Arkeologinen todiste Jeesuksen olemassaolosta?

”KIVEEN hakattu todiste Jeesuksesta.” Näin ilmoitettiin aikakauslehti Biblical Archaeology Review’n kannessa (marras-joulukuu 2002). Kansikuvassa oli Israelista löydetty kalkkikivinen luuarkku eli ossuarium. Luuarkkujen käyttö oli juutalaisten keskuudessa yleistä lyhyen aikaa ensimmäiseltä vuosisadalta eaa. vuoteen 70 yleistä ajanlaskua. Tästä arkusta tekee erityisen merkittävän sen kyljessä oleva arameankielinen piirtokirjoitus. Tutkijat totesivat, että siinä lukee: ”Jaakob, Joosefin poika, Jeesuksen veli”.

Raamatun mukaan Jeesus Nasaretilaisella oli veli nimeltä Jaakob, jota pidettiin Marian miehen Joosefin poikana. Kun Jeesus Kristus opetti kotikaupungissaan, hämmästynyt yleisö kysyi: ”Eikös tämä ole se puusepän poika? Eikö hänen äitinsä ole nimeltään Maria ja hänen veljensä Jaakob ja Joosef ja Simon ja Juudas? Ja eivätkö hänen sisarensa ole kaikki meidän parissamme?” (Matteus 13:54–56; Luukas 4:22; Johannes 6:42.)

Arkun teksti siis sopii Jeesus Nasaretilaiseen. Jos siinä mainittu Jaakob olisi Jeesuksen Kristuksen velipuoli, kyseessä olisi ”vanhin Raamatun ulkopuolinen arkeologinen todiste Jeesuksesta”, toteaa André Lemaire, muinaisten piirtokirjoitusten asiantuntija ja edellä mainitun Biblical Archaeology Review’n artikkelin kirjoittaja. Lehden päätoimittaja Hershel Shanks sanoo, että arkku on ”jotakin konkreettista ja näkyvää, mikä ulottuu kaikkein merkittävimmän maan päällä eläneen henkilön aikaan saakka”.

Kaikki kolme arkun tekstissä esiintyvää nimeä olivat kuitenkin yleisiä ensimmäisellä vuosisadalla, ja näin ollen johonkin muuhunkin kuin Jeesuksen Kristuksen perheeseen on voinut kuulua Jaakob, Joosef ja Jeesus. Lemairen laskelmien mukaan ”Jerusalemissa oli kahden viimeisen sukupolven aikana ennen vuotta 70 todennäköisesti 20 ihmistä, joita olisi voitu kutsua ’Jaakobiksi, Joosefin pojaksi, Jeesuksen veljeksi’”. Kaikesta huolimatta hän arvelee, että arkussa mainittu Jaakob on 90 prosentin todennäköisyydellä Jeesuksen Kristuksen velipuoli.

On olemassa eräs toinenkin syy, jonka perusteella monet otaksuvat, että piirtokirjoituksen Jaakob on Jeesuksen Kristuksen velipuoli. Vaikka tällaisissa teksteissä oli tavallista mainita vainajan isän nimi, veljen nimen mainitseminen oli hyvin harvinaista. Siksi jotkut tutkijat uskovat, että tämän Jeesuksen on täytynyt olla merkittävä henkilö, mahdollisesti Jeesus Kristus, kristillisyyden perustaja.

 Onko arkku aito?

Luuarkkuja käytettiin vainajan luiden säilyttämiseen sen jälkeen, kun ruumis oli hajonnut hautaluolassa. Monia luuarkkuja ryöstettiin Jerusalemin ympäristössä sijaitsevista hautapaikoista. Arkku, jonka tekstissä Jaakobin nimi esiintyy, ei löytynyt viralliselta kaivausalueelta, vaan se oli päätynyt myyntiin. Sen omistajan sanotaan ostaneen sen parilla sadalla eurolla 1970-luvulla. Arkun alkuperä on siis hämärän peitossa. ”Jos ei tiedä, mistä esine on löytynyt ja missä se on ollut melkein 2000 vuotta, ei rohkene ryhtyä yhdistämään sitä niihin ihmisiin, jotka siinä kenties mainitaan”, sanoo newyorkilaisen Bard Collegen professori Bruce Chilton.

Korvatakseen arkeologisten taustatietojen puutteen André Lemaire lähetti arkun Israelin geologiseen tutkimuslaitokseen. Siellä tutkijat vahvistivat, että arkku on tehty kalkkikivestä, joka on peräisin ensimmäiseltä tai toiselta vuosisadalta. He ilmoittivat, että ”nykyaikaisen työkalun tai -välineen käytöstä ei löytynyt merkkejä”. The New York Timesin haastattelemat raamatunoppineet esittivät kuitenkin sellaisen mielipiteen, että ”aihetodisteet, jotka tukevat yhteyttä Jeesukseen, ovat mahdollisesti painavia, mutta ne ovat kaikesta huolimatta pelkkiä aihetodisteita”.

Time-lehdessä todettiin, että ”nykyään juuri kukaan sivistynyt ihminen ei epäile Jeesuksen olemassaoloa”. Monien mielestä siitä pitäisi kuitenkin olla muitakin kuin raamatullisia todisteita. Tulisiko uskon Jeesukseen Kristukseen perustua arkeologiaan? Millaisia todisteita ”kaikkein merkittävimmän maan päällä eläneen henkilön” historiallisuudesta on?

[Kuvien lähdemerkinnät s. 3]

Vasemmalla, Jaakobin luuarkku: AFP PHOTO/J.P. Moczulski; oikealla, piirtokirjoitus: AFP PHOTO/HO