”Meren laulu” – silta kuilun yli

TOUKOKUUN 22. päivänä 2007 Jerusalemin Israel-museoon asetettiin näytteille hepreankielisen kirjakäärön fragmentti eli katkelma, joka on peräisin 600- tai 700-luvulta jaa. Se on käsikirjoitus, joka sisältää 2. Mooseksen kirjan 13:19–16:1:ssä olevan osuuden. Siinä on ”Meren lauluna” tunnettu voittolaulu, jonka israelilaiset lauloivat sen jälkeen, kun he olivat pelastuneet ihmeen välityksellä Punaisellamerellä. Miksi tämän katkelman tuominen julkisuuteen on merkittävää?

Vastaus liittyy tuon käsikirjoituksen ikään. Noin 60 vuotta sitten löydetyt Kuolleenmeren kirjakääröt on kirjoitettu kolmannen vuosisadan eaa. ja ensimmäisen vuosisadan jaa. välisenä aikana. Ennen niiden löytymistä vanhin heprealainen käsikirjoitus oli Aleppon koodeksi, joka on vuodelta 930 jaa. Muutamia harvoja katkelmia lukuun ottamatta ei ole löytynyt muita sellaisia heprealaisia käsikirjoituksia, jotka olisivat peräisin noiden löytöjen väliin jääviltä useilta vuosisadoilta.

Israel-museon johtaja James S. Snyder sanoo: ”Meren laulu -käsikirjoitus on silta kuilun yli siinä historian ajanjaksossa, joka jää Kuolleenmeren kirjakääröjen – – ja Aleppon koodeksin väliin.” Hänen mukaansa tämä käsikirjoitus yhdessä toisten muinaisten Raamatun tekstien kanssa ”on huomattava esimerkki tekstin säilymisestä muuttumattomana”.

Tämän katkelman uskotaan olevan yksi niistä monista käsikirjoituksista, jotka löydettiin 1800-luvun lopulla eräästä Egyptissä Kairossa sijaitsevasta synagogasta. Muuan hepreankielisten käsikirjoitusten yksityinen keräilijä ei kuitenkaan ollut selvillä sen merkityksestä ennen kuin hän 1970-luvun lopulla neuvotteli alan ammattilaisen kanssa. Tällöin katkelman ikä määritettiin radiohiiliajoituksella, minkä jälkeen katkelma arkistoitiin, kunnes se asetettiin näytteille Israel-museoon.

Israel-museoon kuuluvan ”Kirjan pyhäkön” johtaja ja Kuolleenmeren kirjakääröistä vastaava intendentti Adolfo Roitman kommentoi tämän katkelman arvoa seuraavasti: ”Meren laulu -käsikirjoitus osoittaa, miten äärimmäisen uskollisesti Raamatun masoreettista versiota välitettiin halki vuosisatojen. On uskomatonta, miten samanlaisena Meren laulun omaleimainen tyyli on säilynyt 600–700-luvulta tähän päivään saakka.”

Raamattu on Jumalan henkeytetty sana, ja päävastuu sen säilymisestä on Jehovalla. Lisäksi kirjurit jäljensivät Raamatun kirjoituksia pikkutarkasti. Siksi se Raamatun teksti, joka on nykyään meidän käytössämme, on kiistattoman luotettavaa.

[Kuvan lähdemerkintä s. 32]

Courtesy of Israel Museum, Jerusalem