Odota Jehovan päivää kestävänä
Odota Jehovan päivää kestävänä
”Lisätkää uskoonne – – kestävyyttä.” (2. PIETARIN KIRJE 1:5, 6)
1, 2. Mitä kestävyys on, ja miksi kristityt tarvitsevat sitä?
JEHOVAN suuri päivä on hyvin lähellä (Joel 1:15; Sefanja 1:14). Kristittyinä olemme päättäneet säilyttää nuhteettomuutemme Jumalan edessä ja odotamme innokkaasti aikaa, jolloin hänen suvereeniutensa saatetaan kunniaan. Ennen sitä meitä ehkä vihataan, häväistään ja vainotaan tai voimme menettää henkemme uskomme vuoksi (Matteus 5:10–12; 10:22; Ilmestys 2:10). Tämä vaatii kestävyyttä, sitä ettei anna periksi vastoinkäymisten tullen. Apostoli Pietari kehottaa: ”Lisätkää uskoonne – – kestävyyttä.” (2. Pietarin kirje 1:5, 6.) Tarvitsemme kestävyyttä, sillä Jeesus sanoi: ”Joka on kestänyt loppuun asti, se pelastuu.” (Matteus 24:13.)
2 Eteemme voi tulla muunkinlaisia koettelemuksia, esimerkiksi sairautta tai läheisen kuolemasta johtuvaa surua. Miten tyytyväinen Saatana olisikaan, jos uskomme pettäisi! (Luukas 22:31, 32.) Jehovan avulla voimme kestää erilaisia koettelemuksia (1. Pietarin kirje 5:6–11). Tarkastellaanpa joitakin tosielämän kokemuksia, jotka osoittavat, että voimme odottaa Jehovan päivää kestävinä ja vahvoina uskossa.
Sairaus ei ole pysäyttänyt heitä
3, 4. Kerro esimerkki siitä, että Jehovaa voi palvella uskollisesti sairaudesta huolimatta.
3 Jumala ei nykyään paranna sairauksiamme ihmeen välityksellä, mutta hän antaa meille voimaa kestää niitä (Psalmit 41:1–3). Sharon-nimisen naisen elämää on syntymästä saakka varjostanut aivohalvaus. Hän kertoo: ”Pyörätuoli on ollut erottamaton seuralaiseni niin kauan kuin muistan. – – aivohalvaus riisti minulta lapsuuden riemut.” Kun hän kuuli Jehovasta ja hänen lupaamastaan täydellisestä terveydestä, hän sai kuitenkin toivoa. Vaikka Sharonin on vaikea puhua ja kävellä, hän iloitsee kristillisestä sananpalveluksesta. Viitisentoista vuotta sitten hän sanoi: ”Terveyteni saattaa edelleen huonontua, mutta luottamukseni Jumalaan ja suhteeni häneen ovat turvani. Miten onnellinen olenkaan saadessani kuulua Jehovan kansaan ja nauttia hänen vankkumattomasta tuestaan!”
4 Apostoli Paavali kehotti tessalonikalaiskristittyjä ”puhumaan lohduttavasti masentuneille sieluille” (1. Tessalonikalaisille 5:14). Esimerkiksi suuret pettymykset voivat masentaa. Sharon kirjoitti vuonna 1993: ”Koska tunsin itseni täysin epäonnistuneeksi, – – vajosin kolme vuotta kestävään syvään masennukseen. – – Vanhimmat lohduttivat ja neuvoivat minua. – – Jehova auttoi hellästi Vartiotornin välityksellä ymmärtämään vakavaa masennusta. Hän tosiaankin huolehtii kansastaan ja ymmärtää tunteemme.” (1. Pietarin kirje 5:6, 7.) Sharon palvelee Jehovaa edelleen uskollisesti ja odottaa hänen suurta päiväänsä.
