Kapernaumiin: Heprealainen nimi merkitsee ’Nahumin kylää’ tai ’lohduttamisen kylää’ (Na 1:1, alav.). Kaupunki sijaitsi Galileanjärven luoteisrannalla. Sillä oli merkittävä osa Jeesuksen maanpäällisessä palveluksessa, ja sitä sanotaan Mt 9:1:ssä hänen ”omaksi kaupungikseen”.

Kapernaumiin: Ks. Mt 4:13, tutkimisviite.

upseerin: Tai ”sadanpäämiehen”, ”senturion”. Sadanpäämies oli Rooman armeijan upseeri, jonka alaisuudessa oli noin 100 sotilasta.

upseeri lähetti juutalaisten vanhimpia: Mt 8:5:n rinnakkaiskertomuksen mukaan Jeesuksen ”luokse tuli upseeri”. Juutalaisten vanhimmat toimivat ilmeisesti upseerin edustajina. Vain Luukas mainitsee tämän yksityiskohdan.

Pian tämän jälkeen: Joissain vanhoissa käsikirjoituksissa lukee ”Seuraavana päivänä”, mutta useammat vanhimmista käsikirjoituksista tukevat päätekstin lukutapaa.

Nain-nimiseen: Nainin kaupunki sijaitsi Galileassa noin 35 km lounaaseen Kapernaumista, josta Jeesus oli ilmeisesti tulossa (Lu 7:1–10). Nain mainitaan Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa vain tässä kohdassa. Se samastetaan nykyiseen Neinin kylään, joka on Moren kukkulan luoteisrinteellä noin 10 km Nasaretista eteläkaakkoon. Kylä on nykyään melko pieni, mutta alueella olevat rauniot osoittavat, että se oli aiempina vuosisatoina suurempi. Nain sijaitsi luonnonkauniilla paikalla Jisreelinlaaksossa. Siellä Jeesus herätti kuolleista ensimmäisen niistä kolmesta ihmisestä, jotka Raamattu kertoo hänen herättäneen; kaksi muuta tapausta sijoittuivat Kapernaumiin ja Betaniaan (Lu 8:49–56; Joh 11:1–44). Noin 900 vuotta aiemmin profeetta Elisa herätti kuolleista sunemilaisen naisen pojan läheisessä Sunemin kaupungissa (2Ku 4:8–37).

ainosyntyinen poika: Kreikan sana monogenḗs on Uuden maailman käännöksessä käännetty ”ainosyntyiseksi” tai ”ainoaksi”, ja sen on selitetty merkitsevän ’ainoaa lajissaan’, ’ainokaista’, ’ainutlaatuista’. Sanalla kuvaillaan Raamatussa sekä poikien että tyttärien suhdetta vanhempiinsa. (Ks. Lu 7:12; 8:42; 9:38; tutkimisviitteet.) Apostoli Johannes käyttää tätä sanaa vain Jeesuksesta (Joh 3:16, 18; 1Jo 4:9). Hän ei koskaan viittaa sillä Jeesuksen syntymään ihmiseksi tai elämään ihmisenä vaan sitä edeltävään aikaan. Hän kuvailee tuolla sanalla Jeesusta, kun tämä oli Logos eli Sana, joka ”oli alussa Jumalan luona” jo ”ennen kuin maailma olikaan” (Joh 1:1, 2; 17:5, 24). Jeesus on ”ainosyntyinen poika”, koska hän on Jehovan esikoinen ja ainoa, jonka Jumala on itse suoranaisesti luonut. Muitakin henkiolentoja sanotaan ”tosi Jumalan pojiksi” tai ”Jumalan pojiksi” (1Mo 6:2, 4; Job 1:6; 2:1; 38:4–7), mutta Jumala on luonut heidät kaikki esikoispoikansa välityksellä (Kol 1:15, 16). Sanalla monogenḗs viitataan siis siihen, että Jeesus on ainoa lajissaan, ainutlaatuinen ja vailla vertaansa, ja siihen, että hän on ainoa poika, jonka Jumala on itse suoranaisesti luonut (1Jo 5:18).

