1. Oi Luoja, tieni sinä tunnet,

näet milloin nousen tai käyn lepäämään.

Ja tutkit kaikki sydämeni mietteet.

Kun puhun, olet tullut sen jo tietämään.

Näit, kuinka elämäni alkoi,

ei kätköön jäädä voineet luunikaan.

Näit muotoni ja kirjoitit sen muistiin,

saa voimas ylistystä suuni laulamaan.

Oi kuinka suurta viisautesi onkaan!

Sen tietää varsin hyvin sieluni.

Jos minut synkkä pimeys ympäröisi,

henkesi löytäis olinpaikkani.

Siis voinko kätköpaikan löytää,

niin että piiloon eestäs pääsisin?

En taivaista, en syvyyksistä haudan,

en vaikka merten ääriin asti kulkisin.