Matteus 2:1–23

2  Kun Jeesus oli syntynyt Juudean Betlehemissä+ kuningas Herodeksen päivinä,+ astrologeja tuli idästä Jerusalemiin.  He kysyivät: ”Missä on se juutalaisten kuningas,+ joka on syntynyt? Me näimme hänen tähtensä ollessamme idässä ja olemme tulleet osoittamaan hänelle kunnioitusta.”  Kun kuningas Herodes kuuli tämän, hän tuli hyvin levottomaksi, ja samoin kävi koko Jerusalemille.  Herodes kokosi kaikki kansan ylipapit ja kirjanoppineet ja tiedusteli heiltä, missä Kristuksen oli määrä syntyä.  He sanoivat hänelle: ”Juudean Betlehemissä,+ sillä profeetta on kirjoittanut näin:  ’Sinä, Juudan maan Betlehem, et suinkaan ole merkityksettömin kaupunki Juudaa hallitsevien* keskuudessa, sillä sinusta tulee hallitsija,* joka paimentaa kansaani Israelia.’”+  Sitten Herodes kutsui astrologit salaa luokseen ja otti heiltä tarkkaan selville, milloin tähti oli ilmaantunut.  Lähettäessään heidät Betlehemiin hän sanoi: ”Menkää ja etsikää lasta kaikkialta. Kun löydätte hänet, tulkaa ilmoittamaan minulle, jotta minäkin voisin mennä osoittamaan hänelle kunnioitusta.”  Kuultuaan kuninkaan sanat he lähtivät matkaan. Tähti, jonka he olivat nähneet ollessaan idässä,+ kulki heidän edellään, kunnes se pysähtyi sen paikan yläpuolelle, jossa lapsi oli. 10  Nähdessään tähden he iloitsivat suuresti. 11  Kun he menivät taloon, he näkivät lapsen ja hänen äitinsä Marian. Silloin he polvistuivat ja kumarsivat lapselle syvään. He myös ottivat esiin aarteensa ja antoivat hänelle lahjoja: kultaa, suitsutuspihkaa ja mirhaa. 12  Mutta koska Jumala varoitti heitä unessa+ palaamasta Herodeksen luo, he lähtivät maahansa toista tietä. 13  Heidän lähdettyään Jehovan enkeli näyttäytyi unessa Joosefille+ ja sanoi: ”Nouse, ota mukaasi lapsi ja hänen äitinsä ja pakene Egyptiin. Pysy siellä, kunnes käsken sinun palata, sillä Herodes aikoo etsiä lasta tappaakseen hänet.” 14  Niin Joosef nousi yöllä, otti mukaansa lapsen ja tämän äidin ja lähti Egyptiin. 15  Hän pysyi siellä Herodeksen kuolemaan asti. Näin täyttyi se, mitä Jehova oli sanonut profeettansa välityksellä: ”Egyptistä minä kutsuin poikani.”+ 16  Kun Herodes näki, että astrologit olivat olleet häntä ovelampia, hän raivostui suunnattomasti. Hän antoi käskyn tappaa Betlehemistä ja kaikkialta sen ympäristöstä kaikki kaksivuotiaat ja sitä nuoremmat pojat sen ajan perusteella, jonka hän oli ottanut tarkkaan selville astrologeilta.+ 17  Silloin täyttyi se, mitä oli sanottu profeetta Jeremian+ välityksellä: 18  ”Ramassa kuultiin ääntä, itkua ja kovaa valitusta. Raakel+ itki lapsiaan eikä halunnut ottaa vastaan lohdutusta, koska heitä ei enää ole.”+ 19  Herodeksen kuoltua Jehovan enkeli näyttäytyi Egyptissä Joosefille unessa+ 20  ja sanoi: ”Nouse, ota mukaasi lapsi ja hänen äitinsä ja mene Israelin maahan, sillä ne, jotka yrittivät surmata lapsen, ovat kuolleet.” 21  Niinpä Joosef nousi, otti mukaansa lapsen ja lapsen äidin ja palasi Israelin maahan. 22  Mutta kun Joosef kuuli, että Arkelaoksesta oli tullut Juudean hallitsija isänsä Herodeksen jälkeen, hän pelkäsi mennä sinne. Koska hän oli lisäksi saanut unessa Jumalalta varoituksen,+ hän lähti Galilean alueelle.+ 23  Sinne tultuaan hän asettui asumaan Nasaret-nimiseen+ kaupunkiin, jotta täyttyisi se, mitä oli sanottu profeettojen välityksellä: ”Häntä kutsutaan nasaretilaiseksi.”+

Alaviitteet

Tai ”johtaja”.
Tai ”johtavien”.