ainosyntyisen Poikansa: Kreikan sana monogenḗs on Uuden maailman käännöksessä käännetty ”ainosyntyiseksi” tai ”ainoaksi”, ja sen on selitetty merkitsevän ’ainoaa lajissaan’, ’ainokaista’, ’ainutlaatuista’. Apostoli Johannes käyttää tätä sanaa vain Jeesuksesta. (Joh 1:14; 3:18; 1Jo 4:9; ks. Joh 1:14, tutkimisviite.) Muitakin Jumalan luomia henkiolentoja sanotaan hänen pojikseen, mutta vain Jeesusta sanotaan ”ainosyntyiseksi Pojaksi” (1Mo 6:2, 4; Job 1:6; 2:1; 38:4–7). Jeesus on Isänsä esikoispoika ja ainoa, jonka Jumala on suoranaisesti luonut. Siksi hän on ainutlaatuinen, erilainen kuin kaikki muut Jumalan pojat, jotka Jumala on luonut esikoispoikansa välityksellä. Paavali käytti kreikan sanaa monogenḗs samaan tapaan, kun hän sanoi Iisakia Abrahamin ”ainosyntyiseksi pojaksi” (Hpr 11:17, alav.). Vaikka Hagar synnytti Abrahamille Ismaelin ja Ketura useita poikia (1Mo 16:15; 25:1, 2; 1Ai 1:28, 32), Iisak oli ”ainosyntyinen” siinä mielessä, että hän oli ainoa poika, jonka Jumala oli luvannut ja jonka Saara synnytti (1Mo 17:16–19).

kaupungin porttia: Nainiin viitataan kolme kertaa kreikan sanalla pólis (’kaupunki’). Yleensä tämä sana tarkoittaa muurin ympäröimää kaupunkia, mutta ei tiedetä varmasti, oliko Nainin ympärillä muuri. Jos sitä ei ollut, ”portti” oli ehkä vain talojen välissä ollut aukko, josta kulki tie kaupunkiin. Jotkut arkeologit kuitenkin uskovat, että Nainia ympäröi muuri. Oli asia kummin päin tahansa, Jeesus ja hänen opetuslapsensa kohtasivat hautajaissaattueen ehkä Nainin itäisellä ”portilla”, samalla suunnalla, jolla on hautoja kukkulan rinteessä nykyisen Neinin kylän kaakkoispuolella.

ainoaa: Kreikan sana monogenḗs on Uuden maailman käännöksen edellisissä laitoksissa käännetty ”ainosyntyiseksi”, ja sen on selitetty merkitsevän ’ainoaa lajissaan tai luokassaan’, ’ainoaa laatuaan’, ’ainokaista’, ’ainutlaatuista’. Sanalla kuvaillaan sekä poikien että tyttärien suhdetta vanhempiinsa, ja tässä tekstiyhteydessä se tarkoittaa ainoaa lasta. Samaa kreikan sanaa käytetään Jairoksen ”ainoasta” tyttärestä ja erään miehen ”ainoasta” pojasta, jonka Jeesus paransi (Lu 8:41, 42; 9:38). Kreikkalainen Septuaginta käyttää sanaa monogenḗs Jeftan tyttärestä kohdassa, jossa sanotaan: ”Hän oli Jeftan ainoa lapsi. Hänen lisäkseen Jeftalla ei ollut poikia eikä tyttäriä.” (Tu 11:34.) Apostoli Johannes käyttää teksteissään viisi kertaa sanaa monogenḗs Jeesuksesta. (Ks. Joh 1:14; 3:16; tutkimisviitteet, joissa selitetään tämän sanan merkitystä Jeesuksen yhteydessä.)