5. Mikä todistaa, että kristityt pystyvät kestämään ahdistusta?
5 Joitakin kristittyjä voivat ahdistaa synkkien tapahtumien muistot. Harley oli ollut mukana kiivaissa taisteluissa toisessa maailmansodassa ja näki sen vuoksi painajaisia. Hän huusi usein unissaan: ”Varokaa! Pitäkää varanne!” Herätessään hän oli hiestä märkä. Harley alkoi kuitenkin elää sopusoinnussa Jumalan ohjeiden kanssa, ja ajan mittaan painajaiset ja niiden aiheuttama ahdistus vähenivät.
6. Millaista kamppailua eräs psyykkisistä ongelmista kärsivä kristitty joutui käymään?
6 Erään kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsivän kristityn veljen oli erittäin vaikea saarnata ovelta ovelle. Sisukkaasti hän kuitenkin jatkoi sananpalvelusta, koska hän tajusi, että se merkitsee elämää sekä hänelle että niille, jotka osoittavat vastakaikua (1. Timoteukselle 4:16). Joskus hän ei yksinkertaisesti saanut soitettua ovikelloa, mutta hän kertoi: ”Hetken odotettuani kykenin hallitsemaan tunteeni, siirtymään seuraavalle ovelle ja yrittämään uudelleen. Osallistumalla jatkuvasti palvelukseen saatoin pitää yllä kohtuullista hengellistä terveyttä.” Myös kokouksissa käyminen kysyi tältä veljeltä voimia. Hän kuitenkin ponnisteli päästäkseen niihin, koska hän oli vakuuttunut hengellisen seuran hyödyllisyydestä (Heprealaisille 10:24, 25).
7. Miten jotkut osoittavat kestävyyttä, vaikka he pelkäävät julkista esiintymistä tai kokoukseen tulemista?
7 Joillakin kristityillä on fobioita, tiettyihin tilanteisiin tai kohteisiin liittyviä suhteettoman voimakkaita pelkoja. He saattavat esimerkiksi pelätä julkista esiintymistä tai jo pelkkää kokoukseen tulemista. Kuvittelehan, kuinka vaikea heidän on vastata seurakunnan kokouksissa tai pitää puhe teokraattisessa palveluskoulussa. He eivät kuitenkaan anna periksi, ja me arvostamme suuresti sitä, että he tulevat kokouksiin ja osallistuvat niissä.
8. Mistä voi saada suurta apua, kun kamppailee henkisten ongelmien kanssa?
8 Henkisiä ongelmia voi olla helpompi kestää, kun lepää ja nukkuu riittävästi. Saattaa olla viisasta hakeutua lääkäriin. Suurta apua saa myös siitä, että turvautuu Jumalaan rukouksessa. ”Heitä taakkasi Jehovalle, niin hän itse tukee sinua. Koskaan hän ei salli vanhurskaan horjua”, sanotaan psalmissa 55:22. ”Luota Jehovaan kaikesta sydämestäsi.” (Sananlaskut 3:5, 6.)
Läheisen menetys
9–11. a) Mikä voi auttaa meitä kestämään läheisen kuolemasta johtuvaa surua? b) Miten Annan esimerkki voi auttaa meitä kestämään läheisen ihmisen menetyksen?
9 Kun kuolema erottaa perheenjäsenet toisistaan, se aiheuttaa syvää surua. Abraham itki rakkaan vaimonsa Saaran kuolemaa (1. Mooseksen kirja 23:2). Jopa täydellinen ihminen Jeesus ”puhkesi kyyneliin”, kun hänen ystävänsä Lasarus kuoli (Johannes 11:35). On siis luonnollista tuntea surua, kun menettää jonkun rakkaan ihmisen. Kristityt tietävät kuitenkin, että tulee olemaan ylösnousemus (Apostolien teot 24:15). Siksi he eivät ”sure niin kuin muut, joilla ei ole toivoa” (1. Tessalonikalaisille 4:13).
10 Miten voimme selviytyä jonkun läheisen kuolemasta? Ehkäpä eräs kuvaus on avuksi. Kun ystävämme lähtee matkalle, emme yleensä ole surullisia kovinkaan kauan, koska odotamme näkevämme hänet jälleen, kun hän palaa. Jos suhtaudumme uskollisen kristityn kuolemaan samalla tavalla, se voi lievittää murhettamme. Tiedämme, että hän odottaa ylösnousemusta. (Saarnaaja 7:1.)
