1 Kehitä luottamusta Raamattuun

”Koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä ja hyödyllinen opettamiseen, ojentamiseen, oikaisemiseen.” (2. Timoteukselle 3:16)

MIKSI HAASTEELLISTA? Monien mielestä Raamattu on vain ihmisviisauden tuote. Jotkut uskovat, että se on historiallisesti epätarkka. Toiset väittävät Raamatun neuvoja epäkäytännöllisiksi ja vanhanaikaisiksi.

MITEN ONNISTUA? Ne jotka kyseenalaistavat Raamatun luotettavuuden ja käytännöllisyyden, eivät useinkaan ole perehtyneet asiaan itse. He pelkästään toistavat sitä, mitä toiset ovat sanoneet. Raamattu kuitenkin varoittaa: ”Kokematon uskoo joka sanan, mutta terävänäköinen harkitsee askeleitaan.” (Sananlaskut 14:15.)

Sen sijaan että sokeasti hyväksyisimme sen, mitä toiset sanovat, meidän kannattaa noudattaa niiden ensimmäisellä vuosisadalla eläneiden kristittyjen esimerkkiä, jotka asuivat Beroiassa, nykyisen Kreikan pohjoisosassa. He eivät vain oikopäätä hyväksyneet sitä, mitä heille sanottiin, vaan heidän tiedettiin ”tutkivan huolellisesti päivittäin Raamatun kirjoituksista, olivatko nämä asiat niin” (Apostolien teot 17:11). Tarkastellaanpa lyhyesti kahta syytä, joiden perusteella voimme luottaa siihen, että Raamattu on Jumalan henkeytetty sana.

Raamattu on historiallisesti tarkka. Vuosien kuluessa epäilijät ovat kyseenalaistaneet – ja edelleen kyseenalaistavat – Raamatun paikkansapitävyyden siinä esiintyvien henkilön- ja paikannimien suhteen. Todisteet ovat kuitenkin yhä uudelleen osoittaneet tällaiset epäilykset perusteettomiksi ja Raamatun kertomuksen luotettavaksi.

Esimerkiksi yhteen aikaan tutkijat epäilivät Jesajan 20:1:ssä mainitun Assyrian kuninkaan Sargonin olemassaoloa. 1840-luvulla arkeologit alkoivat kuitenkin kaivaa esiin tuon kuninkaan palatsia. Nykyään Sargon on tunnetuimpia Assyrian kuninkaita.

Kriitikot asettivat kyseenalaiseksi myös sen, oliko Pontius Pilatusta – roomalaista käskynhaltijaa, joka määräsi Jeesuksen surmattavaksi – ollut koskaan olemassa (Matteus 27:1,  22–24). Mutta vuonna 1961 Israelista läheltä Kesarean kaupunkia löydettiin kivilaatta, jossa mainittiin Pilatuksen nimi ja asema.

U.S.News & World Report -lehdessä 25.10.1999 todettiin Raamatun historiallisesta tarkkuudesta: ”Nykyarkeologia on hämmästyttävillä tavoilla lujittanut Vanhan ja Uuden testamentin historiallista ydintä: se on vahvistanut niiden kertomusten avainkohtia, jotka koskevat Israelin patriarkkoja, Egyptistä lähtöä, Daavidin perustamaa monarkiaa sekä elämää Jeesuksen aikana.” Emme tarvitse arkeologisia löytöjä uskoaksemme Raamattuun, mutta toisaalta Jumalan henkeyttämältä kirjalta voisi odottaakin historiallista tarkkuutta.

Raamatun käytännöllinen viisaus hyödyttää kaikenlaisia ihmisiä. Kauan ennen kuin ymmärrettiin, mitä ovat mikro-organismit ja mikä osa niillä on tautien leviämisessä, Raamatussa kannustettiin noudattamaan sellaista hygieniaa, jonka arvo tunnustetaan vielä nykyäänkin (3. Mooseksen kirja 11:32–40; 5. Mooseksen kirja 23:12, 13). Ne jotka kohtelevat perheenjäseniään Raamatun ohjeiden mukaan, ovat onnellisempia (Efesolaisille 5:28–6:4). Raamatun periaatteiden mukaisesti elävästä ihmisestä voi tulla tunnollisempi työntekijä tai järkevämpi työnantaja (Efesolaisille 4:28; 6:5–9). Lisäksi Raamatun periaatteiden soveltaminen edistää henkistä terveyttä (Sananlaskut 14:30; Efesolaisille 4:31, 32; Kolossalaisille 3:8–10). Voimme odottaakin saavamme tällaisia käytännöllisiä ohjeita Luojaltamme.

MITEN PALKITAAN? Raamatun viisaus voi tehdä kokemattomastakin ihmisestä viisaan (Psalmit 19:7). Ja kun opimme luottamaan Raamattuun, se voi auttaa meitä enemmän kuin mikään muu kirja seuraavan askeleen ottamisessa ja uskomme lujittamisessa.

Aiheesta lisää kirjan Mitä Raamattu todella opettaa? * 2. luvussa ”Raamattu – kirja Jumalalta”.

[Alaviite]