lihaksi: Tai ”ihmiseksi”. Kreikan sana sarks tarkoittaa tässä elävää fyysistä olentoa, joka on lihaa. Synnyttyään ihmiseksi Jeesus ei enää ollut henki. Hän ei pelkästään ottanut itselleen liharuumista, kuten enkelit olivat aiemmin tehneet (1Mo 18:1–3; 19:1; Jos 5:13–15). Siksi Jeesus saattoi kutsua itseään ”Ihmisen Pojaksi” (Joh 1:51; 3:14). (Ks. Mt 8:20, tutkimisviite.)

kaikkiin ihmisiin: Kirjaim. ”kaikkeen lihaan”. Samaa kreikan ilmausta käytetään myös Lu 3:6:ssa (alav.). Siinä lainataan Jes 40:5:tä (alav.), jossa on samaa merkitsevä heprean ilmaus. (Vrt. Joh 1:14, tutkimisviite.)

oppivat tuntemaan sinut ­– ­– ja hänet: Tai ”hankkivat sinun tuntemustasi ­– – ja hänen tuntemustaan”. Kreikan verbin ginṓskō perusmerkitys on ’tietää’, ’tuntea’. Verbi on preesensissä ja ilmaisee jatkuvaa tekemistä, prosessia. Se voi tarkoittaa sitä, että hankkii tietoa jostakusta, oppii tuntemaan jonkun, tutustuu paremmin johonkuhun. Siihen voi sisältyä myös ajatus, että pyrkii tutustumaan aina vain paremmin johonkuhun, jonka jo tuntee. Tässä tekstiyhteydessä se tarkoittaa sitä, että ihmisen suhde Jumalaan syvenee, kun hän hankkii jatkuvasti lisää tietoa Jumalasta ja Kristuksesta ja oppii luottamaan heihin. Jonkun tunteminen merkitsee siis selvästikin enemmän kuin vain sitä, että tietää, kuka hän on tai mikä hänen nimensä on. Siihen sisältyy se, että tietää, mistä hän pitää tai ei pidä ja millaisia arvoja ja normeja hänellä on (1Jo 2:3; 4:8).

maailma: Kreikan sana kósmos tarkoittaa tässä ilmeisesti ihmismaailmaa. (Vrt. Joh 17:24, tutkimisviite.)

maailman perustamista: ”Perustamista” vastaava kreikan sana sisältyy Hpr 11:11:ssä ilmaukseen ”tulla raskaaksi” tai ”saada jälkeläinen” (alav.). Tässä sitä käytetään ilmauksessa ”maailman perustaminen”, ja se tarkoittaa nähtävästi aikaa, jolloin Aadamin ja Eevan lapset syntyivät. Jeesus yhdistää ”maailman perustamisen” Abeliin, joka on ilmeisesti ihmismaailman ensimmäinen lunastuksesta hyötyvä ihminen ja jonka nimi on ollut elämän kirjakäärössä ”maailman perustamisesta” lähtien (Lu 11:50, 51; Il 17:8). Sanat, jotka Jeesus esitti Isälleen tässä rukouksessa, vahvistavat myös, että kauan sitten – ennen kuin Aadam ja Eeva saivat jälkeläisiä – Jumala rakasti ainosyntyistä Poikaansa.

