rahalippaita: Muinaisten juutalaislähteiden mukaan nämä rahankeräysastiat olivat torven tai sarven muotoisia, ja niiden yläpäässä oli ilmeisesti pieni aukko, josta niihin pudotettiin lahjoituksia erilaisia uhreja varten. Ne sijaitsivat nähtävästi naisten esipihalla (ks. Mt 27:6, tutkimisviite, ja liite B11). Rabbiinisten lähteiden mukaan tuon esipihan seinien vierustalla oli 13 rahalipasta. Sama ”rahalippaiksi” käännetty kreikan sana esiintyy myös Joh 8:20:ssä. Temppelissä oli todennäköisesti myös aarrevarasto, säilö, johon rahalippaiden rahat koottiin.

rahalippaisiin: Ks. Mr 12:41, tutkimisviite.

varattoman: Tai ”köyhän”. Kreikan sana penikhrós voi tarkoittaa ihmistä, jolta puuttuvat elämän välttämättömyydet tai jonka elämä on hyvin vaikeaa. Se esiintyy Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa vain tässä kohdassa.

kaksi pientä kolikkoa, joilla on hyvin vähän arvoa: Kirjaim. ”kaksi leptonia”. Kreikan sana leptón tarkoittaa jotain pientä ja ohutta. Lepton oli 1/128 denaaria, ja se oli pienin kupari- tai pronssikolikko, jota käytettiin Israelissa. (Ks. sanasto, ”Lepton”, ja liite B14.)

kaksi pientä kolikkoa, joilla on hyvin vähän arvoa: Kirjaim. ”kaksi leptonia”. Kreikan sana leptón tarkoittaa jotain pientä ja ohutta. Lepton oli 1/128 denaaria, ja se oli pienin kupari- tai pronssikolikko, jota käytettiin Israelissa. (Ks. sanasto, ”Lepton”, ja liite B14.)

koko elatuksensa: Kuten Lu 21:2:n tutkimisviitteessä osoitetaan, leski pudotti rahalippaaseen ”kaksi leptonia”, joiden arvo oli yhteensä 1/64 päiväpalkasta. Lepton oli pienin siihen aikaan Israelissa käytetty kolikko. Mt 10:29:n mukaan assarionin kolikolla (eli kahdeksalla leptonilla) pystyi ostamaan kaksi varpusta, jotka olivat halvimpia ruoaksi käytettäviä lintuja. Lesken rahat olisivat siis riittäneet vain puolikkaaseen varpuseen – hädin tuskin yhteen ateriaan.

tähän ei missään tapauksessa jätetä kiveä kiven päälle: Jeesuksen ennustus täyttyi hämmästyttävällä tavalla vuonna 70, kun roomalaiset hävittivät Jerusalemin ja sen temppelin maan tasalle lukuun ottamatta muutamaa kaupunginmuurin osaa.

ei jää kiveä kiven päälle: Ks. Mt 24:2, tutkimisviite.

Minä olen hän: Ts. Kristus eli Messias. (Vrt. rinnakkaiskertomus Mt 24:5.)

Minä olen hän: Ks. Mr 13:6, tutkimisviite.

loppua: Tai ”lopullista loppua”. Kreikassa on tässä sana télos eikä syntéleia, joka on Mt 24:3:ssa käännetty ilmauksella ”on päättymässä”. (Ks. Mt 24:3, tutkimisviite, ja sanasto, ”Aikakauden päättyminen”.)

levottomuuksista: Tai ”mellakoista”, ”kapinoista”. Kreikan sana akatastasía merkitsee pohjimmiltaan ’kurittomuutta’, mutta se voi tarkoittaa myös vakiintuneen vallan vastustamista, kansannousua, poliittista kuohuntaa. 2Ko 6:5:ssä ”levottomuuksilla” kuvaillaan Paavalin kohtaamaa väkivaltaista vastustusta.

loppu: Tai ”lopullinen loppu”. (Ks. Mt 24:6, tutkimisviite.)

