuosina kokemansa epämukavuudet olivat vain esimakua siitä uskonkoetuksesta, jonka hän kohtasi Egyptissä. Raamatussa kerrotaan: ”Maassa puhkesi nyt nälänhätä.” Abram olisi voinut helposti tuntea katkeruutta tilanteensa vuoksi. Hän ei kuitenkaan ollut katkera, vaan ryhtyi käytännön toimiin saadakseen perheelleen toimeentulon. ”Abram vaelsi alas kohti Egyptiä asuakseen siellä muukalaisena, koska nälänhätä maassa oli ankara.” Abramin suuri huonekunta tuskin välttyisi huomiolta Egyptissä. Pitäisikö Jehova lupauksensa, ja suojelisiko hän Abramia? (1. Mooseksen kirja 12:10; 2. Mooseksen kirja 16:2, 3.)
2, 3. a) Miksi Abram salasi sen, että Saarai oli hänen vaimonsa? b) Miten Abram tuossa tilanteessa kohteli vaimoaan?
2 Ensimmäisen Mooseksen kirjan 12:11–13:ssa kerrotaan: ”Kun hän lähestyi Egyptiä, niin tapahtui, että hän sanoi vaimolleen Saaraille: ’Katsohan! Tiedän hyvin, että sinä olet ulkonäöltäsi kaunis nainen. Siksi käy varmasti niin, että egyptiläiset sinut nähdessään sanovat: ”Tämä on hänen vaimonsa.” Ja he tappavat minut, mutta sinut he varjelevat elossa. Sanoisitko olevasi minun sisareni, jotta minulle kävisi hyvin sinun takiasi, niin sieluni saa varmasti elää sinun ansiostasi.’” Vaikka Saarai oli yli 65-vuotias, hän oli yhä tavattoman kaunis. Se saattoi Abramin hengen vaaraan (1. Mooseksen kirja 12:4, 5; 17:17). * Mikä vielä tärkeämpää, Jehovan tarkoituksen toteutuminen oli vaakalaudalla, sillä hänen sanojensa mukaan kaikki kansakunnat maan päällä siunaisivat itsensä Abramin siemenen välityksellä (1. Mooseksen kirja 12:2, 3, 7). Koska Abram oli edelleen lapseton, hänen oli hyvin tärkeää säilyä elossa.
3 Abram ehdotti, että hänen vaimonsa tekisi, kuten he olivat aiemmin sopineet, eli sanoisi olevansa hänen sisarensa. On merkille pantavaa, että vaikka Abramilla oli patriarkaalista valtaa, hän ei käyttänyt asemaansa väärin, vaan vetosi vaimoonsa saadakseen tämän olemaan yhteistoiminnassa ja tukemaan häntä. (1. Mooseksen kirja 12:11–13; 20:13.) Näin Abram antoi aviomiehille erinomaisen esimerkin johtoaseman rakkaudellisesta käytöstä, ja Saarai on alamaisuuden osoittamisessa malli nykyajan vaimoille (Efesolaisille 5:23–28; Kolossalaisille 4:6).
4. Miten Jumalan nykyisten uskollisten palvelijoiden pitäisi toimia, kun jokin vaara uhkaa heidän veljiensä elämää?
4 Saarai saattoi sanoa olevansa Abramin sisar, koska hän oli todellisuudessa tämän sisarpuoli (1. Mooseksen kirja 20:12). Hänellä ei myöskään ollut velvollisuutta paljastaa tietoja ihmisille, joilla ei ollut oikeutta saada niitä (Matteus 7:6). Jumalan uskolliset palvelijat noudattavat nykyään Raamatun käskyä olla rehellisiä (Heprealaisille 13:18). He eivät esimerkiksi koskaan valehtelisi, kun heitä kuulustellaan oikeudessa valan velvoituksella. Mutta kun jokin vaara uhkaa heidän veljiensä fyysistä tai hengellistä elämää esimerkiksi vainon tai levottomuuksien aikana, he noudattavat Jeesuksen neuvoa olla ”varovaisia kuin käärmeet ja silti viattomia kuin kyyhkyset” (Matteus 10:16; ks. Vartiotorni 1.11.1996, s. 18, kpl 19).
5. Miksi Saarai halusi noudattaa Abramin pyyntöä?
1. Pietarin kirje 3:5.) Näin hän tietysti joutui alttiiksi vaaroille. ”Heti Abramin tultua Egyptiin egyptiläiset saivat nähdä, että nainen oli hyvin kaunis. Ja faraon ruhtinaatkin saivat nähdä hänet, ja he ylistivät häntä faraolle, joten nainen otettiin faraon taloon.” (1. Mooseksen kirja 12:14, 15.)
