Lohtua ahdingon hetkellä

UUTISET eivät nykyään ole kovinkaan lohduttavia. Eräs henkilö kirjoitti: ”Nykyiset tapahtumat ovat niin synkkiä, että monesti emme osaa päättää, uskallammeko katsoa kello kuuden uutiset vai emme.” Maailma on tulvillaan sotia, terroritekoja, kärsimystä, rikollisuutta ja sairautta – ikäviä asioita, jotka voivat pian vaikuttaa omaan elämäämme, elleivät jo vaikuta.

Raamatussa ennustettiin tällainen asiaintila tarkasti. Kuvaillessaan aikaamme Jeesus sanoi, että tulisi olemaan suuria sotia, ruttotauteja, nälänhätää ja maanjäristyksiä (Luukas 21:10, 11). Apostoli Paavali kirjoitti samaan tapaan ”kriittisistä ajoista”, joista olisi ”vaikea selviytyä” ja jolloin ihmiset tulisivat olemaan raivoisia, rahaa rakastavia ja vailla hyvyyden rakkautta. Hän sanoi tuota aikakautta ”viimeisiksi päiviksi”. (2. Timoteukselle 3:1–5.)

Uutiset ja Raamatun ennustukset siis kuvailevat maailman olosuhteita jokseenkin samalla tavalla. Mutta siihen yhtäläisyydet loppuvatkin. Raamattu kertoo jotakin, mitä uutiset eivät kerro. Jumalan henkeytetyn sanan avulla voimme saada selville, miksi maailmassa on niin paljon pahuutta ja myös mitä tulevaisuus tuo tullessaan.

Miten Jumala suhtautuu pahuuteen

Raamatussa selitetään, miten Jumala suhtautuu aikamme ahdistaviin olosuhteisiin.  Vaikka hän näki nykyiset ongelmat jo ennakolta, hän ei ole tyytyväinen tilanteeseen eikä aio suvaita sitä loputtomiin. ”Jumala on rakkaus”, kirjoitti apostoli Johannes (1. Johanneksen kirje 4:8). Jehova välittää ihmisistä tavattomasti ja vihaa kaikenlaista pahuutta. Saatamme aivan aiheellisesti etsiä lohdutusta Jumalalta, koska hän on hyvä ja myötätuntoinen ja koska hän sekä kykenee hävittämään että haluaa hävittää pahuuden maan päältä. Psalmista kirjoitti: ”Hän [Jumalan asettama taivaallinen Kuningas] vapauttaa köyhän, joka huutaa apua, sekä ahdistetun ja jokaisen, jolla ei ole auttajaa. Hän säälii alhaista ja köyhää ja pelastaa köyhien sielut. Hän lunastaa heidän sielunsa sorrosta ja väkivallasta, ja heidän verensä on hänen silmissään kallis.” (Psalmit 72:12–14.)

Säälitkö sinä kärsiviä? Todennäköisesti säälit. Jehova on antanut meille myötäelämisen kyvyn, sillä meidät on luotu hänen kuvakseen (1. Mooseksen kirja 1:26, 27). Voimme siksi olla varmoja siitä, että Jehova ei suhtaudu tunteettomasti ihmisten kärsimyksiin. Jeesus, joka tunsi Jehovan paremmin kuin kukaan muu, opetti, että Jehova on hellän sääliväinen ja syvästi kiinnostunut meistä (Matteus 10:29, 31).

Luomakuntakin todistaa, että Jumala välittää ihmisistä. Jeesus sanoi, että Jumala ”antaa aurinkonsa nousta pahoille ja hyville ja antaa sataa vanhurskaille ja epävanhurskaille” (Matteus 5:45). Apostoli Paavali sanoi Lystran kaupungin asukkaille: ”[Jumala] ei ole ollut antamatta itsestään todistusta tehdessään hyvää, antaessaan teille sateita taivaasta ja hedelmällisiä aikoja ja täyttäessään sydämenne ruoalla ja hyvällä mielellä.” (Apostolien teot 14:17.)

Kenen syy?

On huomionarvoista, että Paavali sanoi lystralaisille myös: ”Menneiden sukupolvien aikana hän [Jumala] salli kaikkien kansakuntien kulkea omia teitään.” Näin ollen kansakunnat eli ihmiset itse ovat pitkälti syypäitä ongelmiinsa. Syy ei ole Jumalan. (Apostolien teot 14:16.)

Miksi Jehova sallii pahuutta? Aikooko hän koskaan tehdä sille mitään? Vastaus näihin kysymyksiin löytyy ainoastaan Jumalan sanasta. Tämä johtuu siitä, että vastaukseen liittyvät läheisesti eräs toinen henkiolento ja kiistakysymys, jonka tämä herätti näkymättömässä henkimaailmassa.

[Kuvat s. 4]

Ihmiset ovat myötäeläviä. Suhtautuuko Jumala ihmisten kärsimyksiin vähemmän myötätuntoisesti?

 [Kuvien lähdemerkinnät s. 2]

KANSI: Panssarivaunu: UN PHOTO 158⁠181/J. Isaac; maanjäristys: San Hong R-C Picture Company

[Kuvien lähdemerkinnät s. 3]

Ylhäällä vasemmalla, Kroatia: UN PHOTO 159208/S. Whitehouse; nälkiintynyt lapsi: UN PHOTO 146150 BY O. MONSEN