tuli tätä sääli: Tai ”tunsi myötätuntoa tätä kohtaan”. Tässä käytetty kreikan verbi splankhnízomai kuuluu samaan sanueeseen kuin ’sisälmyksiä’ merkitsevä sana (splánkhna), ja se viittaa voimakkaaseen tunteeseen syvällä sisimmässä. Se on voimakkaimpia myötätuntoa kuvailevia kreikan sanoja.

kaksi opetuslastaan: Rinnakkaiskertomuksessa Mt 11:2, 3:ssa sanotaan vain, että Johannes Kastaja lähetti ”opetuslapsensa”. Luukas mainitsee lisäksi, kuinka monta heitä oli.

spitaaliset: Ks. Mt 8:2, tutkimisviite, ja sanasto, ”Spitaali”.

spitaalinen: Vaikeaa ihotautia sairastava. Raamatussa spitaali ei tarkoita pelkästään sairautta, joka tunnetaan nykyään leprana. Ihminen, jolla todettiin spitaali, joutui asumaan yhteisön ulkopuolella, kunnes hän parani. (3Mo 13:2, alav., 45, 46; ks. sanasto, ”Spitaali”.)

että heidät tulisi kastaa merkiksi katumuksesta: Kirjaim. ”katumuksen kastetta”. Kaste ei pessyt pois syntejä. Sen sijaan Johanneksen kastamat ihmiset osoittivat julkisesti, että he olivat katuneet Mooseksen lakia vastaan tekemiään syntejä ja päättäneet muuttaa käytöstään. Tällainen katuva asenne auttoi heitä pääsemään Kristuksen luo (Ga 3:24). Näin Johannes valmisti kansan näkemään, ”miten Jumala pelastaa” (Lu 3:3–6). (Ks. Mt 3:2, 8, 11, tutkimisviitteet; sanasto, ”Kaste” ja ”Katuminen”.)

toimii oikein: Tai ”on vanhurskas”. (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)

kasteella: Kreikan sana báptisma merkitsee ’upotuskastetta’. (Ks. Mt 3:11; Mr 1:4; tutkimisviitteet.)

kastan teidät: Tai ”kastan teidät upottamalla”. Kreikan sana baptízō merkitsee ’kastaa’, ’upottaa’. Muualta Raamatusta käy ilmi, että kasteessa ihminen upotetaan hetkeksi kokonaan veden alle. Kerran Johannes kastoi ihmisiä eräässä paikassa Jordaninlaaksossa lähellä Salimia, ”koska siellä oli paljon vettä” (Joh 3:23). Kun Filippos kastoi etiopialaisen eunukin, he molemmat ”menivät alas veteen” (Ap 8:38). Septuagintassa samaa kreikan sanaa käytetään 2Ku 5:14:ssä, jossa kerrotaan, että Naaman ”kastautui Jordanissa seitsemän kertaa”.

ei syö eikä juo: Viittaa ilmeisesti Johanneksen kieltäymykselliseen elämään, johon kuuluivat muun muassa paastoaminen sekä alkoholista pidättyminen nasiireja koskevan vaatimuksen mukaisesti (4Mo 6:2–4; Mt 9:14, 15; Lu 1:15; 7:33).

ei syö leipää eikä juo viiniä: Ks. Mt 11:18, tutkimisviite.

Katsokaa: Ks. Mt 11:19, tutkimisviite.

veronkantajien: Ks. Mt 5:46, tutkimisviite.

veronkantajatkin: Monet juutalaiset keräsivät veroja roomalaisille vallanpitäjille. Näitä juutalaisia vihattiin, koska he tekivät yhteistyötä vihatun vieraan vallan kanssa ja lisäksi perivät enemmän veroa kuin oli säädetty. Muut juutalaiset tavallisesti karttoivat veronkantajia ja niputtivat heidät yhteen syntisten ja prostituoitujen kanssa (Mt 11:19; 21:32).