Olen tehnyt sinun nimesi tunnetuksi: Jeesuksen seuraajat tiesivät jo entuudestaan Jumalan nimen ja käyttivät sitä. He olivat nähneet sen Raamatun heprealaisten kirjoitusten kirjakääröissä, joita he olivat lukeneet synagogassa. Se oli heille tuttu myös Septuagintasta, Heprealaisten kirjoitusten kreikankielisestä käännöksestä, jota käytettiin opetuksessa. (Ks. liite A5 ja liite C.) Raamatussa jonkun ”nimi” edustaa joskus myös koko hänen persoonaansa, hänen mainettaan ja kaikkea, mitä hän sanoo olevansa (ks. Mt 6:9, tutkimisviite; vrt. Il 3:4, alav.). Jeesus teki Jumalan nimen tunnetuksi paitsi käyttämällä sitä myös kertomalla, millainen persoona tuon nimen haltija on – kuvailemalla hänen ominaisuuksiaan, toimintaansa ja päämääriään. Jeesus oli ollut ”Isän vierellä”, joten hän pystyi selittämään paremmin kuin kukaan muu, millainen Isä on (Joh 1:18; Mt 11:27). Jeesuksen varhaiset seuraajat oppivat näin ymmärtämään Jumalan nimen merkityksen entistä syvällisemmin.

maailmasta: Tässä tekstiyhteydessä kreikan sana kósmos tarkoittaa ilmeisesti ihmismaailmaa, joka on vieraantunut Jumalasta ja johon Kristuksen aidot seuraajat – hänen seurakuntansa – eivät kuulu. (Ks. Joh 15:19, tutkimisviite.)

noudattaneet: Tai ”totelleet”. Tässä tekstiyhteydessä kreikan sana tēréō voi merkitä myös ’pysyä tottelevaisena’, ’kiinnittää huomiota’.

maailmasta: Tässä tekstiyhteydessä kreikan sana kósmos tarkoittaa ihmismaailmaa, joka ei palvele Jumalaa vaan on vieraantunut hänestä eikä noudata hänen oikeaa ja väärää koskevia normejaan. Vain Johanneksen evankeliumissa kerrotaan Jeesuksen sanoneen, että hänen seuraajansa eivät ole osa maailmasta eli he eivät kuulu maailmaan. Sama ajatus tulee esille vielä kaksi kertaa Jeesuksen viimeisessä rukouksessa, jonka hän piti ollessaan uskollisten apostoliensa kanssa (Joh 17:14, 16).

nimesi: Jumalan nimi kirjoitetaan hepreassa neljällä konsonantilla יהוה (JHWH) ja käännetään suomeksi tavallisesti vastineella ”Jehova”. Uuden maailman käännöksessä se esiintyy Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa 6 979 kertaa ja kreikkalaisissa kirjoituksissa 237 kertaa. (Ks. liite A5 ja liite C, joissa on tietoa Jumalan nimen käytöstä Kreikkalaisissa kirjoituksissa.) Raamatussa jonkun ”nimi” edustaa joskus myös koko hänen persoonaansa, hänen mainettaan ja kaikkea, mitä hän sanoo olevansa (vrt. 2Mo 34:5, alav., 6; Il 3:4, alav.).

maailmasta: Tässä tekstiyhteydessä kreikan sana kósmos tarkoittaa ihmismaailmaa, joka ei palvele Jumalaa vaan on vieraantunut hänestä eikä noudata hänen oikeaa ja väärää koskevia normejaan. Vain Johanneksen evankeliumissa kerrotaan Jeesuksen sanoneen, että hänen seuraajansa eivät ole osa maailmasta eli he eivät kuulu maailmaan. Sama ajatus tulee esille vielä kaksi kertaa Jeesuksen viimeisessä rukouksessa, jonka hän piti ollessaan uskollisten apostoliensa kanssa (Joh 17:14, 16).

maailman: Tässä tekstiyhteydessä kreikan sana kósmos tarkoittaa ihmismaailmaa, joka ei palvele Jumalaa vaan on vieraantunut hänestä eikä noudata hänen oikeaa ja väärää koskevia normejaan. (Vrt. Joh 15:19, tutkimisviite.)

nimesi: Jumalan nimi kirjoitetaan hepreassa neljällä konsonantilla יהוה (JHWH) ja käännetään suomeksi tavallisesti vastineella ”Jehova”. Uuden maailman käännöksessä se esiintyy Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa 6 979 kertaa ja kreikkalaisissa kirjoituksissa 237 kertaa. (Ks. liite A5 ja liite C, joissa on tietoa Jumalan nimen käytöstä Kreikkalaisissa kirjoituksissa.) Raamatussa jonkun ”nimi” edustaa joskus myös koko hänen persoonaansa, hänen mainettaan ja kaikkea, mitä hän sanoo olevansa (vrt. 2Mo 34:5, alav., 6; Il 3:4, alav.).

