1, 2. a) Mitkä seikat ovat välttämättömiä, jotta meillä voisi olla hyvä suhde Jehovaan? b) Miksi on hyödyllistä tutkia Raamatun kertomuksia siitä, miten Jumalalta tulevaan kuriin on suhtauduttu?

”MINULLE on hyväksi lähestyä Jumalaa. Suvereeniin Herraan Jehovaan olen pannut turvani.” (Ps. 73:28.) Mikä sai psalmistan ilmaisemaan tällä tavoin syvän luottamuksensa Jumalaan? Jumalattomien näennäinen rauha oli ensin herättänyt psalmistan sydämessä katkeruutta. Hän valitti: ”Turhaan olen puhdistanut sydämeni ja viattomuudessa pesen käteni.” (Ps. 73:2, 3, 13, 21.) Mutta tultuaan ”Jumalan suurenmoiseen pyhäkköön” hän oli nyt ympäristössä, joka auttoi häntä korjaamaan ajatteluaan ja säilyttämään läheisen suhteensa Jumalaan (Ps. 73:16–18). Tämä kokemus opetti tuolle Jumalaa pelkäävälle miehelle tärkeän asian: voidakseen säilyttää läheisen suhteen Jehovaan täytyy olla hänen kansansa keskuudessa, ottaa vastaan ohjausta ja noudattaa sitä (Ps. 73:24).

² Mekin toivomme, että meillä olisi läheinen suhde elävään tosi Jumalaan. Saavuttaaksemme tämän tavoitteen meidän on tärkeä antaa hänen neuvojensa ja kurinsa muovata meistä hänen mielensä mukaisia ihmisiä. Menneisyydessä Jumala tarjosi armollisesti yksilöille ja kansoille mahdollisuuksia ottaa hänen kurinsa vastaan. Kertomukset heidän suhtautumisestaan on tallennettu Raamattuun ”opetukseksi” ja ”varoitukseksi meille, joille asiainjärjestelmien loput ovat saapuneet” (Room. 15:4; 1. Kor. 10:11). Tutkimalla huolellisesti näitä kertomuksia opimme tuntemaan paremmin Jehovan persoonallisuutta. Näemme myös, miten voimme hyötyä siitä, että hän muovailee meitä.

3. Miten Jesajan 64:8 ja Jeremian 18:1–6 havainnollistavat Jehovan valtaa ihmisiin? (Ks. kuva kirjoituksen alussa.)

³ Jesajan 64:8:ssa havainnollistetaan Jehovan valtaa yksilöihin ja kansoihin. Siinä sanotaan: ”Oi Jehova, sinä olet meidän Isämme. Me olemme savi, ja sinä olet Valajamme, ja me kaikki olemme sinun kätesi tekoa.” Savenvalajalla on valta muovata savesta sellainen astia kuin hän haluaa. Savi ei pysty vaikuttamaan asiaan. Samaa voidaan sanoa ihmisestä suhteessa Jumalaan. Ihminen ei voi perustellusti vastustaa Jumalaa enempää kuin savi voi vastustaa sitä työstävää valajaa. (Lue Jeremian 18:1–6.)

4. Muovaileeko Jumala ihmisiä tai kansoja mielivaltaisesti? Selitä.

⁴ Muinaisen Israelin päivinä Jehova osoitti kykynsä toimia kuin savenvalaja. Eräässä suhteessa hänen menettelynsä on kuitenkin erilaista. Savenvalaja voi kykyjensä rajoissa tehdä savesta millaisen astian tahansa. Mutta muovaako Jehova mielivaltaisesti ihmisiä tai kansoja, toisia hyviksi ja toisia pahoiksi? Raamattu vastaa kieltävästi. Jehova on antanut ihmiskunnalle hyvin kallisarvoisen lahjan – tahdonvapauden. Hän ei käytä suvereenia valtaansa tavalla, joka tekisi tämän lahjan tyhjäksi. Ihmisen täytyy päättää, suostuuko hän Luojan, Jehovan, muovailtavaksi. (Lue Jeremian 18:7–10.)