Katsokaa: Kreikan sana idū́, joka on tässä käännetty vastineella ”katsokaa”, kohdistaa usein huomion siihen, mitä sanotaan seuraavaksi, jotta lukija kuvittelisi tilanteen mielessään tai huomaisi jonkin yksityiskohdan. Sitä käytetään myös, kun halutaan korostaa jotain tai esitellä jokin uusi tai yllättävä asia. Katsoa-verbin lisäksi se on käännetty tekstiyhteyden mukaan joillain muillakin vastineilla (esim. ”silloin” ja ”yhtäkkiä”) tai jätetty joskus kääntämättä. Raamatun kreikkalaisissa kirjoituksissa tuo kreikan sana esiintyy eniten Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeissa sekä Ilmestyskirjassa. Heprealaisissa kirjoituksissa käytetään usein vastaavaa heprean ilmausta.

viisaus ilmenee siitä, mitä se saa aikaan: Tai ”viisauden todistavat vanhurskaaksi sen teot”. Tässä viisaus personoidaan ja sen kuvaillaan saavan jotain aikaan eli sillä on tekoja. Luukkaan rinnakkaiskertomuksessa viisaudella sanotaan olevan ”lapsia” (Lu 7:35, tutkimisviite). Viisauden lapset eli teot – se mitä Johannes Kastaja ja Jeesus saivat aikaan – todistavat heitä vastaan esitetyt syytökset vääriksi. Jeesus todellisuudessa sanoo: ”Katsokaa oikeaa toimintaamme ja käytöstämme, niin huomaatte, että syytökset eivät pidä paikkaansa.” (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)

viisaus ilmenee kaikesta siitä, mitä se saa aikaan: Tai ”viisauden todistavat vanhurskaaksi kaikki sen lapset”. Tässä viisaus personoidaan ja sen kuvaillaan saavan jotain aikaan eli sillä on ikään kuin lapsia. Matteuksen rinnakkaiskertomuksessa viisaudella sanotaan olevan ”tekoja” (Mt 11:19, tutkimisviite). Viisauden lapset eli teot – se mitä Johannes Kastaja ja Jeesus saivat aikaan – todistavat heitä vastaan esitetyt syytökset vääriksi. Jeesus todellisuudessa sanoo: ”Katsokaa oikeaa toimintaamme ja käytöstämme, niin huomaatte, että syytökset eivät pidä paikkaansa.” (Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.)

meni fariseuksen taloon: Neljästä evankeliumin kirjoittajasta vain Luukas kertoo, että fariseukset esittivät Jeesukselle ateriakutsuja ja hän otti heidän kutsujaan vastaan. Muita tilanteita mainitaan Lu 11:37; 14:1:ssä.

Eräs nainen, joka tunnettiin – – syntisenä: Raamattu osoittaa, että kaikki ihmiset ovat syntisiä (2Ai 6:36; Ro 3:23; 5:12). Sanaa ”syntinen” käytetään tässä siksi kapeammassa merkityksessä ilmeisesti niistä, joiden tiedettiin tekevän jatkuvasti syntiä: he elivät ehkä moraalittomasti tai rikkoivat lakia (Lu 19:7, 8). Vain Luukas kertoo syntisestä naisesta, ehkä prostituoidusta, joka kaatoi öljyä Jeesuksen jaloille. Sanoilla ”joka tunnettiin” käännetyt kreikan sanat kuuluvat kirjaimellisesti ”joka oli”, mutta tässä tekstiyhteydessä ne viittaavat todennäköisesti jonkun tyypilliseen ominaisuuteen tai ominaislaatuun tai ryhmään, johon hän kuuluu.

joka on tehnyt syntiä meitä vastaan: Kirjaim. ”joka on meille velkaa”. Kun joku tekee syntiä toista vastaan, hän jää toiselle velkaa eli hänellä on velvollisuus tehdä jotain hänen hyväkseen, ja siksi hänen täytyy pyytää häneltä anteeksi. Lauseessa ”Anna meille syntimme anteeksi” Luukas käyttää ”syntiä” vastaavaa kreikan sanaa, mutta Jeesuksen vuorisaarnaan sisältyvässä mallirukouksessa on kreikkalaisessa tekstissä ”velkaa” vastaava sana (ks. Mt 6:12, tutkimisviite). Ilmausta antaa anteeksi vastaavan kreikan sanan kirjaimellinen merkitys on ’päästää irti’, ts. päästää irti velasta niin ettei vaadi sitä maksettavaksi.

