Laulujen laulu 7:1–13
7 ”Kuinka kauniit ovatkaan jalkasi sandaaleissasi,ylväs tytär!
Reitesi kaartuvat kuin korut,taiteilijan kätten tekemät.
2 Napasi on pyöreä malja.
Älköön siitä puuttuko maustettua viiniä.
Vatsasi on vehnäkumpu,liljojen ympäröimä.
3 Rintasi ovat kuin kaksi vasaa,gasellin kaksoset.+
4 Kaulasi+ on kuin norsunluutorni.+
Silmäsi+ ovat kuin Hesbonin+ lammikotBat-Rabbimin portin luona.
Nenäsi on kuin Libanonin torni,joka katsoo kohti Damaskosta.
5 Pääsi kohoaa kuin Karmel,+ja kiharasi*+ ovat kuin purppuranväristä villaa.+
Kuningas on jäänyt hulmuavien hiustesi lumoihin.
6 Kuinka kaunis oletkaan ja kuinka miellyttävä,rakkain tyttöni, suurin ilonaiheeni!
7 Vartalosi on kuin palmuja rintasi kuin taatelitertut.+
8 Sanoin: ’Minä kiipeän palmuunja tartun sen hedelmien varsiin.’
Olkoot rintasi kuin rypäletertut,hengityksesi tuoksu kuin omenien tuoksu
9 ja suusi* kuin paras viini.”
”Kunpa se solahtaisi rakkaaseeni,soljuisi nukkuvien huulten yli.
10 Minä olen rakkaani oma,+ja hän kaipaa minua.
11 Tule, rakkaani,lähdetään ulos,yövytään hennapensaiden+ keskellä.
12 Noustaan varhain ja mennään viinitarhoihinkatsomaan, onko viiniköynnös versonut,*ovatko nuput auenneet,+ovatko granaattiomenapuut kukassa.+
Siellä minä osoitan sinulle hellyyttä.+
13 Lemmenmarjat*+ levittävät tuoksuaan,ovillamme on kaikenlaisia maukkaita hedelmiä.+
Sekä tuoreita että kuivattuja*olen säästänyt sinulle, rakkaani.
Alaviitteet
^ Kirjaim. ”pääsi kiharat”.
^ Kirjaim. ”suulakesi”.
^ Tai ”viiniköynnöksessä silmuja”.
^ Tai ”Rohtomandraket”.
^ Kirjaim. ”vanhoja”.