Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Lujittakaa avioliittoanne hyvän viestinnän avulla

Lujittakaa avioliittoanne hyvän viestinnän avulla

”Kuin kultaomenoita hopeisissa kaiverrustöissä on oikeaan aikaan puhuttu sana.” (SANANL. 25:11)

1. Millä tavoin hyvästä viestinnästä on ollut apua avioliitossa?

”VIETÄN mieluummin aikaa vaimoni kuin kenenkään muun seurassa”, sanoi eräs kanadalainen veli. ”Hänen kanssaan jaettu ilo on kaksinkertainen ilo ja jaettu suru vain puolet.” Muuan Australiassa asuva aviomies kirjoitti: ”Olemme eläneet yhdessä 11 vuotta, eikä ole kulunut päivääkään niin, etten olisi puhunut vaimoni kanssa. Emme tunne epävarmuutta tai huolta avioliittomme lujuudesta. Tämä on paljolti sen ansiota, että ajatuksenvaihtomme on vilkasta ja merkityksellistä.” Costa Ricasta oleva sisar sanoi: ”Hyvä viestintä on paitsi rikastuttanut avioliittoamme myös lähentänyt meitä Jehovaan, suojellut meitä kiusauksilta, yhdistänyt meitä avioparina ja saanut rakkautemme kasvamaan.”

2. Mitkä seikat voivat vaikeuttaa hyvää viestintää?

2 Onko sinun ja puolisosi välinen viestintä miellyttävää, vai tuottaako sisällökkäiden keskustelujen käyminen teille vaikeuksia? Ongelmia saattaa tietysti syntyä, sillä avioliitto yhdistää kaksi epätäydellistä ihmistä, joilla on erilainen persoonallisuus (Room. 3:23). Kulttuuritaustanne ja kotikasvatuksennekaan eivät ehkä ole samanlaiset. Puolisoiden kommunikointityylit saattavat poiketa toisistaan. Avioliittotutkijat John M. Gottman ja Nan Silver sanovatkin aiheellisesti: ”Kestävä suhde edellyttää rohkeutta, päättäväisyyttä ja sinnikkyyttä.”

3. Mikä on auttanut aviopareja lujittamaan avioliittoaan?

3 Menestyksellinen avioliitto vaatii tosiaankin kovaa työtä, mutta tuloksena on yltäkylläisesti onnellisuutta. Toisiaan rakastavat aviopuolisot voivat aidosti iloita yhteiselämästään (Saarn. 9:9). Iisakin ja Rebekan  lämminhenkinen avioliitto on meille hyvä esimerkki (1. Moos. 24:67). Mikään ei osoita, että heidän kiintymyksensä toisiaan kohtaan olisi ajan mittaan vähentynyt. Samaa voidaan sanoa monista aviopareista nykyään. Mikä on heidän salaisuutensa? He ovat kehittäneet ymmärtäväisyyttä, rakkautta, syvää kunnioitusta ja nöyryyttä, joten he osaavat ilmaista ajatuksiaan ja tunteitaan toisilleen rehellisesti mutta kuitenkin ystävällisesti. Tarkastelemmekin seuraavaksi näitä avioliitolle olennaisen tärkeitä ominaisuuksia, joiden ansiosta ajatuksenvaihtokanavat pysyvät auki.

OSOITTAKAA YMMÄRTÄVÄISYYTTÄ

4, 5. Miten ymmärtäväisyys auttaa aviopuolisoita? Kerro esimerkkejä.

4 ”Joka osoittaa ymmärtäväisyyttä asiassa, löytää hyvää”, todetaan Sananlaskujen 16:20:ssä. Tämä pitää varmasti paikkansa avioliitossa ja perhe-elämässä. (Lue Sananlaskujen 24:3.) Paras ymmärtäväisyyden ja viisauden lähde on Jumalan sana. Kuten 1. Mooseksen kirjan 2:18:sta ilmenee, Jumala teki naisen miehelle täydennykseksi, ei hänen kopiokseen. Tämä vaimon rooli kuvastuu hänen puheenaiheistaan. Ihmiset ovat tietysti erilaisia, mutta naiset puhuvat yleensä mielellään tunteistaan, ihmisistä ja ihmissuhteista. He arvostavat lämmintä, läheistä ajatustenvaihtoa, sillä se saa heidät tuntemaan olevansa rakastettuja. Toisaalta monet miehet eivät ole kovin taipuvaisia keskustelemaan tunteistaan vaan puhuvat mieluummin käytännön asioista sekä ongelmista ja ratkaisuista. Miehet myös toivovat saavansa osakseen kunnioitusta.

