Lukijoiden kysymyksiä

Käyttikö uskollinen Jehovan palvelija Joosef erästä hopeamaljaa enteiden lukemiseen, kuten 1. Mooseksen kirjan 44:5 tuntuu osoittavan?

Ei ole syytä uskoa, että Joosef olisi todellisuudessa harjoittanut minkäänlaista ennustelua.

Raamattu paljastaa, millainen käsitys Joosefilla oli taikakeinojen käyttämisestä tulevaisuuden selville saamiseksi. Kun häntä pyydettiin aiemmin selittämään faraon unet, hän sanoi monta kertaa, että vain Jumala voi ”ilmoittaa” tulevia tapahtumia. Tämän vuoksi itse faraokin uskoi, että Joosef tiesi yksityiskohtia tulevaisuudesta Jumalansa – tosi Jumalan – eikä yliluonnollisten voimien ansiosta. (1. Mooseksen kirja 41:16, 25, 28, 32, 39.) Moosekselle myöhemmin annetussa laissa Jehova kielsi taikuuden ja ennustelun ja vahvisti näin, että yksin hän kertoo tulevaisuuden (5. Mooseksen kirja 18:10–12).

Miksi Joosef sitten esitti palvelijansa välityksellä sellaisen ajatuksen, että hän osasi ”lukea enteitä” hopeamaljan avulla? * (1. Mooseksen kirja 44:5.) Meidän täytyy tarkastella, millaisissa olosuhteissa nämä sanat esitettiin.

Joosefin veljet olivat matkustaneet erittäin ankaran nälänhädän vuoksi Egyptiin hakemaan ruokaa. Vuosia aiemmin nämä samat veljekset olivat myyneet Joosefin orjuuteen. Nyt he pyysivät tietämättään apua omalta veljeltään, josta oli tullut Egyptin elintarvikevirkamies. Joosef ei paljastanut heille henkilöllisyyttään vaan päätti koetella heitä. Hän halusi syystäkin selvittää, kuinka aitoa heidän katumuksensa oli. Hän halusi saada selville myös, rakastivatko he veljeään Benjaminia ja isäänsä Jaakobia, joka oli erityisen kiintynyt Benjaminiin, ja kuinka syvää heidän rakkautensa oli. Niinpä Joosef punoi juonen. (1. Mooseksen kirja 41:55–44:3.)

Joosef käski erästä palvelijaansa täyttämään veljien säkit ruokatarvikkeilla, palauttamaan kunkin rahan tämän säkin suuhun ja panemaan lisäksi hänen hopeamaljansa Benjaminin säkin suuhun. Joosef esiintyi kaiken aikaa pakanallisen maan viranomaisena. Hän puhui ja toimi tavalla, jota hänen pahaa aavistamattomat veljensä olisivat odottaneetkin tällaiselta viranomaiselta.

Kohdatessaan veljensä Joosef piti edelleen kiinni juonestaan ja kysyi heiltä: ”Ettekö tienneet, että minun kaltaiseni mies osaa lukea enteitä?” (1. Mooseksen kirja 44:15.) Malja oli siis selvästikin vain osa juonta. Joosef ei käyttänyt maljaa enteiden lukemiseen aivan niin kuin Benjaminkaan ei todellisuudessa varastanut sitä.

[Alaviite]