”Maa, joka vuotaa maitoa ja hunajaa”

KUN Jehova Jumala vapautti israelilaiset Egyptistä, hän lupasi johdattaa heidät ”hyvään ja avaraan maahan, maahan, joka vuotaa maitoa ja hunajaa” (2. Mooseksen kirja 3:8).

Tuossa Luvatussa maassa israelilaiset kasvattivat nautoja, lampaita ja vuohia, joista he saivat runsaasti maitoa. Entä hunaja? Jotkut arvelevat, että sillä tarkoitetaan taateleista, viikunoista tai viinirypäleistä tehtyä paksua, makeaa mehua. Lisäksi kun Raamatussa puhutaan mehiläishunajasta, kyseessä on useimmiten luonnonhunaja, ei mehiläistarhoissa tuotettu hunaja (Tuomarit 14:8, 9; 1. Samuelin kirja 14:27; Matteus 3:1, 4). ”Vuotiko” maa todella hunajaa ja maitoa?

Asiaa selventää muuan Israelissa äskettäin tehty arkeologinen löytö, josta sanottiin Jerusalemin heprealaisen yliopiston lehdistötiedotteessa: ”Professori (Amihai) Mazarin mukaan kyseessä on vanhin mehiläistarha, mikä arkeologisissa kaivauksissa on tähän mennessä löydetty muinaisen Lähi-idän alueelta. Se on peräisin 900-luvulta tai 800-luvun alusta eaa.”

Arkeologit löysivät yli 30 mehiläispesää, jotka olivat kolmessa rivissä, ja he arvioivat, että koko tarhassa pesiä olisi ollut noin sata. Pesistä löydettiin mehiläisten jäännöksiä ja mehiläisvahan molekyylejä, ja tutkijat arvioivat, että koko tarhasta ”voitiin saada jopa puoli tonnia hunajaa vuodessa”.

Sen lisäksi että hunajaa pidettiin entisaikaan suurena herkkuna, mehiläisvahaa käytettiin metalli- ja nahkatöissä samoin kuin kirjoitustauluissa. Vahaa kaadettiin puukehikossa olevaan syvennykseen, ja kun se sulatettiin välillä, taulua voitiin käyttää yhä uudelleen. Minkä päätelmän arkeologit ovat tehneet tästä löydöstä?

Lehdistötiedotteessa jatketaan: ”Vaikka Raamattu ei kerrokaan, että Israelissa olisi tuolloin hoidettu mehiläisiä, Tel Rehovista löydetty tarha osoittaa, että mehiläishoito sekä hunajan ja kennojen kerääminen oli pitkälle kehittynyttä jo ensimmäisen [Salomon] temppelin aikana. Näin ollen Raamatussa sana ’hunaja’ saattaa tosiaan viitata mehiläisten hunajaan.”

[Kuvan lähdemerkintä s. 15]

Institute of Archaeology/Hebrew University © Tel Rehov Excavations