11 Meidän on helpompi kestää surua, kun luotamme täysin ”kaiken lohdutuksen Jumalaan” (2. Korinttilaisille 1:3, 4). Meitä voi auttaa myös sen miettiminen, mitä ensimmäisellä vuosisadalla elänyt Anna-niminen leski teki. Hän jäi leskeksi oltuaan naimisissa vain seitsemän vuotta. 84-vuotiaana hän suoritti kuitenkin edelleen pyhää palvelusta Jehovalle temppelissä. (Luukas 2:36–38.) Tällainen elämäntapa epäilemättä auttoi häntä selviytymään surusta ja yksinäisyydestä. Säännöllinen osallistuminen kristilliseen toimintaan, esimerkiksi saarnaamistyöhön, voi auttaa meitä kestämään tuskan, jota läheisen ihmisen kuolema aiheuttaa.
Erilaisten koettelemusten keskellä
12. Millaisia perhe-elämään liittyviä koettelemuksia jotkut kristityt ovat kestäneet?
12 Jotkut kristityt joutuvat kestämään koettelemuksia, jotka liittyvät perhe-elämään. Miten musertava vaikutus esimerkiksi aviorikoksella onkaan! Petetyksi tullut puoliso voi olla niin järkyttynyt ja surullinen, että hän itkee hillittömästi eikä pysty nukkumaan. Yksinkertaisetkin tehtävät saattavat tuntua hänestä niin ylivoimaisilta, että hänelle sattuu virheitä tai onnettomuuksia. Viaton puoliso ei ehkä pysty syömään, ja hän voi laihtua. Tunteet saattavat myllertää hänen sisällään. Hänen voi olla vaikea osallistua kristillisiin toimiin. Kuinka kovasti lapsetkin voivat joutua kärsimään tästä kaikesta!
13, 14. a) Miten rukous, jonka Salomo esitti temppelin vihkiäisissä, voi rohkaista meitä? b) Miksi rukoilemme pyhää henkeä?
13 Kohdatessamme tällaisia koettelemuksia Jehova antaa tarvittavan avun (Psalmit 94:19). Hän kuulee palvelijoidensa rukoukset. Tämä käy ilmi rukouksesta, jonka kuningas Salomo esitti Jehovan temppelin vihkiäisissä: ”Minkä tahansa rukouksen, minkä tahansa suosionpyynnön joku ihminen tai koko kansasi Israel esittäneekin, koska kukin heistä tuntee oman sydämensä vitsauksen, ja he todella levittävät kätensä tätä huonetta kohti, niin kuulethan sinä taivaista, pysyvästä asuinpaikastasi, ja varmasti annat anteeksi ja toimit ja annat kullekin kaikkien hänen teittensä mukaan, koska tunnet hänen sydämensä (sillä yksin sinä tunnet hyvin kaikkien ihmistenpoikien sydämen), jotta he pelkäisivät sinua kaikkina päivinä, jotka he ovat elossa sen maan päällä, jonka annoit esi-isillemme.” (1. Kuninkaiden kirja 8:38–40.)
14 Erityisen suureksi avuksi voi olla se, että rukoilemme jatkuvasti pyhää henkeä (Matteus 7:7–11). Hengen hedelmään sisältyvät ilo ja rauha (Galatalaisille 5:22, 23). Kuinka huojentavaa onkaan, kun taivaallinen Isämme vastaa rukouksiimme – ilo tulee murheen sijaan, rauha ahdistuksen sijaan!
15. Mitkä raamatunkohdat voivat lievittää ahdistustamme?
15 Tunnemme epäilemättä ahdistusta ollessamme kovan paineen alaisena. Mutta levottomuuttamme voi ainakin osittain lievittää se, että muistamme Jeesuksen sanat: ”Lakatkaa olemasta huolissanne sielustanne, siitä mitä söisitte tai mitä joisitte, tai ruumiistanne, siitä mitä pitäisitte yllänne. – – Näin ollen etsikää jatkuvasti ensin Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskauttaan, niin kaikki tämä muu lisätään teille.” (Matteus 6:25, 33, 34.) Apostoli Pietari kehottaa meitä ”heittämään kaiken huolemme” Jumalalle, ”sillä hän huolehtii” meistä (1. Pietarin kirje 5:6, 7). Meidän on oikein yrittää etsiä ongelmaan ratkaisua, mutta tehtyämme voitavamme on turhaa kantaa asiasta huolta. On paljon parempi luottaa rukouksen voimaan. ”Vieritä tiesi Jehovan haltuun ja luota häneen, niin hän toimii”, lauloi psalmista (Psalmit 37:5).
