Muistatko?
Muistatko?
Oletko hyötynyt viimeaikaisten Vartiotornien lukemisesta? Kokeilepa, osaatko vastata seuraaviin kysymyksiin.
• Missä mielessä Jumala voi tehdä meistä rikkaita?
Menneisyydessä Jehova siunasi esimerkiksi Abrahamia ja Salomoa aineellisilla rikkauksilla. Mutta niitä rikkauksia, joita kristityt eniten tarvitsevat ja joita Jumala voi auttaa löytämään, ovat muun muassa usko, rauha, tyytyväisyys ja onnellisuus. (1.9.2009 s. 3–7.)
• Mitä voimme oppia siitä, että Jeesus pelasti Pietarin, kun tämä oli vajoamassa mereen? (Matt. 14:28–31.)
Jos joku veljemme näyttää joskus ilmaisevan uskonpuutetta, voimme kuvaannollisesti ojentaa kätemme ja auttaa häntä saamaan lisää uskoa. (15.9.2009 s. 8.)
• Mitä meidän vapautuksemme maksoi Jehovalle?
Jehova joutui kestämään sen, että hänen Poikaansa kidutettiin ja pilkattiin. Ja samoin kuin Abraham oli valmis uhraamaan poikansa, Jehova oli valmis kestämään sen, että hänen Poikansa teloitettiin rikollisena. (15.9.2009 s. 28, 29.)
• Miksi Codex Vaticanus on arvokas?
Tämä kreikankielinen käsikirjoitus on tehty vajaat 300 vuotta sen jälkeen, kun Raamattu valmistui. Se sisältää Raamatun heprealaisten ja kreikkalaisten kirjoitusten tekstin lähes kokonaan. Tutkijat käyttävät sitä hyödykseen selvittäessään, mitä Raamatun alkuperäisessä tekstissä on ollut. (1.10.2009 s. 18–20.)
• Mikä opetus Sananlaskujen 24:27:ssä on huonekunnan ”rakentamisesta”?
Miehen, joka haluaa mennä naimisiin, pitäisi valmistautua tuohon vastuuseen. Hänen tulisi olla valmis elättämään perhettä ja olemaan sen hengellinen pää. (15.10.2009 s. 12.)
• Miksi Jehovan todistajien ei voida sanoa olevan protestanttinen uskontokunta?
Protestanttisuus syntyi Euroopassa 1500-luvulla, kun roomalaiskatolista kirkkoa pyrittiin uudistamaan. ”Protestantteja” ovat ne, jotka pitävät kiinni uskonpuhdistuksen tavoitteista. Jehovan todistajat eivät tunnusta yleistä paavinvaltaa, ja he hyväksyvät koko sydämestään Raamatun auktoriteetiksi mutta hylkäävät ne monet epäraamatulliset opetukset ja tavat, jotka ovat yleisiä protestanttisissa uskonnoissa. (1.11.2009 s. 19.)
• Onko tarpeen opetella hepreaa ja kreikkaa voidakseen ymmärtää Raamattua?
Ei ole. Se että joku osaa näitä kieliä, ei itsessään saa häntä ymmärtämään Raamatun sanomaa. Näitä kieliä opiskelleidenkin täytyy turvautua kielioppi- ja sanakirjoihin. Henkensä välityksellä Jumala sai aikaan sen, että hänen suurimman Palvelijansa sanat säilyivät nimenomaan käännöksenä. Tämä osoittaa, että totuuden voi saada selville käyttämällä nykykielisiä raamatunkäännöksiä. (1.11.2009 s. 20–23.)
• Miten Jehova ja Jeesus ovat näyttäneet meille esimerkkiä hyvistä käytöstavoista?
Korkeasta asemastaan huolimatta Jehova kohtelee ihmisiä ystävällisesti ja kunnioittavasti. Niin Abrahamia kuin Moosestakin puhutellessaan hän esitti pyyntönsä hyvin kohteliaasti (1. Moos. 13:14; 2. Moos. 4:6). Jumala myös kuuntelee ihmisiä (1. Moos. 18:23–32). Jeesuskin toimi näin, ja hän oli aina valmis auttamaan toisia. Lisäksi hän puhutteli usein ihmisiä heidän nimellään. (15.11.2009 s. 25.)
• Miksi tosi kristityt eivät vietä lunaarista uuttavuotta?
Lunaarinen uusivuosi on tärkeä juhla aasialaisessa kalenterissa. Sen viettoon liittyy usein pyrkimys varmistaa hyvä onni ja osoittaa kunnioitusta hengille. Kristityt kunnioittavat vanhempiaan, mutta he eivät osallistu juhla-aterioihin, joilla on tarkoitus luoda läheiset suhteet kuolleisiin esi-isiin suojeluksen saamiseksi tai saada kodin jumalien suosio. (1.12.2009 s. 20–23.)