Olen tehnyt sinun nimesi tunnetuksi: Jeesuksen seuraajat tiesivät jo entuudestaan Jumalan nimen ja käyttivät sitä. He olivat nähneet sen Raamatun heprealaisten kirjoitusten kirjakääröissä, joita he olivat lukeneet synagogassa. Se oli heille tuttu myös Septuagintasta, Heprealaisten kirjoitusten kreikankielisestä käännöksestä, jota käytettiin opetuksessa. (Ks. liite A5 ja liite C.) Raamatussa jonkun ”nimi” edustaa joskus myös koko hänen persoonaansa, hänen mainettaan ja kaikkea, mitä hän sanoo olevansa (ks. Mt 6:9, tutkimisviite; vrt. Il 3:4, alav.). Jeesus teki Jumalan nimen tunnetuksi paitsi käyttämällä sitä myös kertomalla, millainen persoona tuon nimen haltija on – kuvailemalla hänen ominaisuuksiaan, toimintaansa ja päämääriään. Jeesus oli ollut ”Isän vierellä”, joten hän pystyi selittämään paremmin kuin kukaan muu, millainen Isä on (Joh 1:18; Mt 11:27). Jeesuksen varhaiset seuraajat oppivat näin ymmärtämään Jumalan nimen merkityksen entistä syvällisemmin.

yhtä: Tai ”ykseydessä”, ”yksimielisiä”. Nämä Jeesuksen sanat osoittavat, että hän ja hänen Isänsä toimivat yhdessä, kun he paimentavat ja suojelevat lampaankaltaisia ihmisiä yhdessä ja johdattavat heidät ikuiseen elämään. He ovat yhtä kiinnostuneita lampaista eivätkä anna kenenkään siepata heitä kädestään. (Joh 10:27­–29; vrt. Hes 34:23, 24.) Johanneksen evankeliumissa puhutaan paljon siitä, että Isällä ja Pojalla on läheinen suhde, he haluavat samoja asioita ja heillä on samat päämäärät. Tässä vastineella ”yhtä” käännetty kreikan sana ei ole maskuliinimuotoinen (viittaa persoonaan) vaan neutrimuotoinen (viittaa asiaan). Tämä tukee sitä ajatusta, että Jeesus ja Isä eivät ole sama persoona vaan he toimivat samalla tavalla ja tekevät yhteistyötä. (Joh 5:19; 14:9, 23.) Se että Jeesus ei viitannut tasavertaiseen jumaluuteen vaan samaan päämäärään ja samanlaiseen toimintaan, käy selvästi ilmi, kun näitä sanoja verrataan Johanneksen 17. luvussa olevaan Jeesuksen rukoukseen (Joh 10:25–29; 17:2, 9–11), varsinkin kohtaan, jossa hän rukoili, että hänen seuraajansa ”olisivat yhtä niin kuin me olemme yhtä” (Joh 17:11). Ilmauksella ”olla yhtä” tarkoitetaan luvussa 10 ja luvussa 17 samaa asiaa. (Ks. Joh 17:11, 21, tutkimisviitteet; 1Ko 3:8, alav.)