Tutkimisviitteet

Juudean Betlehemissä: Sebulonin alueella oli toinen Betlehem-niminen kaupunki (Jos 19:10, 15), ja siksi Juudan (Juudean) alueella olevaa kaupunkia sanottiin usein ”Juudan Betlehemiksi” (Tu 17:7–9; 19:1, 2, 18). Koska kaupungin nimi oli aiemmin ilmeisesti Efrat eli Efrata, Mi 5:2:ssa sanotaan, että Messias tulisi ”Betlehem-Efratasta” (1Mo 35:19; 48:7).

Herodeksen: Tarkoittaa Herodes Suurta. (Ks. sanasto.)

astrologeja: Tai ”tähdistäennustajia”, ”tietäjiä”. Kreikan sana mágoi (monikko sanasta mágos) tarkoittaa hyvin todennäköisesti henkilöitä, jotka olivat perehtyneet astrologiaan ja muihin okkultismin muotoihin, Raamatussa tuomittuihin oppeihin (5Mo 18:10–12). Raamatussa ei kerrota, kuinka monta astrologeja oli. Sama kreikan sana on käännetty ”noidaksi” Ap 13:6, 8:ssa, ja Septuagintassa sitä käytetään vastineena heprean ja aramean sanoille, jotka on Da 2:2, 10:ssä käännetty ”henkien esiin manaajaksi”.

kumartui hänen eteensä: Tai ”kumarsi hänelle syvään”, ”osoitti hänelle kunnioitusta”. Kun kreikan verbiä proskynéō käytetään jumalan tai jumaluuden palvonnan yhteydessä, se käännetään verbillä ”palvoa”. Tässä tekstiyhteydessä tarkoitetaan kuitenkin sitä, että orja ilmaisi kunnioitusta ja oli alamainen jollekulle, jolla oli valtaa häneen. (Ks. Mt 2:2; 8:2; tutkimisviitteet.)

tähtensä: Hyvin todennäköisesti jotain muuta kuin todellinen tähti tai planeettojen konjunktio (näkyminen samassa linjassa). Vain astrologit ”näkivät” tähden.

ollessamme idässä: ”Idäksi” käännetty kreikan sana merkitsee kirjaimellisesti ’nousua’. Tässä tekstiyhteydessä ilmaus viittaa ilmeisesti seutuun, jolla astrologit olivat nähdessään tähden. Jotkut ovat kuitenkin ymmärtäneet ilmauksen tarkoittavan sitä, että astrologit näkivät tähden, kun se oli itätaivaalla tai kun se oli nousemassa eli tulossa näkyviin.

osoittamaan hänelle kunnioitusta: Tai ”kumartamaan hänelle syvään”. Kun kreikan verbiä proskynéō käytetään jumalan tai jumaluuden palvonnan yhteydessä, se käännetään verbillä ”palvoa”. Tässä tekstiyhteydessä astrologit etsivät kuitenkin ”juutalaisten kuningasta”, joten tuo verbi tarkoittaa selvästi kunnioituksen osoittamista ihmiskuninkaalle, ei jumalalle. Sitä käytetään samassa merkityksessä Mr 15:18, 19:ssä, jonka mukaan pilkalliset sotilaat kumarsivat Jeesukselle syvään ja sanoivat häntä ”juutalaisten kuninkaaksi”. (Ks. Mt 18:26, tutkimisviite.)

ylipapit: Kun kreikan sana on yksikössä, se käännetään ”ylimmäiseksi papiksi” ja se tarkoittaa kansan pääasiallista edustajaa Jumalan edessä. Tässä sana on monikossa ja se tarkoittaa papiston huomattavimpia miehiä, joihin kuuluivat entiset ylimmäiset papit ja mahdollisesti 24 pappisosaston päämiehet.

kirjanoppineet: Tai ”lainoppineet”. Tätä sanaa käytettiin Jeesuksen aikana Mooseksen lain asiantuntijoista ja opettajista.

Kristuksen: Kreikassa arvonimen ”Kristus” edessä on tässä määräinen artikkeli, mikä ilmeisesti korostaa Jeesuksen asemaa Messiaana.

