Tuulen ja veden muovaamia asumuksia Kappadokiassa

APOSTOLI Pietari mainitsi Kappadokian ensimmäisessä kirjeessään, jonka hän kirjoitti Jumalan hengen ohjauksessa. Hän osoitti kirjeen muiden muassa ”tilapäisasukkaille, jotka ovat hajallaan – – Kappadokiassa”. (1. Pietarin kirje 1:1.) Millaista seutua Kappadokia oli? Miksi sen asukkaat asuivat kivestä koverretuissa asumuksissa? Miten he tulivat kosketuksiin kristillisyyden kanssa?

”Olimme yhtäkkiä keskellä kivisten keilojen ja pylväiden metsää”, sanoi brittiläinen maailmanmatkaaja W. F. Ainsworth, joka kävi Kappadokiassa 1840-luvulla. Poikkeuksellinen maisema hämmästyttää yhä niitä, jotka matkustavat tähän osaan nykyistä Turkkia. Kappadokian laaksoissa seisoo kummallisia kivisiä ”patsaita” kuin rykelmä mykkiä vartijoita. Jotkin näyttävät jättiläismäisiltä savupiipuilta, ja ne saattavat kohota jopa yli 30 metrin korkeuteen. Toiset muistuttavat suunnattomia jäätelötötteröitä, obeliskeja tai sieniä.

Aurinko maalaa nuo patsaat upeasti eri väreillä päivän mittaan. Aamunkoitteessa ne ovat hempeän vaaleanpunaisia, keskipäivällä ne hohtavat norsunluunvalkoisina, ja laskeva aurinko kultaa ne okranvärisiksi. Mikä on muodostanut tämän ”kivisten keilojen ja pylväiden metsän”? Ja miksi alueen ihmiset tekivät niihin kotinsa?

Tuulen ja veden veistämiä

Kappadokia sijaitsee Aasiaa ja Eurooppaa yhdistävän Anatolian niemimaan sydämessä. Ilman kahta tulivuorta seutu olisi ylätasankoa. Tuhansia vuosia sitten niiden voimakkaat purkaukset jättivät alueen kahden kivilajin peittoon: kovan basaltin ja pehmeän tuffin, joka on vulkaanisesta tuhkasta muodostunutta valkoista kiveä.

Kun joet, sateet ja tuuli alkoivat kuluttaa pehmeää tuffia, muodostui kanjoneita. Ajan myötä jotkin kanjoneita reunustavista jyrkänteistä pirstoutuivat lukemattomiksi keilamaisten kivimuodostumien rivistöiksi, ja näin alueelle syntyi ainutlaatuisia veistoksia, joita ei ole missään muualla maailmassa. Jotkin niistä alkoivat muistuttaa melkeinpä hunajakennoja, kun paikalliset asukkaat koversivat pehmeään kiveen huoneita ja kaivoivat niitä lisää perheen kasvaessa. He totesivat asumustensa olevan kesällä viileitä ja talvella lämpimiä.

Kulttuurien risteyspaikassa

Kappadokian luolien asukkaat olisivat luultavasti saaneet elellä omassa rauhassaan, elleivät olisi sattuneet  asumaan tärkeässä kulttuurien risteyspaikassa. Kappadokian läpi kulki kuuluisa silkkitie, 6500 kilometriä pitkä kauppareitti, joka yhdisti Rooman valtakunnan Kiinaan. Tätä reittiä matkasivat paitsi kauppiaat myös Persian, Kreikan ja Rooman armeijat. Nämä kulkijat toivat mukanaan uusia uskonnollisia ajatuksia.

Kappadokiassa tiedetään olleen juutalaisia siirtokuntia toisella vuosisadalla eaa. Sikäläisiä juutalaisia oli myös Jerusalemissa viettämässä helluntaijuhlaa vuonna 33 yleistä ajanlaskua. Apostoli Pietari saarnasikin kappadokialaisille juutalaisille pyhän hengen vuodattamisen jälkeen. (Apostolien teot 2:1–9.) Jotkut ilmeisesti osoittivat vastakaikua hänen sanomalleen ja veivät vastalöytämänsä uskon mukanaan kotikonnuilleen. Siksi Pietari mainitsi kappadokialaiset kristityt ensimmäisessä kirjeessään.

Vuosien kuluessa kappadokialaiskristittyihin alkoivat kuitenkin vaikuttaa pakanalliset filosofiat. Kolme huomattavaa 300-luvun kappadokialaista kirkon johtajaa – Gregorios Nazianzilainen, Basileios Suuri ja tämän veli Gregorios Nyssalainen – jopa puolustivat kiivaasti epäraamatullista kolminaisuusoppia.

Basileios Suuri kannatti myös luostarielämää. Kiveen koverretut Kappadokian vaatimattomat asumukset sopivat hyvin hänen suosittelemaansa karuun elämäntapaan. Askeettiyhteisön kasvaessa joihinkin suuriin kivimuodostumiin rakennettiin kokonaisia kirkkoja. 1200-lukuun mennessä kirkkoja oli koverrettu jo kolmisensataa. Monet niistä ovat säilyneet meidän päiviimme saakka.

Vaikka kirkot ja luostarit ovat jääneet pois käytöstä, paikallisten ihmisten elämäntapa ei ole juuri muuttunut vuosisatojen mittaan. Monissa luolissa asutaan edelleen. Harva Kappadokian-kävijä voi olla hämmästelemättä sitä, miten alueen kekseliäät asukkaat muuttivat luonnonmuodostumia käytännöllisiksi asunnoiksi.

[Kartta s. 24, 25]

(Ks. painettu julkaisu)

KAPPADOKIA

KIINA (Cathay)