5. Miten Jehova käyttää valtaansa ihmisiin, jotka kieltäytyvät alistumasta hänen muovattavakseen?

⁵ Entä jos ihmiset itsepäisesti kieltäytyvät alistumasta Suuren Savenvalajan muovattavaksi? Miten Jumala siinä tapauksessa käyttää valtaansa? Mitä tapahtuukaan kirjaimelliselle savelle, jos siitä tulee aiottuun tarkoitukseen sopimatonta? Savenvalaja voi tehdä siitä toisenlaisen astian tai yksinkertaisesti heittää saven pois. Jos savi on käyttökelvotonta, syy on kuitenkin yleensä savenvalajassa. Näin ei koskaan ole meidän Valajamme laita (5. Moos. 32:4). Kun ihminen ei mukaudu siihen, miten Jehova muovailee häntä, syy on aina ihmisen itsensä. Jehova käyttää valtaansa ihmisiin siten, että hän muuttaa menettelyään sen mukaisesti, miten he suhtautuvat muovailuun. Niistä, jotka taipuvat muovattavaksi, tulee hänelle hyödyllisiä ”astioita”. Esimerkiksi voidellut kristityt ovat ”armon astioita”, joita on muovailtu ”astioiksi kunnialliseen käyttöön”. Toisaalta ne, jotka itsepäisesti vastustavat Jumalaa, päätyvät ”vihan astioiksi, jotka on tehty sopiviksi tuhoon”. (Room. 9:19–23.)

6, 7. Miten Daavidin ja Saulin suhtautumistavat Jehovan neuvontaan erosivat toisistaan?

 ⁶ Jehova muovailee ihmisiä esimerkiksi neuvonnan tai kurin avulla. Se miten hän käyttää tässä valtaansa, näkyy Israelin kahden ensimmäisen kuninkaan – Saulin ja Daavidin – tapauksesta. Kun Daavid teki aviorikoksen Batseban kanssa, hänen teoillaan oli epäsuotuisa vaikutus häneen itseensä ja toisiin. Vaikka Daavid oli kuningas, Jehova ei säästänyt häntä ankaralta kurilta vaan lähetti profeettansa Natanin kertomaan hänelle kovan sanoman (2. Sam. 12:1–12). Miten Daavid reagoi? Hän katui sydänjuuriaan myöten. Niinpä hän sai osakseen Jumalan armon. (Lue 2. Samuelin kirjan 12:13.)

 ⁷ Daavidin edeltäjä, kuningas Saul, ei sitä vastoin ottanut neuvoja vastaan. Jehova oli profeetta Samuelin välityksellä antanut Saulille nimenomaisen käskyn vihkiä tuhon omaksi kaikki amalekilaiset ja heidän eläimensä. Saul ei totellut tätä Jumalan käskyä. Hän säästi kuningas Agagin ja parhaat eläimet. Miksi? Ainakin osittain siksi, että hän halusi kunniaa itselleen. (1. Sam. 15: 1–3, 7–9, 12.) Kun Saul sai myöhemmin neuvontaa, hänen olisi pitänyt antaa sydämensä pehmentyä, jotta Suuri Savenvalaja olisi voinut muovata häntä. Mutta hän ei alistunut muovailtavaksi vaan puolusteli menettelyään. Hän vähätteli Samuelin neuvoja ja selitti, että hänen toimintansa oli hyväksyttävää, koska eläimet voitaisiin uhrata Jehovalle. Jumala hylkäsi Saulin olemasta kuninkaana, eikä tämä enää koskaan päässyt hyvään suhteeseen tosi Jumalan kanssa. (Lue 1. Samuelin kirjan 15:13–15, 20–23.)

8. Mitä opimme Israelin kansan suhtautumisesta Jehovan yrityksiin muovailla heitä?

⁸ Jehova antaa yksilöiden lisäksi myös kansoille mahdollisuuden alistua hänen muovailtavakseen. Vuonna 1513 eaa. Egyptin orjuudesta vapautetut israelilaiset astuivat liittosuhteeseen Jumalan kanssa. Israel oli Suuren Savenvalajan valittu kansa ja sai olla ikään kuin hänen muovailtavanaan. Kansa teki kuitenkin sitä, mikä oli pahaa Jehovan silmissä, ja alkoi jopa palvoa ympäröivien kansojen jumalia. Jehova lähetti yhä uudelleen profeettoja saattamaan israelilaisia järkiinsä, mutta he eivät kuunnelleet. (Jer. 35:12–15.) Israelia piti itsepäisen menettelynsä vuoksi kurittaa ankarasti. Se oli kuin astia, joka kelpasi vain tuhottavaksi. Niinpä assyrialaiset valloittivat pohjoisen kymmenen heimon valtakunnan ja babylonialaiset tekivät eteläiselle kahden heimon valtakunnalle samoin. Tässä on meille vakava opetus. Hyödymme siitä, että Jehova muovailee meitä vain jos mukaudumme siihen.

9, 10. Miten niniveläiset suhtautuivat jumalalliseen varoitukseen?

