Job 41:1–34
41 Voitko pyydystää Leviatanin*+ ongenkoukullatai pitää köydellä aloillaan sen kielen?
2 Voitko panna köyden* sen sierainten läpitai lävistää koukulla* sen leuat?
3 Aneleeko se sinulta armoa,tai puhuuko se sinulle lempeästi?
4 Tekeekö se liiton kanssasi,niin että saat sen pysyvästi orjaksesi?
5 Leikitkö sillä niin kuin linnulla,tai sidotko sen köyden päähän pieniä tyttöjäsi varten?
6 Käydäänkö siitä vaihtokauppaa?
Jaetaanko se kauppiaiden kesken?
7 Lävistätkö sen nahan harppuunoilla+tai sen pään atraimilla?
8 Pane kätesi sen päälle.Tuo taistelu jää mieleesi, etkä tee niin enää koskaan!
9 Sen alistamista on turha edes toivoa.
Pelkkä sen näkeminen herättää kauhua.*
10 Kukaan ei uskalla härnätä sitä.
Kuka siis voi kestää minun edessäni?+
11 Kuka on antanut minulle ensin jotain, niin että minun pitäisi maksaa hänelle takaisin?+
Kaikki taivaan alla kuuluu minulle.+
12 En aio vaieta sen raajoistaenkä sen voimasta ja sopusuhtaisesta ruumiista.
13 Kuka on riisunut siltä päällysvaatteen?
Kuka astuu sen avoimeen kitaan?
14 Kuka voi vääntää auki sen suun?*
Sen hampaat ovat pelottavat.
15 Sen selässä on riveittäin suomuja,*kuin sinetillä tiiviisti suljettuja.
16 Ne sopivat toisiinsa niin tarkasti,ettei niiden väliin pääse edes ilmaa.
17 Ne pysyvät tiukasti kiinni toisissaan,ne kiinnittyvät erottamattomasti toisiinsa.
18 Sen pärskähtely saa valon välähtelemään,ja sen silmät ovat kuin aamunsarastuksen säteet.
19 Sen suusta leimahtelee salamoita,sinkoilee tulikipinöitä.
20 Sen sieraimista kohoaa savuniin kuin uunista, jossa poltetaan kaisloja.
21 Sen hengitys sytyttää hiilet tuleen,ja sen suusta iskee tulenlieska.
22 Sen niskassa on paljon voimaa,ja kauhu juoksee sen edellä.
23 Sen lihan poimut ovat tiukasti kiinni toisissaan,ne ovat kuin kiinteästi siihen valetut.
24 Sen sydän on kova kuin kivi,kova kuin alempi myllynkivi.
25 Kun se nousee, voimakkaatkin kavahtavat,sen riehunta pelästyttää.
26 Mikään miekka ei sitä nujerra,ei myöskään keihäs, nuoli eikä mikään muukaan ase.+
27 Rauta on sille kuin olkea,kupari kuin lahopuuta.
28 Nuoli ei aja sitä pakoon,olkisilppua ovat sitä päin singotut linkokivet.
29 Nuija on sille kuin oljenkorsi,ja se nauraa keihään kalistelulle.
30 Sen vatsapuoli on kuin terävien saviastianpalasten peitossa,se jättää mutaan jälkiä kuin puimareki.+
31 Se saa syvyyden kiehumaan niin kuin pata kiehuu,se sekoittaa merta kuin voidekattilaa.
32 Se jättää jälkeensä hohtavan vanan.
Näyttää siltä kuin syvyydellä olisi hopeiset hiukset.
33 Maan päällä ei ole mitään sen veroista.Se on tehty pelottomaksi.
34 Se katselee tuimasti kaikkea ylvästä.
Se on kaikkien majesteettisten petojen kuningas.”
Alaviitteet
^ Mahd. krokotiili.
^ Kirjaim. ”kaislan”.
^ Kirjaim. ”piikillä”, ts. kasvin okaalla.
^ Tai ”paiskaa maahan”.
^ Kirjaim. ”kasvojen ovet”.
^ Tai mahd. ”Sen ylpeytenä ovat sen suomurivit”.