Tämän jälkeen: Lu 10:1–18:14:ssä kerrottuja tapahtumia ei mainita muissa evankeliumeissa. Toiset evankeliumin kirjoittajat kertovat kuitenkin Jeesuksen opettaneen samoja asioita muissa yhteyksissä, ilmeisesti aiemmin palveluksensa aikana. Luukkaan kuvailemat tapahtumat sijoittuvat nähtävästi vuoden 32 syksyn lehtimajanjuhlan jälkeiseen aikaan (ks. liite A7). Tässä vaiheessa Jeesus ilmeisesti keskitti toimintansa etelämmäksi Jerusalemiin ja sen lähiympäristöön sekä muualle Juudeaan ja Perean alueelle. Hän saarnasi pääasiassa näillä seuduilla maanpäällisen palveluksensa viimeiset kuusi kuukautta.

70: Joissain varhaisissa käsikirjoituksissa lukee ”72”, ja jotkin raamatunkäännökset perustuvat tähän lukutapaan. Monissa varhaisissa arvovaltaisissa käsikirjoituksissa, muun muassa 300-luvulta olevassa Codex Sinaiticuksessa sekä 400-luvulta olevissa Codex Alexandrinuksessa ja Codex Ephraemi Syri rescriptuksessa, lukee kuitenkin ”70”. Tutkijat ovat esittäneet erilaisia selityksiä tähän pieneen lukutapojen eroavuuteen, mutta kokonaisuuden kannalta ero ei ole merkittävä. Lukuisat vanhat käsikirjoitukset ja käännökset esittävät kertomuksen pääpiirteet yhdenmukaisesti ja vahvistavat, että Jeesus lähetti suuren joukon opetuslapsia pareittain saarnaamaan.

70 muuta: Viittaa ilmeisesti 70 muuhun opetuslapseen kuin 12 apostoliin, joita oli valmennettu ja jotka oli lähetetty saarnaamaan aiemmin (Lu 9:1–6).

sandaaleja: Viittaa nähtävästi ylimääräisiin sandaaleihin, koska Jeesus kielsi kantamasta niitä mukanaan. Pitkälle matkalle oli tapana ottaa mukaan varasandaalit, sillä sandaalien pohja saattoi kulua puhki tai hihnat katketa. Kun Jeesus aiemmin antoi samanlaisia ohjeita, hän käski opetuslastensa ”laittaa [tai ”sitoa”] jalkaansa” sandaalit, jotka heillä jo oli (Mr 6:8, 9). Mt 10:9, 10:n mukaan hän kielsi heitä ”hankkimasta” ylimääräisiä sandaaleja niiden lisäksi, jotka heillä oli jo jalassaan.

tervehtikö: Tai ”syleilkö tervehdykseksi”. Kreikan sana aspázomai (’tervehtiä’) saattoi joissain tilanteissa tarkoittaa tervehdyksen tai hyvän päivän toivotuksen lisäksi halaamista ja pitkää keskustelua, mitä varten ystävät voivat pysähtyä tavatessaan. Jeesus ei kannustanut opetuslapsiaan olemaan epäkohteliaita vaan korosti sitä, että heidän piti välttää tarpeettomia keskeytyksiä ja käyttää aika mahdollisimman hyvin. Profeetta Elisa antoi samanlaisen ohjeen palvelijalleen Gehasille (2Ku 4:29). Kummassakin tapauksessa tehtävä oli kiireellinen, joten viivytyksiin ei ollut aikaa.

rauhan ystävä: Kirjaim. ”rauhan poika”. Kreikan sanamuoto kuvastaa ilmeisesti heprean idiomia, joka välittää ajatuksen rauhaa rakastavasta ja sopuisasta ihmisestä. Tässä tekstiyhteydessä se kuvailee sellaista, joka haluaa tulla sovitetuksi Jumalan kanssa ja joka kuuntelee ”rauhan hyvää uutista” ja ottaa sen vastaan (Ap 10:36). Näin hän saa rauhan Jumalan kanssa.