 ⁹ Jehova antoi myös Assyrian pääkaupungin Niniven asukkaille tilaisuuden noudattaa hänen varoitustaan. Joonalle tuli Jehovan sana, joka kuului: ”Nouse, mene Niniveen, siihen suureen kaupunkiin, ja julista sitä vastaan, että heidän pahuutensa on tullut eteeni.” Niniven katsottiin ansaitsevan tuhon. (Joona 1:1, 2; 3:1–4.)

¹⁰ Joonan julistama tuomiosanoma johti kuitenkin siihen, että ”Niniven miehet alkoivat uskoa Jumalaan, ja sitten he julistivat paaston ja pukeutuivat säkkikankaaseen suurimmastaan aina vähäisimpäänsä asti”. Heidän kuninkaansa ”nousi valtaistuimeltaan ja riisui yltään virkavaatteensa ja verhoutui säkkikankaaseen ja istuutui tuhkaan”. Niniveläiset alistuivat Jehovan muovailtavaksi ja katuivat. Siksi Jehova ei aiheuttanut heille onnettomuutta. (Joona 3:5–10.)

11. Mikä Jehovan ominaisuus ilmenee siitä, miten hän kohteli Israelia ja Niniveä?

¹¹ Israel ei säästynyt kurilta, vaikka se oli Jehovan valittu kansa. Toisaalta niniveläiset eivät olleet liittosuhteessa Jumalan kanssa. Silti Jehova ilmaisi heitä kohtaan armoa, koska he tuomiosanoman kuultuaan osoittautuivat hänen käsissään kuin taipuisaksi saveksi. Nämä kaksi esimerkkiä kertovat selvästi, että Jumalamme Jehova ”ei kohtele ketään puolueellisesti” (5. Moos. 10:17).

12, 13. a) Miksi Jumala muuttaa menettelyään, kun yksilöt alistuvat muovailuun? b) Mitä se, että Jehova ”tuntee mielipahaa”, merkitsi Saulin tapauksessa? Entä Niniven tapauksessa?

¹² Tapa, jolla Jumala haluaa muovailla meitä, osoittaa hänen olevan järkevä ja mukautumiskykyinen. Tämä näkyy tilanteista, joissa Jehova on päättänyt tehdä jonkin oikeudenmukaisen ratkaisun ihmisten suhteen mutta sitten heidän suhtautumisensa takia muuttaa mielensä. Israelin ensimmäisestä kuninkaasta kerrotaan, että Jehova tunsi ”mielipahaa siitä, että oli pannut Saulin hallitsemaan kuninkaana” (1. Sam. 15:11). Toisaalta kun niniveläiset katuivat ja kääntyivät pahalta tieltään, ”tosi Jumala tunsi mielipahaa sen onnettomuuden vuoksi, jonka hän oli sanonut aiheuttavansa heille, eikä hän aiheuttanut sitä” (Joona 3:10).

¹³ Vastineella ”tunsi mielipahaa” käännetty heprean ilmaus viittaa asenteen tai aikomuksen muutokseen. Jehova oli aikanaan valinnut Saulin kuninkaaksi mutta myöhemmin päätti hylätä hänet. Tämä muutos ei johtunut siitä, että Jehova olisi tehnyt virheen valitessaan Saulin, vaan siitä, että Saul tuli uskottomaksi ja tottelemattomaksi. Niniveläisten tapauksessa tosi Jumala tunsi mielipahaa eli muutti aikomuksensa heidän suhteensa. On hyvin lohduttavaa tietää, että Jehova, Valajamme, on järkevä ja mukautuva, suosiollinen ja armollinen sekä halukas muuttamaan menettelyään, jos hairahtuneet tekevät myönteisiä muutoksia.

14. a) Miten Jehova muovailee meitä nykyään? b) Miten meidän pitäisi suhtautua Jehovan muovailtavana olemiseen?

¹⁴ Nykyään Jehova muovailee meitä ensisijaisesti Raamatun ja järjestönsä välityksellä (2. Tim. 3:16, 17). Eikö meidän olisikin viisasta ottaa vastaan mikä tahansa neuvo tai kuri, jota näin saamme? Onpa kasteestamme kulunut miten kauan tahansa tai olemmepa saaneet miten paljon palvelustehtäviä tahansa, meidän tulisi osoittaa jatkuvasti vastakaikua Jehovan neuvoille ja antaa niiden muovailla meistä astioita kunnialliseen käyttöön.