16, 17. a) Miksi elämämme ei ole täysin huoletonta? b) Mitä voimme tuntea, jos noudatamme Filippiläiskirjeen 4:6, 7:n neuvoa?
16 Paavali kirjoitti: ”Älkää olko mistään huolissanne, vaan antakaa anomustenne tulla kaikessa rukouksen ja nöyrän pyynnön avulla kiitoksen ohella Jumalalle tunnetuiksi, niin Jumalan rauha, joka ylittää kaiken ajatuksen, varjelee teidän sydämenne ja mielenne Kristuksen Jeesuksen välityksellä.” (Filippiläisille 4:6, 7.) Aadamin epätäydellisten jälkeläisten elämä ei tietenkään ole täysin huoletonta (Roomalaisille 5:12). Esaun heettiläiset vaimot olivat hänen jumalaapelkääville vanhemmilleen Iisakille ja Rebekalle ”mielikarvauden lähteenä” (1. Mooseksen kirja 26:34, 35). Sairaudet tuottivat varmasti huolta joillekin kristityille, esimerkiksi Timoteukselle ja Trofimokselle (1. Timoteukselle 5:23; 2. Timoteukselle 4:20). Paavalilla oli huoli toisista uskovista (2. Korinttilaisille 11:28). ”Rukouksen Kuulija” on kuitenkin aina lähellä niitä, jotka rakastavat häntä (Psalmit 65:2).
17 Jehovan päivää odottaessamme saamme tukea ja lohtua ”rauhan Jumalalta” (Filippiläisille 4:9). Hän on ”armollinen ja suosiollinen”, hän on ”hyvä ja altis antamaan anteeksi”, ja ”hän muistaa, että me olemme tomua” (2. Mooseksen kirja 34:6; Psalmit 86:5; 103:13, 14). Tehkäämme siis anomuksemme ”Jumalalle tunnetuiksi”, niin saamme ”Jumalan rauhan”, tyyneyden joka ylittää ihmisen käsityskyvyn.
18. Miten Jobin 42:5:n mukaan voi ”nähdä” Jumalan?
18 Kun rukouksiimme vastataan, tiedämme, että Jumala on kanssamme. Kestettyään koettelemuksensa Job sanoi: ”Korvakuulolta olen sinusta [Jehovasta] kuullut, mutta nyt silmäni sinut näkee.” (Job 42:5.) Voimme miettiä, miten Jumala on vaikuttanut elämäämme, ja ”nähdä” hänet ymmärryksen, uskon ja kiitollisuuden silmin aivan uudessa valossa. Sellainen läheisyys tuo rauhan sydämeemme ja mieleemme!
19. Mitä tapahtuu, jos ”heitämme kaiken huolemme” Jehovalle?
19 Jos ”heitämme kaiken huolemme” Jehovalle, voimme koettelemusten keskellä tuntea sisäistä rauhaa, joka varjelee sydämemme ja mielemme. Levottomuus, pelko ja ahdistus kaikkoavat kuvaannollisesta sydämestämme. Hämmennys tai huolestuneisuus ei enää järkytä mieltämme.
20, 21. a) Millaista tyyneyttä Stefanos tunsi, kun häntä vainottiin? b) Kerro nykyajan esimerkki siitä, miten koettelemuksissa voi tuntea levollisuutta.