Älkää siirtykö talosta taloon: Jeesus oli aiemmin antanut samanlaisia ohjeita 12 apostolilleen (Mt 10:11; Mr 6:10; Lu 9:4). Nyt hän antoi 70 saarnaajalle ohjeeksi, että kun he tulisivat johonkin kaupunkiin, heidän pitäisi majoittua taloon, jossa heidät otettaisiin vieraanvaraisesti vastaan. Heidän ei pitäisi siirtyä talosta taloon, ts. etsiä paikkaa, jossa olisi tarjolla enemmän mukavuuksia, ajanvietettä tai aineellista. Näin opetuslapset osoittaisivat, että sellaiset asiat olisivat toissijaisia verrattuna heidän saarnaamistehtäväänsä.

helpompaa: Jeesus käytti tässä ilmeisesti eräänlaista hyperbolaa, jota ei ollut tarkoitus ymmärtää kirjaimellisesti (vrt. muihin havainnollisiin hyperboliin, joita Jeesus käytti esim. Mt 5:18; Lu 16:17; 21:33:ssa). Sanoessaan, että ”Sodomalla on sinä päivänä [ts. tuomiopäivänä] helpompaa” (Mt 10:15; 11:22, 24; Lu 10:14), Jeesus ei tarkoittanut, että Sodoman asukkaiden täytyisi nähdä tuo päivä (vrt. Ju 7). Hän saattoi vain korostaa sitä, miten välinpitämättömiä ja tuomittavia useimmat ihmiset olivat esimerkiksi Korasinissa, Betsaidassa ja Kapernaumissa (Lu 10:13–15). Muinaisen Sodoman kohtalosta oli tullut sanonta, jota käytettiin usein Jumalan vihan ja tuomion yhteydessä (5Mo 29:23; Jes 1:9; Va 4:6).

Tyroksessa ja Sidonissa: Nämä ei-juutalaiset kaupungit sijaitsivat Foinikiassa Välimeren rannikolla. (Ks. liite B10.)

hautaan: Tai ”haadekseen”, ts. ihmiskunnan kuvaannolliseen hautaan. (Ks. sanasto.) Tässä sanaa käytetään kuvaannollisesti alennustilasta, johon Kapernaum joutuisi.

taivaaseen: Ks. Mt 11:23, tutkimisviite.

hautaan: Ks. Mt 11:23, tutkimisviite.

taivaaseen: Sanaa käytetään tässä kuvaannollisesti hyvin arvostetusta asemasta.

70: Joissain varhaisissa käsikirjoituksissa lukee ”72”, ja jotkin raamatunkäännökset perustuvat tähän lukutapaan. Monissa varhaisissa arvovaltaisissa käsikirjoituksissa, muun muassa 300-luvulta olevassa Codex Sinaiticuksessa sekä 400-luvulta olevissa Codex Alexandrinuksessa ja Codex Ephraemi Syri rescriptuksessa, lukee kuitenkin ”70”. Tutkijat ovat esittäneet erilaisia selityksiä tähän pieneen lukutapojen eroavuuteen, mutta kokonaisuuden kannalta ero ei ole merkittävä. Lukuisat vanhat käsikirjoitukset ja käännökset esittävät kertomuksen pääpiirteet yhdenmukaisesti ja vahvistavat, että Jeesus lähetti suuren joukon opetuslapsia pareittain saarnaamaan.

70: Ks. Lu 10:1, tutkimisviite.

Minä näen Saatanan jo pudonneen kuin salama taivaasta: Jeesus viittasi ilmeisesti tulevaan tapahtumaan ja näki Saatanan karkotuksen taivaasta ikään kuin se olisi jo tapahtunut. Il 12:7–9:ssä kuvaillaan taivaassa käytyä taistelua, ja Saatanan putoaminen taivaasta yhdistetään tuossa tekstiyhteydessä messiaanisen valtakunnan syntymiseen. Jeesus korosti tässä sitä, että tuossa tulevassa taistelussa Saatana ja hänen demoninsa kukistetaan varmasti, sillä Jumala oli juuri antanut 70 opetuslapselle – pelkille epätäydellisille ihmisille – voimaa ajaa ulos demoneja (Lu 10:17).

käärmeitä ja skorpioneja: Tässä tekstiyhteydessä Jeesus kuvasi näillä eläimillä vahingollisia asioita. (Vrt. Hes 2:6.)

lapsille: Tai ”lapsen kaltaisille”, ts. nöyrille, opinhaluisille ihmisille.

lapsille: Ks. Mt 11:25, tutkimisviite.