15, 16. a) Millaisia kielteisiä tunteita saattaa herätä, kun kuriin sisältyy tehtävien menetys seurakunnassa? Kerro esimerkki. b) Mikä voi auttaa pääsemään kuriin liittyvien kielteisten tunteiden yli?

 ¹⁵ Jehovan kuri voi tulla monin tavoin. Hän opettaa meitä ja oikaisee ajatteluamme. Toisinaan saatamme tarvita tiukempaa kuria sen vuoksi, että olemme toimineet väärin. Tällaiseen kuriin voi sisältyä tehtävien menettäminen seurakunnassa. Yksi esimerkki tästä on Dennis, * joka palveli vanhimpana. Hänen huono arvostelukykynsä liikeasioissa sai hänet syyllistymään väärintekoon, ja häntä ojennettiin yksityisesti. Miltä Denniksestä tuntui sinä iltana, jona seurakunnalle ilmoitettiin, ettei hän enää palvele vanhimpana? ”Tunsin itseni äärimmäisen epäonnistuneeksi”, hän sanoo. ”Minulla oli ollut menneiden 30 vuoden kuluessa monia palvelustehtäviä. Olin ollut vakituisena tienraivaajana ja palvellut Betelissä. Minut oli nimitetty avustavaksi palvelijaksi ja sitten vanhimmaksi. Olin myös juuri pitänyt ensimmäistä kertaa puheen piirikonventissa. Yhtäkkiä menetin kaiken. Minua hävetti, ja ajattelin, ettei minulla ole enää sijaa järjestössä.”

¹⁶ Denniksen oli muutettava menettelytapaansa ja käännyttävä pois väärästä toiminnasta, jonka vuoksi häntä oli pitänyt oikaista. Mikä auttoi häntä pääsemään kielteisten tunteiden yli? Hän selittää: ”Pidin lujasti kiinni hyvistä hengellisistä tottumuksista. Yhtä tärkeitä olivat myös kristillisen veljesseuran tuki ja julkaisuistamme saamani kannustus. Vartiotornissa 15. 8.2009 ollut kirjoitus ’Palvelitko aiemmin? Voisitko palvella jälleen?’ tuntui henkilökohtaiselta kirjeeltä, joka vastasi rukouksiini. Arvostin eniten neuvoa: ’Nyt kun sinulla ei ole lisävastuita seurakunnassa, keskity vahvistamaan hengellisyyttäsi.’ ” Miten Dennis on hyötynyt kurista? Muutamaa vuotta myöhemmin hän kertoo: ”Jehova on jälleen siunannut minua, niin että saan toimia avustavana palvelijana.”

17. Miten erottaminen voi auttaa synnintekijää toipumaan? Kerro esimerkki.

¹⁷ Myös erottaminen on yksi Jehovalta tulevan kurin muoto. Se suojelee seurakuntaa huonolta vaikutukselta ja voi osaltaan edistää synnintekijän toipumista. (1. Kor. 5:6, 7, 11.) Robert oli erotettuna lähes 16 vuotta. Tuona aikana hänen vanhempansa ja sisaruksensa noudattivat päättäväisesti ja uskollisesti Jumalan sanan neuvoja, joiden mukaan tulee lakata olemasta väärintekijöiden seurassa ja olla edes tervehtimättä heitä. Robert otettiin joitakin vuosia sitten takaisin seurakuntaan, ja hän edistyy hengellisesti. Kun häneltä kysyttiin, mikä sai hänet niin pitkän ajan jälkeen palaamaan Jehovan ja Hänen kansansa luo, hän vastasi, että perheenjäsenten asenne vaikutti häneen. Hän sanoi: ”Minulle olisi riittänyt, jos perheeni olisi pitänyt minuun vähänkin yhteyttä, vaikkapa vain kysäissyt kuulumisiani. Nyt kuitenkin kaipasin heidän seuraansa, ja se osaltaan sai minut palaamaan Jumalan luo.”

18. Millaiseksi saveksi meidän tulisi osoittautua Suuren Savenvalajan käsissä?

¹⁸ Kenties me emme tarvitse samanlaista kuria, mutta millaiseksi saveksi osoittaudumme Suuren Savenvalajan käsissä? Miten reagoimme saamaamme kuriin? Olemmeko Daavidin vai Saulin kaltaisia? Suuri Savenvalaja on meidän Isämme. Muista seuraava ajatus: ”Jota Jehova rakastaa, sitä hän ojentaa, niin kuin isä poikaa, josta hän saa mielihyvää.” Älä siis ”hylkää Jehovan kuria äläkä inhoa hänen ojennustaan”. (Sananl. 3:11, 12.)