5 ”Mieheni ratkaisee mieluummin ongelmia nopeasti sen sijaan, että hän kuuntelisi minua loppuun asti”, huomautti eräs Britanniassa asuva sisar. ”Se on turhauttavaa, kun minä haluaisin vain ’teetä ja sympatiaa’.” Muuan aviomies kirjoitti: ”Avioliittomme alkuaikoina olin taipuvainen miettimään nopeaa ratkaisua mihin tahansa vaimoni pulmaan. Huomasin kuitenkin pian, että todellisuudessa hän halusi vain kuulevaa korvaa.” (Sananl. 18:13; Jaak. 1:19.) Ymmärtäväinen aviomies panee merkille vaimonsa tunteet ja yrittää ottaa ne suhtautumistavassaan huomioon. Näin hän saa vaimonsa vakuuttuneeksi siitä, että tämän ajatukset ja tunteet ovat hänelle tärkeitä. (1. Piet. 3:7.) Vaimo yrittää puolestaan ymmärtää miehensä näkökulmaa. Kun mies ja vaimo arvostavat osaansa ja toimivat sen mukaan, mitä Jumala heiltä odottaa, heidän liitossaan on todellista kauneutta. He pystyvät yhdessä tekemään viisaita, tasapainoisia ratkaisuja ja toimimaan niiden mukaisesti.

6, 7. a) Miten Saarnaajan 3:7:n periaate auttaa aviopuolisoita osoittamaan ymmärtäväisyyttä? b) Miten vaimo voi osoittaa arvostelukykyä, ja mitä aviomiehen tulisi pyrkiä tekemään?

6 Ymmärtäväiset aviopuolisot tietävät myös, että on ”aika pysyä hiljaa ja aika puhua” (Saarn. 3:1, 7). ”Tajuan nyt, ettei ongelmia kannata nostaa esiin milloin tahansa”, mainitsi eräs sisar, joka on ollut naimisissa kymmenen vuotta. ”Jos mieheni on ylirasittunut työstä tai muista velvollisuuksista, odotan jonkin aikaa ennen kuin otan jotkut asiat puheeksi. Näin keskustelumme ovat paljon leppoisampia.” Arvostelukykyiset vaimot myös puhuvat lempeästi, koska he tietävät, että hyvin valittu ja ”oikeaan aikaan puhuttu sana” herättää vastakaikua ja arvostusta. (Lue Sananlaskujen 25:11.)

Pienillä asioilla on avioliitossa suuri merkitys.

7 Kristityn aviomiehen ei tulisi ainoastaan kuunnella vaimonsa ajatuksia vaan myös pyrkiä ilmaisemaan omat tunteensa selvästi. Vanhin, joka on ollut naimisissa 27 vuotta, sanoi: ”Minun ei ole helppo kertoa vaimolleni, mitä on syvällä sydämessäni.” Eräs 24 vuotta naimisissa ollut veli totesi: ”Saatan pitää asioita sisälläni  siinä toivossa, että jos en puhu ongelmasta, se poistuu. Olen kuitenkin huomannut, ettei tunteiden näyttäminen ole heikkoutta. Kun minun on vaikea ilmaista itseäni, rukoilen, että löytäisin oikeat sanat ja oikean tavan esittää ne. Sitten vedän syvään henkeä ja alan puhua.” On myös tärkeää valita keskustelulle otollinen aika – kenties hetki, jona aviopuolisot tarkastelevat kahdestaan päivän tekstiä tai lukevat yhdessä Raamattua.

8. Mikä erityisesti motivoi kristittyjä aviopareja ponnistelemaan avioliittonsa onnistumiseksi?

8 On tärkeää, että niin aviomies kuin vaimokin haluavat tosissaan parantaa keskustelutaitoaan ja rukoilevat asian johdosta. Vanhojen tottumusten muuttaminen voi kyllä olla työlästä. Mutta kun puolisot rakastavat Jehovaa, pyytävät hänen henkeään ja pitävät liittoaan pyhänä, heillä on ainutlaatuinen motivaatio. Eräs 26 vuotta naimisissa ollut vaimo kirjoitti: ”Mieheni ja minä suhtaudumme vakavasti Jehovan näkemykseen avioliitosta, joten emme edes harkitse erilleen muuttamista. Tämän vuoksi teemme kovasti työtä voidaksemme ratkaista ongelmat keskustelemalla niistä yhdessä.” Tällainen uskollisuus ja jumalinen antaumus miellyttää Jumalaa ja tuo runsaasti siunauksia (Ps. 127:1).

KASVATTAKAA RAKKAUTTA

9, 10. Millä käytännön tavoilla aviopuolisot voivat syventää rakkautta toisiinsa?