Pyhä Isä: Tämä ilmaus esiintyy Raamatussa vain tässä kohdassa, jossa sillä puhutellaan Jehovaa. Sitä ei koskaan käytetä ihmisestä. (Vrt. Mt 23:9.)

oman nimesi vuoksi, jonka olet antanut minulle: Nimi Jeesus vastaa heprealaista nimeä Jesua (tai sen pidempää muotoa Jehosua), jonka merkitys on ’Jehova on pelastus’. Jeesus painotti kaksi kertaa tässä luvussa, että hän oli tehnyt Jehovan nimen tunnetuksi (Joh 17:6, 26). Raamatussa jonkun ”nimi” edustaa joskus myös koko hänen persoonaansa, hänen ominaisuuksiaan ja mainettaan sekä kaikkea, mitä hän sanoo olevansa. (Ks. Mt 6:9; Joh 17:6; tutkimisviitteet.) Sen lisäksi että Jeesuksen nimeen sisältyi Jumalan nimi, Jeesukselle oli ilmeisesti annettu nimi Jehova muillakin tavoilla. Hän esimerkiksi heijasti Isänsä persoonallisuutta täydellisesti (Joh 14:9). Hän oli myös tullut Isänsä nimessä ja tehnyt ihmetekoja hänen nimessään (Joh 5:43; 10:25).

yhtä: Tai ”ykseydessä”, ”yksimielisiä”. Jeesus rukoili, että hänen aidot seuraajansa olisivat ”yhtä”. Aivan niin kuin hän ja Isä ovat ”yhtä” siinä mielessä, että he tekevät yhteistyötä ja ovat yksimielisiä, hänen seuraajansakin työskentelisivät yhdessä saman päämäärän hyväksi. Tämän rukouksen ajatukset muistuttavat Joh 10:30:ssä olevia Jeesuksen sanoja. Siellä hän sanoo, että hän ja Isä ovat ”yhtä” huolehtiessaan hänen opetuslapsistaan eli ”lampaistaan”, jotka Isä on antanut hänelle (Joh 10:25–30; 17:2, 9). Tässä vastineella ”yhtä” käännetty kreikan sana on neutrimuotoinen (viittaa asiaan) eikä maskuliinimuotoinen (viittaa persoonaan). (Ks. Joh 10:30, tutkimisviite.)

sellaisen, joka ansaitsee Gehennan: Kirjaim. ”Gehennan pojan”, ts. sellaisen, joka ansaitsee ikuisen tuhon. (Ks. sanasto, ”Gehenna”.)

tuhon poika: Ilmausta käytetään tässä tekstiyhteydessä Juudas Iskariotista. Hän kavalsi Jumalan Pojan harkitusti, ja siksi hän ansaitsi ikuisen tuhon eikä saa ylösnousemusta. Samaa ilmausta käytetään 2Te 2:3:ssa ”laittomuuden ihmisestä”. Raamatun alkukielissä ilmauksella ”jonkin (tai jonkun) poika” viitataan joskus kuvaannollisesti ihmiseen, joka toimii tietyllä tavalla tai ilmaisee tiettyä ominaisuutta. Raamatussa puhutaan esimerkiksi ”valtakunnan pojista”, ”Paholaisen pojista”, ”Korkeimman pojista” sekä ”valon pojista ja päivän pojista” (Mt 13:38; Lu 6:35; 1Te 5:5). Ilmauksella ”jonkin (tai jonkun) poika” voidaan tarkoittaa myös jonkin toimintatavan tai ominaisuuden seurausta tai siitä tulevaa tuomiota. 2Sa 12:5:ssä vastineella ”ansaitsee kuoleman” käännetty ilmaus kuuluu kirjaimellisesti ”on kuoleman poika”. Mt 23:15:ssä oleva ilmaus, joka kuuluu kirjaimellisesti ”Gehennan poika”, viittaa sellaiseen, joka ansaitsee ikuisen tuhon. Tätä Jeesus nähtävästi tarkoitti sanoessaan Juudas Iskariotia ”tuhon pojaksi”. (Ks. Mt 23:15, tutkimisviite, ja sanasto, ”Gehenna”.)

maailma: Tässä tekstiyhteydessä kreikan sana kósmos tarkoittaa ihmismaailmaa, joka ei palvele Jumalaa vaan on vieraantunut hänestä eikä noudata hänen oikeaa ja väärää koskevia normejaan. Vain Johanneksen evankeliumissa kerrotaan Jeesuksen sanoneen, että hänen seuraajansa eivät ole osa maailmasta eli he eivät kuulu maailmaan. Sama ajatus tulee esille vielä kaksi kertaa viimeisenä iltana, jonka Jeesus vietti uskollisten apostoliensa kanssa (Joh 15:19; 17:16).