Betlehemissä: Heprealainen nimi merkitsee ’leipätaloa’. Betlehem oli Daavidin kotikaupunki, ja sitä sanottiin joskus ”Daavidin kaupungiksi” (Lu 2:4, 11; Joh 7:42).

et suinkaan ole merkityksettömin: Tässä lainattu Mi 5:2:n ennustus osoittaa, että vaikka Betlehem oli merkityksetön asukasmäärältään (sitä sanotaan kyläksi Joh 7:42:ssa) eikä sillä ollut paljon hallintovaltaa, siitä tulisi hyvin merkittävä, koska sieltä tulisi kaikkein suurin hallitsija, joka paimentaisi Jumalan kansaa Israelia.

osoittamaan hänelle kunnioitusta: Tai ”kumartamaan hänelle syvään”. Kun kreikan verbiä proskynéō käytetään jumalan tai jumaluuden palvonnan yhteydessä, se käännetään verbillä ”palvoa”. Tässä tekstiyhteydessä astrologit etsivät kuitenkin ”juutalaisten kuningasta”, joten tuo verbi tarkoittaa selvästi kunnioituksen osoittamista ihmiskuninkaalle, ei jumalalle. Sitä käytetään samassa merkityksessä Mr 15:18, 19:ssä, jonka mukaan pilkalliset sotilaat kumarsivat Jeesukselle syvään ja sanoivat häntä ”juutalaisten kuninkaaksi”. (Ks. Mt 18:26, tutkimisviite.)

osoittamaan hänelle kunnioitusta: Tai ”kumartamaan hänelle syvään”. Tässä Herodes väittää, että hän haluaa ilmaista kunnioitusta ihmiskuninkaalle, ei palvoa jumalaa. (Ks. Mt 2:2, tutkimisviite, jossa on lisätietoa kreikan sanasta.)

osoittamaan hänelle kunnioitusta: Tai ”kumartamaan hänelle syvään”. Kun kreikan verbiä proskynéō käytetään jumalan tai jumaluuden palvonnan yhteydessä, se käännetään verbillä ”palvoa”. Tässä tekstiyhteydessä astrologit etsivät kuitenkin ”juutalaisten kuningasta”, joten tuo verbi tarkoittaa selvästi kunnioituksen osoittamista ihmiskuninkaalle, ei jumalalle. Sitä käytetään samassa merkityksessä Mr 15:18, 19:ssä, jonka mukaan pilkalliset sotilaat kumarsivat Jeesukselle syvään ja sanoivat häntä ”juutalaisten kuninkaaksi”. (Ks. Mt 18:26, tutkimisviite.)

taloon: Talon mainitseminen osoittaa, että astrologit eivät käyneet katsomassa Jeesusta silloin kun hän oli vastasyntyneenä seimessä.

lapsen: Jeesusta ei sanota tässä ”vastasyntyneeksi” kuten Lu 2:12, 16:ssa.

kumarsivat – – syvään: Tai ”kumarsivat – – kunnioittavasti”. Ilmaus tarkoittaa usein kunnioituksen osoittamista ihmistä, esimerkiksi kuningasta, kohtaan, ei palvontaa. (Ks. Mt 2:2; 18:26; tutkimisviitteet.)

lahjoja: Kun Joosef ja Maria veivät Jeesuksen temppeliin 40 päivää hänen syntymänsä jälkeen, he olivat köyhiä (3Mo 12:6–8; Lu 2:22–24). Se osoittaa, että he saivat nämä lahjat myöhemmin. Ne tulivat ehkä juuri sopivaan aikaan peittämään perheen menot Egyptissä.

suitsutuspihkaa: Ks. sanasto.

mirhaa: Ks. sanasto.

kumartui hänen eteensä: Tai ”kumarsi hänelle syvään”, ”osoitti hänelle kunnioitusta”. Kun kreikan verbiä proskynéō käytetään jumalan tai jumaluuden palvonnan yhteydessä, se käännetään verbillä ”palvoa”. Tässä tekstiyhteydessä tarkoitetaan kuitenkin sitä, että orja ilmaisi kunnioitusta ja oli alamainen jollekulle, jolla oli valtaa häneen. (Ks. Mt 2:2; 8:2; tutkimisviitteet.)