Kaksi miestä oli velkaa: Velkojien ja velallisten välinen suhde oli tuttu ensimmäisen vuosisadan juutalaisille, ja Jeesus käytti tätä aihetta joskus vertauksissaan (Mt 18:23–35; Lu 16:1–8). Vain Luukas on kirjoittanut muistiin vertauksen kahdesta velallisesta, joista toisen velka oli kymmenen kertaa suurempi kuin toisen. Jeesus kertoi tämän vertauksen siksi, että hänen isäntänsä Simon ei suhtautunut oikein naiseen, joka tuli sisään ja kaatoi hyväntuoksuista öljyä Jeesuksen jaloille (Lu 7:36–40). Jeesus vertaa syntiä niin suureen velkaan, ettei sitä pysty maksamaan takaisin, ja korostaa periaatetta ”Se, jolle annetaan anteeksi vähän, rakastaa vähän” (Lu 7:47). (Ks. Mt 6:12; 18:27; Lu 11:4; tutkimisviitteet.)

denaaria: Denaari oli roomalainen hopeakolikko, joka painoi noin 3,85 g ja jonka toisella puolella oli keisarin kuva. Kuten Mt 20:2 osoittaa, Jeesuksen aikana maataloustyöntekijä sai tavallisesti denaarin 12 tunnin työpäivästä. (Ks. sanasto ja liite B14.)

antoi velan anteeksi: Tai ”mitätöi velan”. Kuvaannolliset velat voivat tarkoittaa syntejä. (Ks. Mt 6:12, tutkimisviite.)

syntimme: Kirjaim. ”velkamme”. Kun joku tekee syntiä toista vastaan, hän jää toiselle velkaa eli hänellä on velvollisuus tehdä jotain hänen hyväkseen, ja siksi hänen täytyy pyytää häneltä anteeksi. Jumalan anteeksiannon saaminen riippuu siitä, onko ihminen antanut anteeksi omille velallisilleen eli niille, jotka ovat tehneet syntiä häntä vastaan (Mt 6:14, 15; 18:35; Lu 11:4).

vettä jalkojeni pesuun: Entisaikoina liikuttiin pääasiassa jalkaisin niin kuin nykyäänkin monissa osissa maailmaa. Joskus tavalliset ihmiset kulkivat paljain jaloin, mutta yleensä käytettiin sandaaleja, joissa oli vain pohja ja nahkahihnat. Sisään mentäessä sandaalit riisuttiin pois. Vieraan jalkojen peseminen oli olennainen osa vieraanvaraisuutta. Tämän palveluksen teki joko isäntä tai palvelija, tai ainakin vieraalle annettiin pesuvettä. (1Mo 18:4; 24:32; 1Sa 25:41; Lu 7:37, 38.)

Sinä et antanut minulle suudelmaa: Raamatun aikoina suudelma kertoi kiintymyksestä tai kunnioituksesta. Toista voitiin suudella huulille (San 24:26), poskelle tai joskus harvoin jopa jaloille (Lu 7:37, 38). Suuteleminen oli yleistä paitsi suvun miesten ja naisten kesken (1Mo 29:11; 31:28) myös sukulaismiesten kesken (1Mo 27:26, 27; 45:15; 2Mo 18:7; 2Sa 14:33). Hyvät ystävätkin ilmaisivat tällä tavalla kiintymystä (1Sa 20:41, 42; 2Sa 19:39).