Jehovaa: Tässä 5Mo 6:5:stä otetussa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä Jumalan nimi, jota edustaa neljä heprean konsonanttia (translitteroituina JHWH). (Ks. liite C.)

sydämestäsi – – sielustasi – – voimallasi – – mielelläsi: Lainoppinut mies lainaa tässä 5Mo 6:5:tä, jossa on heprealaisessa alkutekstissä kolme sanaa ”sydän”, ”sielu” ja ”voima”. Kreikaksi kirjoitetun Luukkaan kertomuksen mukaan mies mainitsee kuitenkin neljä sanaa sydän, sielu, voima ja mieli. Jeesuksen aikaan ilmeisesti ajateltiin, että nämä neljä kreikan sanaa välittivät saman ajatuksen kuin kolme heprean sanaa, jotka olivat alkuperäisessä lainatussa raamatunkohdassa. (Ks. Mr 12:30, tutkimisviitteet, joissa asiaa käsitellään yksityiskohtaisemmin.)

koko sielustasi: Tai ”koko olemuksellasi”, ”koko elämälläsi”. (Ks. sanasto, ”Sielu”.)

lähimmäistäsi: Ks. Mt 22:39, tutkimisviite.

lähimmäistäsi: Kirjaim. ”läheistäsi”. ”Lähimmäistä” vastaava kreikan sana voi tarkoittaa lähellä asuvan lisäksi ketä tahansa, jonka kanssa ihminen on tekemisissä (Lu 10:29–37; Ro 13:8–10; ks. Mt 5:43, tutkimisviite).

voimallasi: Kuten sanaa mielelläsi selittävässä tutkimisviitteessä mainitaan, tässä 5Mo 6:5:stä otetussa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä kolme sanaa ”sydän”, ”sielu” ja ”voima”. Hepreassa ”voima [tai ”elinvoima”, alav.]” voi tarkoittaa henkisiä ja älyllisiä kykyjä, ei pelkästään fyysistä voimaa. Tämä voi selittää sen, miksi Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa esiintyy sana ”mieli”, kun tuota raamatunkohtaa lainataan. Se voi selittää myös, miksi Mt 22:37:ssä on samassa lainauksessa sana ”mieli” mutta ei ”voimaa”. Olipa asia miten tahansa, kun lainoppinut (kreikaksi kirjoitetun Luukkaan kertomuksen [10:27] mukaan) lainasi tätä samaa Heprealaisten kirjoitusten jaetta, hän mainitsi neljä sanaa sydän, sielu, voima ja mieli. Tämän perusteella Jeesuksen aikaan ilmeisesti ajateltiin, että nämä neljä kreikan sanaa välittivät saman ajatuksen kuin kolme heprean sanaa, jotka olivat alkuperäisessä lainatussa raamatunkohdassa.

mielelläsi: Ts. älyllisillä kyvyillä. Ihmisen täytyy käyttää henkisiä kykyjään, jotta hän voisi oppia tuntemaan Jumalan ja syventää rakkauttaan häneen (ks. Joh 17:3, tutkimisviite; Ro 12:1). Tässä 5Mo 6:5:stä otetussa lainauksessa on heprealaisessa alkutekstissä kolme sanaa ”sydän”, ”sielu” ja ”voima”. Kreikaksi kirjoitetussa Markuksen kertomuksessa mainitaan kuitenkin neljä sanaa sydän, sielu, mieli ja voima. Tähän saattaa olla useita syitä. Sana ”mieli” on voitu lisätä täydentämään osittain päällekkäisten heprean kielen käsitteiden merkitystä. Vaikka muinaishepreassa ei ole erikseen ”mieltä” vastaavaa sanaa, ”mielen” käsite sisältyy usein sanaan ”sydän”, joka tarkoittaa kuvaannollisesti koko sisäistä ihmistä, mukaan lukien ajatukset, tunteet, asenteet ja vaikuttimet (5Mo 29:4; Ps 26:2; 64:6; ks. tämän jakeen tutkimisviite, jossa selitetään sanaa sydämestäsi). Sellaisissa kohdissa, joissa heprealaisessa tekstissä on ”sydän”, kreikkalainen Septuaginta käyttääkin usein sanaa ”mieli” (1Mo 8:21; Job 1:5; San 2:10; Jes 14:13). Sanan ”mieli” esiintyminen Markuksen tekstissä voi kertoa myös siitä, että ”voimaa” tarkoittava heprean sana ja ”mieltä” tarkoittava kreikan sana menevät käsitteinä osittain päällekkäin (vrt. Mt 22:37, jossa on ”mieli” mutta ei ”voimaa”). Sanojen päällekkäiset merkitykset voivat selittää sen, miksi kirjanoppinut käyttää sanaa ”ymmärrys” vastatessaan Jeesukselle (Mr 12:33). Se voi selittää myös sen, miksi evankeliumien kirjoittajat eivät käytä lainauksessaan täsmälleen 5Mo 6:5:n sanoja. (Ks. tämän jakeen tutkimisviite, jossa selitetään sanaa voimallasi, ja Mt 22:37; Lu 10:27; tutkimisviitteet.)