20 Opetuslapsi Stefanos kesti tyynesti ankaran uskonkoetuksen. Ennen kuin hän antoi todistusta viimeisen kerran, ”kaikki sanhedrinissa istuvat – – näkivät hänen kasvojensa olevan kuin enkelin kasvot” (Apostolien teot 6:15). Hänen kasvonsa huokuivat tyyneyttä niin että hän näytti enkeliltä, Jumalan sanansaattajalta. Kun Stefanos paljasti noiden sanhedrinin tuomareiden olevan syypäitä Jeesuksen kuolemaan, ”he tunsivat haavoittuvansa sydäntään myöten ja alkoivat kiristellä hänelle hampaitaan”. ”Täynnä pyhää henkeä” Stefanos ”katseli kiinteästi taivaaseen ja näki Jumalan kirkkauden ja Jeesuksen seisovan Jumalan oikealla puolella”. Tuon näyn vahvistamana Stefanos pysyi uskollisena kuolemaan saakka. (Apostolien teot 7:52–60.) Vaikka Jumala ei anna meille näkyjä, saamme häneltä tyyneyttä, kun meitä vainotaan.
21 Jotkut kristityt kokivat tämän omakohtaisesti toisen maailmansodan aikana, kun natsit langettivat heille kuolemantuomion. Eräs heistä kertoi oikeudenkäynnistään: ”Minut tuomittiin kuolemaan. Kuuntelin ja lausuttuani sitten sanat ’Ole uskollinen kuolemaan asti’ ja joitakin muita Herramme sanoja, kaikki oli ohi. Mutta mitäpä tuosta. Tunnen sellaista rauhaa, sellaista tyyneyttä, että sitä on mahdotonta kuvitella.” Eräs nuori kristitty, joka teloitettiin mestaamalla, kirjoitti vanhemmilleen: ”On jo yli puolenyön. Minulla on vielä aikaa muuttaa mieleni. Mutta voisinko olla enää onnellinen tässä maailmassa, jos olisin kieltänyt Herramme? En todellakaan! Mutta nyt voitte olla vakuuttuneita siitä, että lähden tästä maailmasta onnellisena ja rauhassa.” Ei ole epäilystäkään siitä, että Jehova tukee uskollisia palvelijoitaan.
Voit kestää!
22, 23. Mistä voit olla varma, kun odotat Jehovan päivää kestävänä?
22 Et ehkä joudu kohtaamaan sellaisia vaikeuksia, joita on tarkasteltu tässä kirjoituksessa. Jumalaapelkäävän Jobin sanat pitävät kuitenkin paikkansa: ”Ihminen, naisesta syntynyt, on lyhytikäinen ja täynnä kiihtymystä.” (Job 14:1.) Ehkäpä olet isä tai äiti ja yrität kovasti antaa hengellistä opastusta lapsillesi, joiden täytyy kestää koettelemuksia koulussa. Olet varmasti onnellinen, kun he asennoituvat lujasti Jehovan ja hänen vanhurskaiden periaatteidensa puolelle. Kenties kohtaat vastoinkäymisiä ja houkutuksia työpaikalla. Voit kuitenkin pysyä kestävänä näissä ja muissa tilanteissa, koska Jehova ”päivittäin kantaa kuorman puolestamme” (Psalmit 68:19).
23 Saatat ajatella, ettet tee mitään mainitsemisen arvoista, mutta muista, että Jehova ei koskaan unohda työtäsi eikä sitä rakkautta, jota osoitat hänen pyhää nimeään kohtaan (Heprealaisille 6:10). Hänen avullaan voit kestää uskonkoetuksia. Rukoile, että voisit tehdä Jumalan tahdon, ja ota se huomioon, kun suunnittelet elämääsi. Näin voit olla varma, että Jehova siunaa ja tukee sinua, kun odotat Jehovan päivää kestävänä.
Miten vastaisit?
• Miksi kristityt tarvitsevat kestävyyttä?
• Mikä voi auttaa meitä kestämään sairautta ja surua?
• Miten rukous auttaa meitä kestämään koettelemuksia?
• Miksi voimme odottaa Jehovan päivää kestävinä?
[Tutkistelukysymykset]
[Kuva s. 29]
Kun luotamme Jehovaan, voimme kestää läheisen ihmisen menetyksen.
[Kuva s. 31]
Hartaat rukoukset auttavat meitä kestämään uskonkoetuksia.