Tiesitkö?

Miksi Raamattu puhuu 1. Korinttilaiskirjeessä epäjumalille uhratusta lihasta?

▪ Apostoli Paavali kirjoitti: ”Syökää yhä kaikkea, mitä lihakaupassa myydään, kyselemättä mitään omantuntonne vuoksi.” (1. Korinttilaisille 10:25.) Mistä tämä liha oli peräisin?

Kreikkalaisissa ja roomalaisissa temppeleissä uhrattiin pääasiassa eläinuhreja, mutta kaikkea uhrieläinten lihaa ei kuitenkaan syöty toimituksen aikana. Pakanatemppeleistä ylimääräinen liha vietiin myytäväksi lihakauppoihin. Kirjassa Idol Meat in Corinth selitetään: ”Kulttimenojen toimittajia – – sanotaan toisissa yhteyksissä kokeiksi tai teurastajiksi. He myivät kaupassa lihan, jonka he saivat itselleen uhrieläinten teurastamisesta.”

Kaikki kaupassa myytävä liha ei siis ollut jäänyt tähteeksi uskonnollisista toimituksista. Eräissä kaivauksissa pompejilaisesta lihakaupasta (latinaksi macellum) löytyi kokonaisia lampaan luurankoja. Tutkija Henry J. Cadburyn mukaan tästä voidaan päätellä, että eläin on ehkä ”myyty elävänä tai se on saatettu teurastaa macellumissa tai se on myyty valmiiksi teurastettuna tai sen jälkeen kun se oli uhrattu temppelissä”.

Paavalin ajatuksena oli, että vaikka kristityt eivät ottaisi osaa pakanalliseen palvontaan, temppelissä uhrattu liha ei itsessään ollut saastunutta.

Miksi juutalaiset ja samarialaiset olivat Jeesuksen päivinä huonoissa väleissä keskenään?

▪ Johanneksen 4:9:ssä sanotaan, että ”juutalaiset eivät ole missään tekemisissä samarialaisten kanssa”. Heidän välinsä rikkoutuivat luultavasti silloin, kun Jerobeam pani alulle epäjumalanpalvonnan Israelin pohjoisessa kymmenen heimon valtakunnassa (1. Kuninkaiden kirja 12:26–30). Samarialaiset olivat kotoisin pohjoisen valtakunnan pääkaupungista Samariasta. Kun assyrialaiset saivat voiton kymmenestä heimosta vuonna 740 eaa., nuo valloittajat asuttivat Samarian pakanajumalia palvovilla ulkomaalaisilla. Näiden uudisasukkaiden ja paikallisten väliset seka-avioliitot johtivat ilmeisesti siihen, että samarialaisten uskonto turmeltui entisestään.

Satoja vuosia myöhemmin samarialaiset vastustivat Babylonin pakkosiirtolaisuudesta palaavien juutalaisten hanketta rakentaa uudelleen Jehovan temppeli ja Jerusalemin kaupungin muurit (Esra 4:1–23; Nehemia 4:1–8). Uskonnollinen kilpailu kiihtyi samarialaisten rakentaessa oman temppelinsä Garisiminvuorelle todennäköisesti 300-luvulla eaa.

Jeesuksen päivinä sanalla ”samarialainen” ei ollut niinkään maantieteellistä merkitystä, vaan se viittasi pikemminkin uskontoon ja tarkoitti Samariassa kukoistavan lahkon kannattajaa. Samarialaiset palvoivat yhä Garisiminvuorella ja juutalaiset suhtautuivat heihin ylenkatseellisesti ja epäkunnioittavasti. (Johannes 4:20–22; 8:48.)

[Kuva s. 12]

500-luvulta eaa. peräisin oleva keraaminen vati, jossa kuvataan eläimen uhraamista.

[Lähdemerkintä]

Musée du Louvre, Paris

[Kuva s. 12]

Jerobeam pani alulle epäjumalanpalvonnan.