9 Tärkein ominaisuus avioliitossa on rakkaus, ”täydellinen yhdysside” (Kol. 3:14). Aito rakkaus kasvaa, kun puolisot kokevat yhdessä elämän iloja ja suruja. Heistä tulee entistä läheisemmät ystävät, ja he arvostavat toistensa seuraa. Sellaisten avioliittojen voimanlähteenä eivät ole vain muutamat näyttävät teot, joita usein kuvaillaan elokuvissa, vaan lukemattomat pienemmät asiat: halaus, ystävällinen sana, huomaavainen ele, paljonpuhuva hymy tai vilpitön kysymys ”miten päiväsi on sujunut?” Tällaisilla pienillä asioilla voi olla suuri vaikutus avioliitossa. Eräs mies, joka on elänyt vaimonsa kanssa onnellisessa avioliitossa 19 vuotta, kertoo heidän soittavan tai lähettävän tekstiviestejä toisilleen päivän kuluessa ”vain kysyäkseen, mitä kuuluu”.

10 Toisiaan rakastavat puolisot haluavat oppia tuntemaan toisensa yhä paremmin (Fil. 2:4). Tämä vuorostaan saa heidän rakkautensa entisestään kasvamaan, vaikka he ovatkin epätäydellisiä. Menestyksellinen avioliitto tulee ajan myötä yhä  antoisammaksi ja lujemmaksi sen sijaan, että se pysyisi muuttumattomana. Jos olet naimisissa, mieti seuraavia kysymyksiä: Miten hyvin tunnen puolisoni? Ymmärränkö hänen tunteitaan ja ajatuksiaan eri asioissa? Miten usein ajattelen puolisoani, esimerkiksi sitä, mikä hänessä alun alkaen vetosi minuun?

KEHITTÄKÄÄ KUNNIOITUSTA

11. Miksi kunnioitus on tärkeää avioliiton onnistumisen kannalta? Valaise.

11 Onnellisimmatkaan avioliitot eivät ole täydellisiä, eivätkä toisiaan rakastavat puolisot ole aina samaa mieltä. Abraham ja Saara ajattelivat joskus asioista eri tavoin (1. Moos. 21:9–11). Erimielisyydet eivät kuitenkaan työntäneet kiilaa heidän väliinsä, koska he kohtelivat toisiaan arvokkaasti ja kunnioittavasti. Se näkyi esimerkiksi tavasta, jolla Abraham puhutteli Saaraa (1. Moos. 12:11, 13). Saara puolestaan totteli Abrahamia ja piti häntä ”herranaan” (1. Moos. 18:12). Kunnioituksen puute puolisoa kohtaan ilmenee usein puhetavasta tai äänensävystä (Sananl. 12:18). Jos perimmäiseen ongelmaan ei tartuta, avioliitto on vaarassa. (Lue Jaakobin kirjeen 3:7–10, 17, 18.)

12. Miksi varsinkin vastanaineiden tulisi opetella puhumaan toisilleen kunnioittavasti?

12 Varsinkin vastanaineiden tulisi opetella puhumaan toisilleen huomaavaisesti ja kunnioittavasti. Näin he luovat ilmapiirin, jossa viestintä on vapaata ja rehellistä. ”Vaikka ensimmäiset avioliittovuodet ovat iloista aikaa, olo voi joskus tuntua turhauttavalta”, muisteli eräs aviomies. ”Ennen kuin opitaan ymmärtämään toisen tunteita, tapoja ja tarpeita, ollaan aika huteralla pohjalla. Järkevästä suhtautumistavasta ja huumorintajusta on kuitenkin paljon apua molemmille. Myös nöyryys, kärsivällisyys ja luottamus Jehovaan tuovat liittoon vakautta.” Nämä ovat hyviä vihjeitä meille kaikille!

ILMAISKAA AITOA NÖYRYYTTÄ

13. Miksi nöyryys on hyvin tärkeä edellytys tervehenkiselle, onnelliselle avioliitolle?

13 Hyvä viestintä avioliitossa on kuin puutarhan halki rauhaisana soljuva virta. Nöyrämielisyys auttaa tuota virtaa kulkemaan esteettä (1. Piet. 3:8). ”Nöyryys on nopein tie erimielisyyden selvittämiseen, koska se saa ihmisen pyytämään anteeksi”, totesi eräs 11 vuotta naimisissa ollut veli. Eräs vanhin, jolla on takanaan  20 vuotta kestänyt onnellinen avioliitto, huomautti: ”Joskus on tärkeämpää sanoa: ’Olen pahoillani’ kuin sanoa: ’Rakastan sinua.’ ” Hän lisäsi: ”Rukous on oikotie nöyryyteen. Kun lähestymme vaimoni kanssa yhdessä Jehovaa, olemme selvästi tietoisia epätäydellisyydestämme ja hänen ansaitsemattomasta hyvyydestään. Tämä auttaa minua näkemään asiat oikeissa mittasuhteissa.”