Kansa: Kreikan sanalla éthnos on laaja merkitys. Se voi tarkoittaa jonkin maan tai muun tarkkarajaisen poliittisen tai maantieteellisen alueen asukkaita mutta myös jotain etnistä ryhmää. (Ks. Mt 24:14, tutkimisviite.)

nousee: Tai ”yllytetään”, ”kiihotetaan”, ”nostatetaan”. Kreikan sana välittää tässä sellaisen ajatuksen, että ryhdytään vihamielisiin toimiin jotain vastaan, ja se voitaisiin kääntää myös ilmauksella ”tarttua aseisiin” tai ”lähteä sotaan”.

Kansa: Ks. Mt 24:7, tutkimisviite.

nousee: Ks. Mt 24:7, tutkimisviite.

epidemioita: Tai ”vaarallisia kulkutauteja”, ”ruttotauteja”. Kolme evankeliumin kirjoittajaa kuvailee Jeesuksen merkittävää ennustusta lopun ajasta, mutta heistä vain Luukas mainitsee ”epidemiat” moniosaisen ”merkin” yhtenä piirteenä (Mt 24:3, 7; Mr 13:4, 8; Lu 21:7). Nämä kolme kertomusta täydentävät toisiaan. Tämän kohdan lisäksi kreikan sana esiintyy Raamatussa vain Ap 24:5:ssä. Siellä sitä käytetään kuvaannollisesti ihmisestä, jota pidettiin ”maanvaivana”, ts. kiusankappaleena tai häirikkönä, ja jonka katsottiin olevan yhteiskunnalle vaarallinen kuin rutto.

pelottavia asioita: Ilmauksella ”pelottavia asioita” käännetty kreikan sana on johdettu verbistä fobéō ’pelätä’. Se esiintyy Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa vain tässä kohdassa ja viittaa ilmeisesti pelkoa herättäviin tapahtumiin.

sanat: Tai ”voimakkaan puheen”. Kirjaim. ”suun”. Kreikan sanaa stóma käytetään tässä puheen tai puhekyvyn synonyymina.

Hän tietää jopa sen, montako hiusta päässänne on: Ihmisellä arvioidaan olevan keskimäärin yli 100 000 hiusta. Jehova tuntee meidät pienimpiä yksityiskohtia myöten, mikä vahvistaa, että hän on aidosti kiinnostunut jokaisesta Kristuksen seuraajasta.

Päästänne ei – – katoa hiuskarvaakaan: Käyttämällä hyperbolaa Jeesus osoitti, että hänen seuraajiaan suojeltaisiin varmasti, vaikka ”kaikki tulisivat vihaamaan” heitä (Lu 21:17). Tekstiyhteyden perusteella Jeesus ei tarkoittanut, että opetuslapset suojeltaisiin kaikelta fyysiseltä vahingolta vaan ennen kaikkea hengelliseltä tai pysyvältä vahingolta (Lu 21:16). He eivät siksi odota, että heidät pelastettaisiin ihmeen avulla väkivallalta tai kuolemalta. He voivat kuitenkin luottaa siihen, että Jehova pystyy herättämään heidät kuolleista (Mt 10:39). Kreikassa on tässä jakeessa verbin yhteydessä kaksi kieltosanaa, millä ilmaistaan painokkaasti Jeesuksen lupauksen luotettavuutta. Jeesus esitti samankaltaisen ajatuksen kuvaillessaan opetuslapsille Jumalan huolenpitoa: ”Hän tietää jopa sen, montako hiusta päässänne on.” (Lu 12:7.) (Ks. Mt 10:30, tutkimisviite.)

Kestävyydellänne: Kreikan substantiivi hypomonḗ tarkoittaa Raamatussa rohkeaa, vakaata tai kärsivällistä ”kestävyyttä”, joka ei menetä toivoaan, kun eteen tulee esteitä, vainoja, koettelemuksia tai kiusauksia. Samaan sanueeseen kuuluva verbi hypoménō, joka on käännetty vastineella ”kestää”, merkitsee kirjaimellisesti ’jäädä alle’, ’pysyä alla’. Sitä käytetään usein merkityksessä ’jäädä sen sijaan että pakenisi’, ’pitää pintansa’, ’jatkaa sinnikkäästi’, ’pysyä lujana’. (Mt 10:22; Ro 12:12; Hpr 10:32; Ja 5:11.)