Paholaisen: Kreik. ponērós. (Ks. sanasto.)

Pyhitä heidät totuudella: Tai ”Tee heidät pyhiksi totuudella”, ”Aseta heidät erilleen totuuden avulla”, ts. erilleen Jumalan pyhää palvelusta varten. Kun Jeesuksen seuraajat tottelevat Jumalan sanan ”totuutta”, heidät pyhitetään eli puhdistetaan (1Pi 1:22). Silloin ”he eivät ole osa maailmasta”, joka ei pidä kiinni Jumalan totuudesta (Joh 17:16).

Sinun sanasi on totuus: Jumalan sanassa kerrotaan, miten asiat todellisuudessa ovat. Siinä tuodaan esiin hänen ominaisuutensa, tarkoituksensa ja käskynsä sekä ihmiskunnan asioiden todellinen tila. Jeesuksen rukouksen mukaisesti Jehovan totuuden sana osoittaa, mitä ihmisen täytyy tehdä, jotta Jehova voi pyhittää hänet eli asettaa hänet erilleen palvelustaan varten, ja miten hän voi pysyä pyhänä.

pyhitän itseni: Tai ”asetan itseni erilleen”, ”pidän itseni pyhänä”. Jeesus oli pyhä, kun hän syntyi ihmiseksi (Lu 1:35), ja hän pysyi pyhänä koko maanpäällisen elämänsä ajan (Ap 4:27; Hpr 7:26). Hänen moitteeton elämänsä, lunastusuhri mukaan luettuna, mahdollisti sen, että hänen seuraajansa voitiin pyhittää eli tehdä pyhiksi, ts. asettaa erilleen Jumalan palvelusta varten. Siksi Jeesus pystyi sanomaan Isälleen rukouksessa, että hän pyhitti itsensä heidän vuokseen. Jeesuksen seuraajat pyhitetään totuudella, jos he noudattavat tarkoin hänen malliaan ja elävät niiden totuuksien mukaan, jotka sisältyvät Jumalan sanaan, Raamattuun, ja joita hän opetti (Joh 17:17; 2Ti 2:20, 21; Hpr 12:14). Pyhittäminen ei kuitenkaan ole heidän omaa ansiotaan, vaan heidät pyhitetään Jeesuksen Kristuksen välityksellä (Ro 3:23–26; Hpr 10:10).

yhtä: Tai ”ykseydessä”, ”yksimielisiä”. Nämä Jeesuksen sanat osoittavat, että hän ja hänen Isänsä toimivat yhdessä, kun he paimentavat ja suojelevat lampaankaltaisia ihmisiä yhdessä ja johdattavat heidät ikuiseen elämään. He ovat yhtä kiinnostuneita lampaista eivätkä anna kenenkään siepata heitä kädestään. (Joh 10:27­–29; vrt. Hes 34:23, 24.) Johanneksen evankeliumissa puhutaan paljon siitä, että Isällä ja Pojalla on läheinen suhde, he haluavat samoja asioita ja heillä on samat päämäärät. Tässä vastineella ”yhtä” käännetty kreikan sana ei ole maskuliinimuotoinen (viittaa persoonaan) vaan neutrimuotoinen (viittaa asiaan). Tämä tukee sitä ajatusta, että Jeesus ja Isä eivät ole sama persoona vaan he toimivat samalla tavalla ja tekevät yhteistyötä. (Joh 5:19; 14:9, 23.) Se että Jeesus ei viitannut tasavertaiseen jumaluuteen vaan samaan päämäärään ja samanlaiseen toimintaan, käy selvästi ilmi, kun näitä sanoja verrataan Johanneksen 17. luvussa olevaan Jeesuksen rukoukseen (Joh 10:25–29; 17:2, 9–11), varsinkin kohtaan, jossa hän rukoili, että hänen seuraajansa ”olisivat yhtä niin kuin me olemme yhtä” (Joh 17:11). Ilmauksella ”olla yhtä” tarkoitetaan luvussa 10 ja luvussa 17 samaa asiaa. (Ks. Joh 17:11, 21, tutkimisviitteet; 1Ko 3:8, alav.)