5 Miten Saarai suhtautui Abramin pyyntöön? Apostoli Pietari kuvaili hänen kaltaisiaan naisia sellaisiksi, jotka ”panivat toivonsa Jumalaan”. Saarai saattoi siksi ymmärtää tilanteeseen liittyvät hengelliset kysymykset. Sitä paitsi hän rakasti ja kunnioitti aviomiestään. Niinpä Saarai päätti olla ’miehelleen alamainen’ ja salata siviilisäätynsä. (Jehovalta tuleva pelastus
6, 7. Millaiseen tuskalliseen tilanteeseen Abram ja Saarai joutuivat, ja miten Jehova pelasti Saarain?
6 Tilanne oli Abramille ja Saaraille varmasti tuskallinen. Näytti siltä, että Saaraille aiottiin tehdä väkivaltaa. Sitä paitsi farao, joka ei tiennyt Saarain olevan naimisissa, antoi Abramille paljon lahjoja, niin että ”hän sai lampaita ja nautakarjaa ja aaseja ja palvelijoita ja palvelijattaria ja aasintammoja ja kameleja” (1. Mooseksen kirja 12:16). * Miten Abramin onkaan täytynyt halveksia näitä lahjoja! Vaikka tilanne saattoi näyttää synkältä, Jehova ei ollut hylännyt Abramia.
7 ”Niin Jehova löi faraota ja hänen huonekuntaansa suurilla vitsauksilla Abramin vaimon Saarain vuoksi.” (1. Mooseksen kirja 12:17.) Näiden ”vitsauksien” todellinen syy paljastettiin faraolle tavalla, jota ei ole kerrottu. Hän reagoi heti: ”Silloin farao kutsui Abramin luokseen ja sanoi: ’Mitä oletkaan minulle tehnyt? Miksi et kertonut minulle, että hän on sinun vaimosi? Miksi sanoit: ”Hän on minun sisareni”, niin että olin vähällä ottaa hänet vaimokseni? Tässä on nyt vaimosi. Ota hänet ja mene!’ Ja farao antoi hänestä käskyjä miehille, ja he lähtivät saattamaan häntä ja hänen vaimoaan ja kaikkea, mitä hänellä oli.” (1. Mooseksen kirja 12:18–20; Psalmit 105:14, 15.)
8. Millaisen suojeluksen Jehova lupaa kristityille nykyään?
8 Nykyään Jehova ei takaa meille suojelusta kuoleman, rikollisuuden, nälänhädän tai luonnononnettomuuksien aiheuttamalta tuholta. Meille luvataan, että Jehova antaa aina mahdollisuuden suojan saamiseen kaikelta, mikä voi saattaa vaaraan hengellisyytemme (Psalmit 91:1–4). Hän tekee sen ennen kaikkea antamalla meille ajankohtaisia varoituksia Sanansa ja ”uskollisen ja ymmärtäväisen orjan” välityksellä (Matteus 24:45). Mitä on sanottava vaarasta kuolla vainoissa? Vaikka Jumala voikin sallia joidenkin yksilöiden kuolemisen, hän ei tule koskaan sallimaan koko kansansa tuhoa (Psalmit 116:15). Ja jos jotkut uskolliset kuolevat, voimme luottaa siihen, että he saavat ylösnousemuksen (Johannes 5:28, 29).
Uhrautuminen rauhan säilyttämiseksi
9. Mikä osoittaa, että Abram vaelsi Kanaanissa paikasta toiseen asettumatta paikoilleen?
9 Ilmeisesti nälänhätä oli Kanaanissa ohi, kun ”Abram meni Egyptistä ylös Negeviin [Juudan vuoriston eteläpuolella olevalle puolikuivalle alueelle], hän ja hänen vaimonsa, mukanaan kaikki mitä hänellä oli, ja Loot hänen kanssaan. Ja Abramilla oli hyvin runsaasti karjalaumoja ja hopeaa ja kultaa.” (1. Mooseksen kirja 13:1, 2.) Paikalliset asukkaat pitivät häntä siksi vaikutusvaltaisena miehenä, voimakkaana johtomiehenä (1. Mooseksen kirja 23:6). Abram ei halunnut asettua paikoilleen eikä sekaantua kanaanilaisten poliittisiin asioihin. Sen sijaan ”hän vaelsi leiripaikasta toiseen, Negevistä aina Beteliin asti, sille paikalle, jossa hänen telttansa oli aluksi ollut Betelin ja Ain välillä”. Kuten aina, Abram asetti Jehovan palvonnan ensi sijalle kaikkialla, mihin hän meni. (1. Mooseksen kirja 13:3, 4.)
