Köyhät köyhtyvät

”Mikään sellainen yhteiskunta, jossa suuri enemmistö ihmisistä on köyhiä ja epätoivoisia, ei todellakaan voi kukoistaa eikä olla onnellinen.”

NÄIN totesi taloustieteilijä Adam Smith 1700-luvulla. Monet ovat vakuuttuneita siitä, että nykyään nämä sanat pitävät entistä paremmin paikkansa. Rikkaiden ja köyhien välinen ero on käynyt yhä jyrkemmäksi. Filippiineillä kolmannes väestöstä elää alle yhdellä eurolla päivässä. Rikkaissa maissa sama summa ansaitaan usein muutamassa minuutissa. Yhdistyneiden kansakuntien ”Inhimillisen kehityksen raportissa 2002” sanotaan: ”Maailman rikkain viisi prosenttia ansaitsee 114 kertaa enemmän kuin maailman köyhin viisi prosenttia.”

Jotkut elävät suhteellisen mukavissa oloissa, mutta miljoonat asuvat hökkeleissä, joita he ovat kyhänneet luvatta minne ikinä mahdollista. Toiset eivät ole edes näin onnekkaita; he asuvat kadulla kenties vain pala pahvia tai muovia alustanaan. Monet heistä yrittävät hankkia elantonsa kaivelemalla syötävää roska-astioista, kuljettamalla raskaita taakkoja tai keräilemällä kierrätyskelpoista tavaraa rattaille.

Rikkaat ja köyhät ovat hyvin eriarvoisessa asemassa muuallakin kuin kehitysmaissa. Maailmanpankin mukaan ”köyhyysalueet ovat tavallisia kaikissa maissa”. Ovatpa jotkut miten varakkaita tahansa, joka puolella Bangladeshista Yhdysvaltoihin on niitä, joilla hädin tuskin on riittävästi ruokaa ja katto päänsä päällä. The New York Times -lehdessä lainattiin taannoin vuodelta 2001 peräisin olevaa Yhdysvaltain väestönlaskentaviraston raporttia, jonka mukaan Yhdysvalloissa rikkaiden ja köyhien välinen kuilu on jatkuvasti kasvanut. Raportissa sanottiin: ”Väestön varakkain viidennes sai viime vuonna puolet kaikista kotitalouksien tuloista – – Köyhin viidennes sai 3,5 prosenttia.” Monissa muissa maissa tilanne on samanlainen tai jopa huonompi. Eräs Maailmanpankin raportti osoitti, että suunnilleen 57 prosenttia maailman väestöstä elää alle kahdella eurolla päivässä.

Kaiken lisäksi vuonna 2002 miljoonia ihmisiä järkyttivät uutiset liikemaailman johtajista, jotka rikastuivat  kyseenalaisissa olosuhteissa. Vaikka asiaan ei olisikaan liittynyt suoranaista laittomuutta, monista tuntui, että noista johtohenkilöistä tuli ”äärettömän, poikkeuksellisen ja hävyttömän rikkaita”, kuten todettiin Fortune-lehdessä. Maailman nykyiset tapahtumat saavat jotkut pohtimaan, miten tällaiset onnenpotkut, jotka ovat tuoneet joillekuille arviolta satoja miljoonia euroja, ovat perusteltavissa, kun niin monet elävät köyhyydessä.

Onko köyhyys tullut jäädäkseen?

Tarkoituksena ei ole sanoa, ettei kukaan tee mitään köyhien surkean tilan kohentamiseksi. Hyvää tarkoittavat viranomaiset ja avustusjärjestöt ovat varmasti pyrkineet aikaansaamaan muutoksia. Kaikesta huolimatta tilanne on masentava. ”Inhimillisen kehityksen raportissa 2002” sanotaan, että ”monet maat ovat köyhempiä kuin 10, 20 tai joissakin tapauksissa 30 vuotta sitten” – monista jaloista parannusyrityksistä huolimatta.

Eikö köyhillä siis ole mitään toivoa? Pyydämme sinua lukemaan seuraavan kirjoituksen, jossa tarkastellaan sellaista käytännöllistä viisautta, josta voi olla apua jo nyt, sekä ratkaisumalleja, joita et ehkä ole tullut ajatelleeksi.