osoittaa toimivansa oikein: Tai ”todistaa itsensä vanhurskaaksi”. (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)

eräs samarialainen: Yleensä juutalaiset halveksivat samarialaisia eivätkä olleet heidän kanssaan missään tekemisissä (Joh 4:9). Jotkut juutalaiset jopa käyttivät sanaa ”samarialainen” haukkumanimenä (Joh 8:48). Mišnassa kerrotaan erään rabbin sanoneen: ”Se, joka syö samarialaisten leipää, on kuin se, joka syö sianlihaa.” (Ševiʽit 8:10.) Monet juutalaiset eivät uskoneet samarialaisen todistusta eivätkä ottaneet samarialaiselta vastaan mitään palvelusta. Koska Jeesus tiesi juutalaisten asenteen, hän kertoi tämän vaikuttavan vertauksen laupiaasta eli lähimmäistään rakastavasta samarialaisesta.

sitoi hänen haavansa ja kaatoi niihin öljyä ja viiniä: Lääkäri Luukas kirjoitti tarkasti muistiin Jeesuksen vertauksen ja kuvaili senaikaisia haavanhoitotapoja. Kotioloissa haavojen hoitoon käytettiin yleisesti sekä öljyä että viiniä. Joskus öljyllä pehmitettiin haavoja (vrt. Jes 1:6), ja viiniä käytettiin antiseptisenä ja lievästi desinfioivana aineena. Luukas kertoi myös, että haavat sidottiin, mikä edisti niiden paranemista.

majataloon: Kreikan sana merkitsee kirjaimellisesti ’paikkaa, johon kaikki otetaan vastaan tai päästetään sisään’. Majataloissa yöpyivät matkailijat ja heidän eläimensä. Majatalonpitäjä tarjosi matkailijoille perusvälttämättömyydet, ja maksua vastaan hänen hoitoonsa voitiin jättää apua tarvitsevia.

denaaria: Ks. sanasto ja liite B14.

Se joka kohteli häntä myötätuntoisesti: Tai ”Se joka kohteli häntä armollisesti”. Lainoppinut ei ehkä halunnut käyttää sanaa ”samarialainen”. Hänen vastauksestaan ja Jeesuksen loppukommentista ilmenee kuitenkin selvästi vertauksen opetus: todellinen lähimmäinen on myötätuntoinen toisia kohtaan.

erääseen kylään: Viittaa ilmeisesti Betaniaan, joka sijaitsi Öljymäen itäkaakkoisrinteellä noin 3 km:n päässä Jerusalemista (ks. Joh 11:18, tutkimisviite). Tässä kylässä oli Martan, Marian ja Lasaruksen koti. Betania oli Jeesuksen asuinpaikka Juudeassa samaan tapaan kuin Kapernaum oli Galileassa (Mr 2:1).

Martta-niminen: Vain Martta mainitaan tässä tilanteessa, kun Jeesus tuli vieraaksi hänen taloonsa. Yleensä Martta huolehti asioista ensimmäisenä (Lu 10:40; Joh 11:20), joten hän oli ehkä Marian isosisko (Lu 10:39).

noin kolmen kilometrin: Kirjaim. ”noin 15 stadionin”. Kreikan sana stádion tarkoittaa pituusmittaa, joka oli 185 m eli 1/8 roomalaista mailia. (Ks. sanasto, ”Maili”, ja liite B14.)

Tarvitaan kuitenkin vain muutamia tai vain yksi: Joissain vanhoissa käsikirjoituksissa on lyhyempi lukutapa, joka voidaan kääntää: ”Vain yksi kuitenkaan on tarpeen.” Jotkin raamatunkäännökset perustuvatkin tähän lukutapaan. Toiset käsikirjoitukset kuitenkin tukevat päätekstin sanamuotoa. Käsikirjoitusten lukutavoista riippumatta Jeesuksen neuvon yleismerkitys pysyy samana: hengellisten asioiden tulisi olla etusijalla. Jeesus kiittikin Mariaa siitä, että hän oli valinnut ”hyvän osan” keskittymällä hengellisiin asioihin.

hyvän osan: Tai ”parhaan osan”. Kreikan sanaa merís, joka on tässä käännetty ”osaksi”, käytetään Septuagintassa ”ruoka-annoksesta” tai ”osasta ruokaa” (1Mo 43:34; 5Mo 18:8) sekä hengellisestä ”osuudesta” tai ”osasta” (Ps 16:5; 119:57). Marian ”hyvään osaan” sisältyi se, että hän sai hengellistä ruokaa Jumalan Pojalta.