10. Mikä ongelma syntyi Abramin ja Lootin karjapaimenten välillä, ja miksi oli tärkeää ratkaista se nopeasti?
10 ”Mutta myös Loot, joka kulki Abramin 1. Mooseksen kirja 13:5–7.) Maa ei antanut kylliksi vettä ja laidunta sekä Abramin että Lootin katraille. Karjapaimenten välille syntyi siksi jännitystä ja hankausta. Sellainen riitely ei sopinut tosi Jumalan palvojille. Jos nahistelu jatkuisi, seurauksena voisi olla pysyvä välirikko. Miten Abram siis hoitaisi tilanteen? Hän oli ottanut Lootin suojiinsa tämän isän kuoltua ja kenties kasvattanut häntä kuin omaa poikaansa. Eikö Abramilla ollut näistä kahdesta vanhempana oikeus ottaa paras osa itselleen?
mukana, omisti lampaita ja nautakarjaa ja telttoja. Niinpä maa ei riittänyt heidän asuakseen yhdessä, koska heille oli karttunut paljon omaisuutta eivätkä he voineet asua kaikki yhdessä. Ja Abramin karjapaimenten ja Lootin karjapaimenten kesken syntyi riita; ja siihen aikaan kanaanilaiset ja perissiläiset asuivat siinä maassa.” (11, 12. Minkä jalomielisen tarjouksen Abram esitti Lootille, ja miksi Lootin valinta oli epäviisas?
11 Kuitenkin ”Abram sanoi Lootille: ’Pyydän, älköön toki riitely jatkuko välillämme, minun ja sinun, älköönkä minun paimenteni ja sinun paimentesi välillä, olemmehan me miehet veljiä. Eikö koko maa ole käytettävissäsi? Eroaisitko minusta. Jos sinä menet vasemmalle, niin kyllä minä menen oikealle, mutta jos sinä menet oikealle, niin kyllä minä menen vasemmalle.’” Lähellä Beteliä on paikka, jota on sanottu ”yhdeksi Palestiinan suurenmoisimmista näköalapaikoista”. Kenties juuri siellä ”Loot nosti silmänsä ja näki, että koko Jordanin alanne oli kauttaaltaan runsasvetistä seutua (ennen kuin Jehova hävitti Sodoman ja Gomorran), niin kuin Jehovan puutarha, niin kuin Egyptin maa aina Soariin saakka”. (1. Mooseksen kirja 13:8–10.)
12 Vaikka Lootia kuvaillaan Raamatussa ”vanhurskaaksi”, jostakin syystä hän ei jättänyt asiaa Abramin päätettäväksi eikä hän myöskään näytä pyytäneen neuvoa tuolta vanhemmalta mieheltä (2. Pietarin kirje 2:7). ”Loot valitsi itselleen koko Jordanin alanteen, ja Loot siirsi leirinsä itään. Niin he erosivat toisistaan. Abram asui Kanaanin maassa, mutta Loot asui Alanteen kaupunkien keskellä. Lopulta hän pystytti telttansa lähelle Sodomaa.” (1. Mooseksen kirja 13:11, 12.) Sodoma oli vauras kaupunki ja tarjosi paljon aineellista hyvää (Hesekiel 16:49, 50). Vaikka Lootin valinta saattoi näyttää aineelliselta kannalta katsottuna viisaalta, niin hengellisestä näkökulmasta se oli huono valinta. Tämä johtui siitä, että ”Sodoman miehet olivat pahoja ja törkeän syntisiä Jehovan edessä”, kuten sanotaan 1. Mooseksen kirjan 13:13:ssa. Lootin päätös muuttaa sinne tuottaisi lopulta hänen perheelleen paljon murhetta.
13. Miten Abramin esimerkki auttaa kristittyjä, jotka kenties joutuvat raha-asioita koskevaan kiistaan?
13 Abram osoitti kuitenkin uskoa siihen Jehovan lupaukseen, että hänen siemenensä omistaisi lopulta koko maan; hän ei kiistellyt sen pienestä osasta. Hän toimi jalomielisesti sen periaatteen mukaan, joka esitettiin myöhemmin 1. Korinttilaiskirjeen 10:24:ssä: ”Älköön kukaan etsikö omaa etuaan, vaan jatkuvasti toisen etua.” Tämä on hyvä muistutus niille, jotka kenties joutuvat raha-asioita koskevaan kiistaan toisen uskovan kanssa. Jotkut ovat vieneet veljensä oikeuteen sen sijaan, että olisivat noudattaneet Matteuksen 18:15–17:ssä olevaa ohjetta (1. Korinttilaisille 6:1, 7). Abramin esimerkki osoittaa, että on parempi kärsiä taloudellinen menetys kuin tuottaa häpeää Jehovan nimelle tai rikkoa kristillisen seurakunnan rauha (Jaakobin kirje 3:18).