pelastatte elämänne: Tai ”hankitte omaksenne elämänne [tai ”sielunne”]”, ”voitatte omaksenne elämänne [tai ”sielunne”]”. Uuden maailman käännöksen edellisissä laitoksissa vastineella ”sielu” käännetyn kreikan sanan psykhḗ merkitys riippuu tekstiyhteydestä. (Ks. sanasto, ”Sielu”.) Se tarkoittaa usein ihmisen nykyistä tai tulevaa elämää. Tässä tekstiyhteydessä se voidaan kääntää ”tulevan elämänne” tai ”todellisen elämänne”.

sen: Ts. Jerusalemin kaupungin. Tässä tekstiyhteydessä nimi Jerusalem on kreikassa feminiinisukuinen substantiivi, kun taas joissain muissa tekstiyhteyksissä se on neutri.

Juudeassa: Ts. Rooman Juudean-provinssissa.

vuorille: 200- ja 300-luvulla eläneen historioitsijan Eusebioksen mukaan Juudean ja Jerusalemin kristityt pakenivat Jordanin yli Dekapoliin vuoristoseudulle Pellan kaupunkiin. (Ks. liite B10.)

oikeuden jakamisen päiviä: Tai ”koston päiviä”, ts. Jumalan koston ja tuomion päiviä. Jeesus oli aiemmin Nasaretin synagogassa lainannut Jesajan ennustusta (Jes 61:1, 2) ja soveltanut sen itseensä, mutta hänen ei kerrota lainanneen silloin kohtaa, jossa mainitaan ”meidän Jumalamme koston päivä” (Lu 4:16–21). Nyt Jeesus kuitenkin puhui ”koston päivistä” ennustaessaan, että leiriytyneet armeijat ympäröisivät Jerusalemin. Jumalan kosto sisältyi siihen, mitä oli kirjoitettu Raamatun heprealaisiin kirjoituksiin. Sama kreikan sana, joka on käännetty tässä ”oikeuden jakamiseksi” tai ”kostoksi”, esiintyy Septuagintassa 5Mo 32:35; Jer 46:10 (26:10, LXX); Ho 9:7:ssä. Näissä jakeissa vastaavat heprean ilmaukset on käännetty ”kostoksi” tai ”tilinteoksi”.

kansojen määräajat: Tai ”pakanoiden ajat”. Kreikan sana kairós (jonka monikkomuoto on tässä käännetty vastineella ”määräajat”) voi viitata johonkin tiettyyn ajankohtaan; tarkasti määriteltyyn, rajalliseen ajanjaksoon; aikaan, jolle ovat tunnusomaisia tietyt piirteet (Mt 13:30; 21:34; Mr 11:13). Sitä käytetään ”määräajasta”, jolloin Jeesuksen palvelus alkoi (Mr 1:15) ja jolloin hän kuoli (Mt 26:18). Sana kairós viittaa myös tuleviin aikoihin tai ajanjaksoihin, jotka liittyvät Jumalan järjestelyihin tai aikatauluun, varsinkin Kristuksen läsnäoloon ja valtakuntaan (Ap 1:7; 3:19; 1Te 5:1). Sen perusteella, miten sanaa kairós käytetään Raamatussa, ilmaus ”kansojen määräajat” ei ilmeisestikään viittaa mihinkään epämääräiseen, rajattomaan aikaan vaan tarkasti määriteltyyn ajanjaksoon, jolla on alku ja loppu. Vastineella ”kansat” tai ”pakanat” käännetty kreikan sana éthnos on tässä monikossa, ja raamatunkirjoittajat käyttivät sitä usein erityisesti ei-juutalaisista kansoista.

maata: ”Maata” vastaava kreikan sana (oikūménē) tarkoittaa asuttua maata, ihmiskunnan asuinpaikkaa (Lu 4:5; Ap 17:31; Ro 10:18; Il 12:9; 16:14).

näkevät: Vastineella ”nähdä” käännetty kreikan verbi voi merkitä kirjaimellisesti ’nähdä jokin kohde’, ’katsoa’, ’katsella’, mutta sitä voidaan käyttää kuvaannollisesti myös sisäisestä näkemisestä, jolloin se merkitsee ’huomata’, ’käsittää’ (Ef 1:18).

