Ovatko luonnononnettomuudet rangaistus Jumalalta?
Lukijat kysyvät
Ovatko luonnononnettomuudet rangaistus Jumalalta?
Jumala ei käytä luonnononnettomuuksia viattomien ihmisten rankaisemiseen. Hän ei ole koskaan tehnyt niin eikä tule tekemään. Mistä tiedämme sen? Raamattu sanoo 1. Johanneksen kirjeen 4:8:ssa, että ”Jumala on rakkaus”.
Kaikki Jumalan teot saavat alkunsa rakkaudesta. Rakkaus ei aiheuta vahinkoa viattomille, sillä Raamatussa sanotaan, että ”rakkaus ei saa lähimmäiselle aikaan pahaa” (Roomalaisille 13:10). Jobin 34:12 toteaa: ”Jumala itse ei totisesti toimi jumalattomasti.”
On totta, että Raamattu ennusti meidän ajallemme onnettomuuksia, kuten ”suuria maanjäristyksiä” (Luukas 21:11). Jehova ei kuitenkaan ole vastuussa niistä sen enempää kuin meteorologi tuhoista, joita hänen ennustamansa hirmumyrsky aiheuttaa. Jollei Jumala ole syypää onnettomuuksista johtuvaan inhimilliseen kärsimykseen, niin missä on syy?
”Koko maailma on paholaisen [Saatana Panettelijan] vallassa”, paljastaa Raamattu (1. Johanneksen kirje 5:19). Saatana on ollut ”tappaja” aina siitä saakka kun hän ihmiskunnan historian alussa ryhtyi kapinoimaan (Johannes 8:44). Hän pitää ihmiselämää halpa-arvoisena. Häntä ohjaa itsekäs kunnianhimo, joten ei ole ihme, että hän on muodostanut maailmanlaajuisen järjestelmän, joka on itsekkyyden kyllästämä. Nykymaailmassa suvaitaan ihmisten riistämistä jopa siinä määrin, että monien puolustuskyvyttömien ihmisten on asuttava turvattomilla alueilla, joilla he joutuvat todennäköisesti kärsimään joko luonnononnettomuuksien tai ihmisten aiheuttamien katastrofien vuoksi. (Efesolaisille 2:2; 1. Johanneksen kirje 2:16.) Joihinkin onnettomuuksiin ovat siis osasyyllisiä ahneet ihmiset (Saarnaaja 8:9). Miten niin?
Hämmästyttävän monet onnettomuudet ovat ainakin osittain ihmisten aiheuttamia. Otetaan esimerkiksi New Orleansin kaupunki, joka jäi hurrikaanin nostattaman tulvan alle, ja Venezuelan rannikko, missä mutavyöryt hautasivat alleen taloja. Muun muassa näissä tapauksissa luonnonvoimat, kuten sade ja tuuli, aiheuttivat katastrofaalista tuhoa pitkälti siksi, että ihmiset eivät olleet ympäristötietoisia, rakentaminen oli huonolaatuista, suunnittelu oli puutteellista, varoituksista ei välitetty ja viranomaiset toimivat taitamattomasti.
Raamattu kertoo eräästä Jeesuksen päivinä tapahtuneesta onnettomuudesta. Eräs torni kaatui yllättäen, ja surmansa sai 18 ihmistä. (Luukas 13:4.) Tuon onnettomuuden syynä saattoi olla joko inhimillinen erehdys tai ”aika ja sattuma” tai molemmat, mutta se ei suinkaan ollut rangaistus Jumalalta (Saarnaaja 9:11).
Onko Jumala milloinkaan aiheuttanut onnettomuuksia? On kyllä, mutta toisin kuin luonnononnettomuudet tai ihmisten aiheuttamat katastrofit, ne ovat olleet valikoivia, tarkoituksellisia ja äärimmäisen harvinaisia. Niistä ovat esimerkkejä maailmanlaajuinen vedenpaisumus patriarkka Nooan päivinä sekä Sodoman ja Gomorran tuho Lootin päivinä (1. Mooseksen kirja 6:7–9, 13; 18:20–32; 19:24). Kun Jumala rankaisi ihmisiä tällä tavoin, pois pyyhkäistiin paatuneet väärintekijät, mutta elossa säilyivät ihmiset, jotka olivat Jumalan silmissä vanhurskaita.
Jehova Jumalalla on tosiaan keinot ja voima tehdä loppu kaikista kärsimyksistä ja vapauttaa ihmiset luonnononnettomuuksien seurauksista, ja hän myös haluaa tehdä niin. Jumalan asettamasta Kuninkaasta, Jeesuksesta Kristuksesta, ennustettiin psalmissa 72:12: ”Hän vapauttaa köyhän, joka huutaa apua, sekä ahdistetun ja jokaisen, jolla ei ole auttajaa.”