yhtä: Tai ”ykseydessä”, ”yksimielisiä”. Jeesus rukoili, että hänen aidot seuraajansa olisivat ”yhtä”. Aivan niin kuin hän ja Isä ovat ”yhtä” siinä mielessä, että he tekevät yhteistyötä ja ovat yksimielisiä, hänen seuraajansakin työskentelisivät yhdessä saman päämäärän hyväksi. Tämän rukouksen ajatukset muistuttavat Joh 10:30:ssä olevia Jeesuksen sanoja. Siellä hän sanoo, että hän ja Isä ovat ”yhtä” huolehtiessaan hänen opetuslapsistaan eli ”lampaistaan”, jotka Isä on antanut hänelle (Joh 10:25–30; 17:2, 9). Tässä vastineella ”yhtä” käännetty kreikan sana on neutrimuotoinen (viittaa asiaan) eikä maskuliinimuotoinen (viittaa persoonaan). (Ks. Joh 10:30, tutkimisviite.)

yhtä: Tai ”ykseydessä”, ”yksimielisiä”. Jeesus rukoili, että hänen aidot seuraajansa olisivat ”yhtä”. Aivan niin kuin hän ja Isä ovat ”yhtä” siinä mielessä, että he tekevät yhteistyötä ja ovat yksimielisiä, hänen seuraajansakin työskentelisivät kaikki yhdessä saman päämäärän hyväksi (Joh 17:22). 1Ko 3:6–9:ssä Paavali kuvailee tällaista kristittyjen yksimielisyyttä, kun he työskentelevät toistensa ja Jumalan kanssa. (Ks. 1Ko 3:8 ja Joh 10:30; 17:11; tutkimisviitteet.)

heistä tulisi täydellisesti yhtä: Tai ”heidän keskuudessaan vallitsisi täydellinen ykseys”. Tässä jakeessa Jeesus yhdistää seuraajiensa täydellisen yhtenäisyyden siihen, että Isä rakastaa heitä. Tämä on sopusoinnussa Kol 3:14:n kanssa, jossa sanotaan: ”Rakkaus – – on täydellinen yhdysside.” Tällainen täydellinen yhtenäisyys on suhteellista. Se ei tarkoita sitä, että kaikki yksilölliset erot, kuten erilaiset persoonallisuudet, kyvyt, tavat ja omattunnot, häviäisivät, vaan että Jeesuksen seuraajat toimivat, uskovat ja opettavat samalla tavalla (Ro 15:5, 6; 1Ko 1:10; Ef 4:3; Fil 1:27).

maailman perustamista: ”Perustamista” vastaava kreikan sana sisältyy Hpr 11:11:ssä ilmaukseen ”tulla raskaaksi” tai ”saada jälkeläinen” (alav.). Tässä sitä käytetään ilmauksessa ”maailman perustaminen”, ja se tarkoittaa nähtävästi aikaa, jolloin Aadamin ja Eevan lapset syntyivät. Jeesus yhdistää ”maailman perustamisen” Abeliin, joka on ilmeisesti ihmismaailman ensimmäinen lunastuksesta hyötyvä ihminen ja jonka nimi on ollut elämän kirjakäärössä ”maailman perustamisesta” lähtien (Lu 11:50, 51; Il 17:8). Sanat, jotka Jeesus esitti Isälleen tässä rukouksessa, vahvistavat myös, että kauan sitten – ennen kuin Aadam ja Eeva saivat jälkeläisiä – Jumala rakasti ainosyntyistä Poikaansa.