14. Miten Abramia siunattiin hänen jalomielisyytensä vuoksi?
14 Abramia siunattiin hänen jalomielisyytensä vuoksi. Jumala julisti: ”Minä teen siemenesi kuin maan tomuhiukkasiksi, niin että jos joku kykenisi laskemaan maan tomuhiukkaset, niin sinun siemenesikin voitaisiin laskea.” Tämän tiedon on täytynyt suuresti rohkaista lapsetonta Abramia. Seuraavaksi Jumala kehotti: ”Nouse, kulje maata pitkin ja poikin, sillä sinulle minä annan sen.” (1. Mooseksen kirja 13:16, 17.) Abramin ei annettaisi asettua viettämään mukavaa elämää jossakin kaupungissa. Hänen piti pysyä erossa kanaanilaisista. Kristittyjen täytyy nykyään samoin pysyä erossa maailmasta. He eivät pidä itseään muita parempina, mutta he eivät ole läheisessä yhteydessä keneenkään, joka voisi houkutella heidät epäraamatulliseen käytökseen (1. Pietarin kirje 4:3, 4).
15. a) Mikä merkitys Abramin matkoilla on voinut olla? b) Millaisen esimerkin Abram antoi nykyisille kristityille perheille?
15 Raamatun aikoina oli tapana, että ennen kuin joku hankki omistukseensa maa-alueen, hänellä oli oikeus tarkastaa se. Matkat eri puolille maata ovat näin ollen saattaneet muistuttaa jatkuvasti Abramia siitä, että jonakin päivänä tämä maa kuuluisi hänen jälkeläisilleen. Tottelevaisesti ”Abram eli edelleen teltoissa. Myöhemmin hän tuli ja asui Hebronissa olevien Mamren suurten puiden keskellä ja rakensi sinne alttarin Jehovalle.” (1. Mooseksen kirja 13:18.) Jälleen kerran Abram osoitti, miten tärkeään asemaan hän asetti palvonnan. Ovatko perhetutkistelu, perheenä rukoileminen ja kokouksissa käyminen tärkeällä sijalla teidän perheessänne?
Vihollinen hyökkää
16. a) Miksi 1. Mooseksen kirjan 14:1:n sanat ”päivinä tapahtui...” kuulostavat enteellisiltä? b) Miksi mainitut neljä idän kuningasta tunkeutuivat maahan?
16 ”Ja Sinearin kuninkaan Amrafelin, Ellasarin kuninkaan Arjokin, Elamin * kuninkaan Kedorlaomerin ja Gojimin kuninkaan Tidalin päivinä tapahtui, että nämä sotivat.” Alkuperäisessä heprealaisessa tekstissä sanat ”päivinä tapahtui...” kuulostavat enteellisiltä: ne viittaavat ”koettelemuksen aikaan, joka päättyy siunaukseen”. (1. Mooseksen kirja 14:1, 2, engl. viitelaitoksen alaviite.) Koettelemus alkoi, kun nämä neljä idän kuningasta armeijoineen tunkeutuivat tuhoisin seurauksin Kanaaniin. Mikä oli heidän tavoitteensa? Tukahduttaa viiden kaupungin, Sodoman, Gomorran, Adman, Sebojimin ja Belan, kapina. Mikään vastarinta ei pidättänyt niitä, vaan ne ”marssivat liittolaisina Siddimin alatasangolle, toisin sanoen Suolamerelle”. Loot perheineen asui niillä seuduilla. (1. Mooseksen kirja 14:3–7.)
17. Miksi Lootin ottaminen vangiksi oli Abramille uskonkoetus?
17 Kanaanilaiskuninkaat taistelivat ankarasti maahantunkeutujia vastaan, mutta he kärsivät nöyryyttävän tappion. ”Sitten voittajat ottivat kaiken Sodoman ja Gomorran omaisuuden ja kaikki heidän elintarvikkeensa ja lähtivät pois. Ja lähtiessään he ottivat myös Abramin veljenpojan Lootin ja hänen omaisuutensa. Hän asui silloin Sodomassa.” 1. Mooseksen kirja 14:8–14.) Todellinen uskonkoetus! Kantaisiko Abram kaunaa veljenpoikaansa kohtaan siksi, että tämä oli ottanut maasta parhaan osan? On myös muistettava, että nämä maahantunkeutujat tulivat Abramin kotimaasta Sinearista. Jos hän lähtisi taistelemaan heitä vastaan, hän tärvelisi mahdollisuutensa palata koskaan kotimaahansa. Sitä paitsi mitäpä Abram mahtaisi armeijalle, jota Kanaanin yhdistyneet voimat eivät olleet pystyneet voittamaan?