Pitäkää avioliitossanne yllä hyvää viestintää.

14. Miten ylpeys voi vaikuttaa avioliittoon?

14 Ylpeys on puolestaan kaikkea muuta kuin sovinnollista. Se tukahduttaa sekä halun että rohkeuden pyytää anteeksi ja näin katkaisee viestinnän. Ylpeä ihminen ei sano nöyrästi: ”Olen pahoillani, anna anteeksi”, vaan puolustelee itseään. Hän kiinnittää huomion toisen virheisiin sen sijaan, että myöntäisi rohkeasti heikkoutensa. Tuntiessaan itsensä loukatuksi hän ei etsi rauhaa vaan kenties kostaa töykein sanoin tai jäätävällä hiljaisuudella (Saarn. 7:9). Ylpeys voi tosiaan olla avioliitolle tuhoisan vaarallista. On hyvä muistaa, että ”Jumala vastustaa pöyhkeitä, mutta suo ansaitsematonta hyvyyttä nöyrille” (Jaak. 4:6).

15. Miten Efesolaiskirjeen 4:26, 27:ssä oleva periaate voi auttaa aviopuolisoita, joiden välillä on erimielisyyksiä?

15 Olisi tietysti lapsellista kuvitella, ettei ylpeys koskaan nostaisi päätään. Meidän täytyy tunnistaa ongelma ja tarttua siihen ripeästi. Paavali varoitti uskonveljiään: ”Älköön aurinko laskeko ollessanne ärsyyntyneessä tilassa, älkääkä antako Panettelijalle sijaa.” (Ef. 4:26, 27.) Ellemme noudata Jumalan sanaa, voimme joutua kokemaan tarpeetonta ahdistusta. Eräs sisar valitti: ”Aika ajoin minä ja mieheni emme ole noudattaneet Efesolaiskirjeen 4:26, 27:n neuvoa. Seurauksena on ollut elämäni huonoimmin nukuttuja öitä!” Eikö olekin paljon parempi keskustella asioista heti, tavoitteena sovinto? Tietysti aviopuolisoiden saattaa olla tarpeellista antaa toisilleen aikaa rauhoittua. Heidän on myös sopivaa rukoilla, että Jehova auttaisi heitä pääsemään oikeaan mielentilaan. Tämä edellyttää nöyrää henkeä, joka auttaa keskittymään itsensä sijasta ongelmaan, jottei tilanne kärjistyisi. (Lue Kolossalaiskirjeen 3:12, 13.)

16. Miten nöyryys auttaa aviopuolisoita näkemään yksilölliset vahvuudet oikeassa valossa?

16 Nöyryys ja vaatimattomuus auttavat avioliitossa olevia keskittymään puolisonsa vahvuuksiin. Vaimolla saattaa esimerkiksi olla erityisiä kykyjä, joita hän käyttää perheensä hyödyksi. Nöyrä ja vaatimaton aviomies ei tunne asemaansa uhatuksi vaan kannustaa häntä käyttämään lahjojaan. Näin hän osoittaa arvostavansa vaimoaan. (Sananl. 31:10, 28; Ef. 5:28, 29.) Vastaavasti nöyrä ja vaatimaton vaimo ei rehentele kyvyillään eikä vähättele miestään. Ovathan he kaksi ”yhtä lihaa”, ja se, mikä loukkaa yhtä, loukkaa myös toista (Matt. 19:4, 5).

17. Minkä ansiosta avioliitto voi olla onnellinen ja ylistykseksi Jumalalle?

17 Epäilemättä haluatte, että avioliittonne olisi Abrahamin ja Saaran tai Iisakin ja Rebekan liiton tavoin todella onnellinen, kestävä ja Jehovalle ylistykseksi. Säilyttäkää siis Jumalan näkemys avioliitosta. Etsikää hänen Sanastaan ymmärrystä ja viisautta. Kasvattakaa aitoa rakkautta – ”Jahin liekkiä” – ajattelemalla puolisoanne arvostavasti (Laul. l. 8:6). Pyrkikää tosissanne kehittämään nöyryyttä. Kohdelkaa puolisoanne kunnioittavasti. Jos toimitte näin, avioliittonne tuo iloa teille ja taivaalliselle Isällenne (Sananl. 27:11). Saatatte tuntea samoin kuin eräs 27 vuotta naimisissa ollut mies, joka kirjoitti: ”En voi kuvitellakaan elämää ilman vaimoani. Avioliittomme lujittuu päivä päivältä, koska rakastamme Jehovaa ja kommunikoimme säännöllisesti toistemme kanssa.”