Ihmisen Pojalla: Tämä ilmaus esiintyy evankeliumeissa noin 80 kertaa. Jeesus käytti sitä itsestään ilmeisesti korostaakseen sitä, että hän oli todella ihminen, syntynyt naisesta, ja että hän vastasi täysin Aadamia. Hänellä oli voimaa lunastaa ihmiskunta synnistä ja kuolemasta. (Ro 5:12, 14, 15.) Tämä ilmaus osoittaa myös, että Jeesus oli Messias eli Kristus (Da 7:13, 14). (Ks. sanasto.)

taivaan pilvien: Pilvet eivät yleensä paranna näkyvyyttä vaan rajoittavat sitä. Tarkkailijat pystyvät kuitenkin ”näkemään” ymmärryksen silmin. (Ap 1:9.)

näkevät: Ks. Mt 24:30, tutkimisviite.

Ihmisen Pojan: Ks. Mt 8:20, tutkimisviite.

pilvessä: Ks. Mt 24:30, tutkimisviite.

vertauksen: Ks. Mt 13:3, tutkimisviite.

vertauksin: Tai ”kielikuvin”. Kreikan sana parabolḗ merkitsee kirjaimellisesti ’rinnakkain asettamista’ tai ’yhteen asettamista’, ja sitä voidaan käyttää sananlaskusta, vertauksesta tai muusta kielikuvasta. Jeesus selitti usein jotain asiaa asettamalla sen toisen samanlaisen asian rinnalle eli vertaamalla niitä keskenään (Mr 4:30). Hänen vertauksensa olivat lyhyitä, usein fiktiivisiä kertomuksia, jotka sisälsivät moraalisen opetuksen tai hengellisen totuuden.

Taivas ja maa katoavat: Muualla Raamatussa osoitetaan, että taivas ja maa pysyvät ikuisesti (1Mo 9:16; Ps 104:5; Sr 1:4). Jeesuksen sanat voidaan siis ymmärtää hyperbolana: vaikka mahdoton tapahtuisi ja taivas ja maa todella katoaisivat, silti Jeesuksen sanat toteutuisivat (vrt. Mt 5:18). Taivas ja maa voivat tässä hyvinkin tarkoittaa myös kuvaannollista taivasta ja maata, joita sanotaan Il 21:1:ssä ”entiseksi taivaaksi ja entiseksi maaksi”.

minun sanani eivät missään tapauksessa katoa: Kirjaim. ”minun sanani eivät eivät katoa”. Kreikassa on verbin yhteydessä kaksi kieltosanaa, millä ilmaistaan painokkaasti ajatuksen mahdottomuutta. Jeesuksen sanat siis pysyvät eli täyttyvät ehdottoman varmasti.

Taivas ja maa katoavat: Ks. Mt 24:35, tutkimisviite.

minun sanani eivät missään tapauksessa katoa: Ks. Mt 24:35, tutkimisviite.

seisomaan: Seisominen viittaa joskus Raamatussa siihen, että jollain yksilöllä tai ryhmällä on erikoisasema tai hyväksytty asema jonkun sellaisen edessä, jolla on valtaa (Ps 5:5; Lu 1:19). Esimerkiksi Il 7:9, 15:ssä suuren joukon kerrotaan ”seisovan valtaistuimen edessä ja Karitsan edessä”, mikä osoittaa, että Jumala ja Jeesus hyväksyvät heidät.

yöpyi vuorella: Maanpäällisen elämänsä viimeiset neljä päivää Jeesus toimi päivisin aktiivisesti Jerusalemissa. Iltaisin hän lähti kaupungista opetuslastensa kanssa ja yöpyi Öljymäen (eli Öljyvuoren) itärinteellä Betanian kylässä, epäilemättä Martan, Marian ja Lasaruksen luona (Mt 21:17; Mr 11:11).