Uutinen näistä tuhoisista tapahtumista saavutti pian Abramin: ”Sen jälkeen muuan pakoon päässyt mies tuli kertomaan siitä Abramille, heprealaiselle. Hän asui silloin suurten puiden keskellä, jotka kuuluivat amorilaiselle Mamrelle, Eskolin veljelle ja Anerin veljelle, ja he olivat Abramin liittolaisia. Näin Abram sai kuulla, että hänen veljensä oli otettu vangiksi.” (18, 19. a) Miten Abram onnistui pelastamaan Lootin? b) Kuka sai kunnian tästä voitosta?
18 Abram pani jälleen ehdottoman luottamuksen Jehovaan. ”Silloin hän katsasti harjaantuneet miehensä, kolmesataakahdeksantoista hänen huonekunnassaan syntynyttä orjaa, ja lähti takaa-ajoon Daniin saakka. Yöllä hän sitten jakoi joukkonsa heitä vastaan, hän ja hänen orjansa, ja niin hän kukisti heidät ja ajoi heitä takaa aina Hobaan saakka, joka on Damaskoksesta pohjoiseen. Sen jälkeen hän toi takaisin kaiken omaisuuden, ja hän toi takaisin myös veljensä Lootin ja hänen omaisuutensa ja myös naiset ja väen.” (1. Mooseksen kirja 14:14–16.) Osoittaen lujaa uskoa Jehovaan Abram johti paljon vähälukuisemman joukkonsa voittoon ja pelasti Lootin sekä hänen perheensä. Nyt Abram kohtasi Melkisedekin, Salemin kuningas-papin. ”Salemin kuningas Melkisedek toi leipää ja viiniä, ja hän oli Korkeimman Jumalan pappi. Sitten hän siunasi hänet ja sanoi: ’Siunattu olkoon Korkeimman Jumalan, taivaan ja maan Valmistajan, Abram, ja siunattu olkoon Korkein Jumala, joka on luovuttanut sortajasi sinun käsiisi!’ Silloin Abram antoi hänelle kymmenykset kaikesta.” (1. Mooseksen kirja 14:18–20.)
19 Voitto kuului tosiaan Jehovalle. Uskonsa ansiosta Abram koki jälleen kerran Jehovan antaman pelastuksen. Jumalan kansa ei käy nykyään kirjaimellista sotaa, mutta se kohtaa monia koetuksia ja haasteita. Seuraava kirjoituksemme osoittaa, miten Abramin esimerkki voi auttaa meitä selviytymään niistä menestyksellisesti.
[Alaviitteet]
^ kpl 2 Kirjan Raamatun ymmärtämisen opas (julkaissut Jehovan todistajat) mukaan ”muuan muinainen papyrus kertoo faraosta, joka käski aseellisia miehiä ottamaan kiinni erään viehättävän naisen ja surmaamaan hänen aviomiehensä”. Abramin pelko ei siis ollut liiallista.
^ kpl 6 Hagar, josta tuli myöhemmin Abramin sivuvaimo, saattoi kuulua palvelijoihin, jotka Abramille tuolloin annettiin (1. Mooseksen kirja 16:1).
^ kpl 16 Kriitikot väittivät aiemmin, ettei Elamilla ollut koskaan niin suurta vaikutusvaltaa Sinearissa ja että kertomus Kedorlaomerin hyökkäyksestä oli keksitty. Ks. Raamatun kertomusta tukevia arkeologisia todisteita Vartiotornista 1.7.1989 s. 4–7.
Huomasitko?
• Miten nälänhätä Kanaanin maassa osoittautui uskonkoetukseksi Abramille?
• Miten sekä Abram että Saarai antoivat hyvän esimerkin nykyään eläville aviomiehille ja vaimoille?
• Mitä voimme oppia tavasta, jolla Abram käsitteli omien palvelijoittensa ja Lootin palvelijoiden välisen kiistan?
[Tutkistelukysymykset]
[Kuva s. 22]
Abram ei pitänyt kiinni oikeuksistaan vaan asetti Lootin edut omiensa edelle
[Kuva s. 24]
Abram osoitti luottamusta Jehovaan pelastaessaan veljenpoikansa Lootin