Vanhurskas: Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.

Minä olen tehnyt sinun nimesi heille tunnetuksi: Rukouksensa lopussa Jeesus toistaa Joh 17:6:ssa olevan ajatuksen (ks. Joh 17:6, tutkimisviite). Joh 17:6:ssa on kreikan verbi faneróō (’tehdä ilmeiseksi’, ’ilmoittaa’; ks. Joh 17:6, alav.), mutta tässä Joh 17:26:ssa on verbi gnōrízō (’tehdä tunnetuksi’). Molemmat verbit välittävät kuitenkin saman ajatuksen, ja ne voidaan kääntää vastineella ”tehdä tunnetuksi”. Raamatussa jonkun ”nimi” edustaa joskus myös koko hänen persoonaansa, hänen mainettaan ja kaikkea, mitä hän sanoo olevansa (ks. Mt 6:9, tutkimisviite; vrt. Il 3:4, alav.). Jeesus teki Jumalan nimen tunnetuksi paitsi käyttämällä sitä myös kertomalla, millainen persoona tuon nimen haltija on – kuvailemalla hänen ominaisuuksiaan, toimintaansa ja päämääriään. Tässä Jeesus lisää sanat tulen edelleen tekemään sen tunnetuksi. Jeesuksen seuraajat oppisivat siis ymmärtämään Jumalan nimen merkitystä yhä syvällisemmin.

Olen tehnyt sinun nimesi tunnetuksi: Jeesuksen seuraajat tiesivät jo entuudestaan Jumalan nimen ja käyttivät sitä. He olivat nähneet sen Raamatun heprealaisten kirjoitusten kirjakääröissä, joita he olivat lukeneet synagogassa. Se oli heille tuttu myös Septuagintasta, Heprealaisten kirjoitusten kreikankielisestä käännöksestä, jota käytettiin opetuksessa. (Ks. liite A5 ja liite C.) Raamatussa jonkun ”nimi” edustaa joskus myös koko hänen persoonaansa, hänen mainettaan ja kaikkea, mitä hän sanoo olevansa (ks. Mt 6:9, tutkimisviite; vrt. Il 3:4, alav.). Jeesus teki Jumalan nimen tunnetuksi paitsi käyttämällä sitä myös kertomalla, millainen persoona tuon nimen haltija on – kuvailemalla hänen ominaisuuksiaan, toimintaansa ja päämääriään. Jeesus oli ollut ”Isän vierellä”, joten hän pystyi selittämään paremmin kuin kukaan muu, millainen Isä on (Joh 1:18; Mt 11:27). Jeesuksen varhaiset seuraajat oppivat näin ymmärtämään Jumalan nimen merkityksen entistä syvällisemmin.

nimesi: Jumalan nimi kirjoitetaan hepreassa neljällä konsonantilla יהוה (JHWH) ja käännetään suomeksi tavallisesti vastineella ”Jehova”. Uuden maailman käännöksessä se esiintyy Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa 6 979 kertaa ja kreikkalaisissa kirjoituksissa 237 kertaa. (Ks. liite A5 ja liite C, joissa on tietoa Jumalan nimen käytöstä Kreikkalaisissa kirjoituksissa.) Raamatussa jonkun ”nimi” edustaa joskus myös koko hänen persoonaansa, hänen mainettaan ja kaikkea, mitä hän sanoo olevansa (vrt. 2Mo 34:5, alav., 6; Il 3:4, alav.).