Jehovan enkeli: Ks. Mt 1:20, tutkimisviite; liite C3, johdanto; liite C3, Mt 2:13.

Egyptiin: Egypti oli tähän aikaan Rooman provinssi, ja siellä asui paljon juutalaisia. Betlehem sijaitsi noin 9 km Jerusalemista etelälounaaseen, joten kun Joosef ja Maria lähtivät kulkemaan lounaaseen kohti Egyptiä, heidän ei tarvinnut mennä Jerusalemin kautta, missä Herodes antoi tappokäskynsä.

Jehovan enkeli: Tämä ilmaus esiintyy monta kertaa Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa 1Mo 16:7:stä lähtien. Näissä kohdissa on Septuagintan varhaisissa jäljennöksissä kreikan sanan ángelos (’enkeli’, ’sanansaattaja’, ’viestinviejä’) perässä Jumalan nimi heprealaisin kirjaimin kirjoitettuna. Ilmaus on tässä muodossa Sak 3:5, 6:ssa Septuagintan jäljennöksessä, joka löytyi Naḥal Ḥeveristä Israelista ja joka on peräisin ajalta 50 eaa. – 50 jaa. (Ks. liite C.) Kääntäessään tämän ilmauksen jotkin raamatunkäännökset ovat tässä jakeessa säilyttäneet Jumalan nimen. (Ks. liite A5; liite C3, johdanto; liite C3, Mt 1:20.)

lähti Egyptiin: Betlehemistä oli matkaa Egyptiin luultavasti vähintään 120 km.

Herodeksen kuolemaan: Herodes kuoli todennäköisesti vuonna 1 eaa.

täyttyi se, mitä Jehova oli sanonut profeettansa välityksellä: Ks. Mt 1:22, tutkimisviite.

Jehova: Lainaus on otettu Ho 11:1:stä, ja sen tekstiyhteys (Ho 11:1–11) osoittaa selvästi, että sanat esitti Jehova Jumala. (Ks. liite C3, johdanto, ja liite C3, Mt 2:15.)

jotta toteutuisi se, mitä Jehova oli sanonut profeettansa välityksellä: Tämä ja samankaltaiset ilmaukset toistuvat monta kertaa Matteuksen evankeliumissa. Juutalainen lukijakunta mielessään Matteus ilmeisesti korostaa näin Jeesuksen roolia luvattuna Messiaana. (Mt 2:15, 23; 4:14; 8:17; 12:17; 13:35; 21:4; 26:56; 27:9.)

antoi käskyn tappaa – – pojat: Historia kertoo muista samanlaisista väkivallanteoista, joihin Herodes Suuri syyllistyi. Hän murhasi ainakin 45 erään kilpailijansa kannattajaa. Epäluulo sai hänet murhauttamaan vaimonsa Mariamnen (I), kolme poikaansa, vaimonsa veljen ja isoisän (Hyrkanoksen), useita entisiä läheisiä ystäviään ja monia muita. Kerrotaan, että koska hän halusi minimoida ilon, jota hänen kuolemansa varmasti tuottaisi juutalaisille, hän käski tappaa huomattavimmat heistä heti hänen kuoltuaan. Tätä käskyä ei toteutettu.

Ramassa: Kaupunki Benjaminin alueella Jerusalemin pohjoispuolella. Kun Jerusalem tuhottiin vuonna 607 eaa., juutalaiset vangit ilmeisesti koottiin Ramaan ennen kuin heidät vietiin Babyloniin. Joidenkin tutkijoiden mielestä tässä lainattu Jer 31:15 viittaa tuohon juutalaisten kokoamiseen (jonka yhteydessä heitä ehkä surmattiin).

Raakel: Kuvaa tässä kaikkia Israelin äitejä. Jeremian ennustuksessa Raakel, jonka hauta oli Betlehemin lähellä, itkee kuvaannollisesti poikiaan, jotka on viety pakkosiirtolaisuuteen vihollisen maahan. Samassa Jeremian ennustuksessa on myös lohdullinen lupaus siitä, että vihollisen maasta palattaisiin. (Jer 31:15, 16.) Kun Matteus pyhän hengen ohjauksessa soveltaa tämän ennustuksen ensimmäisen vuosisadan joukkosurmaan, palaamisen on ymmärretty tarkoittavan paluuta kuolemasta, ihmisen vihollisen alaisuudesta, ylösnousemuksen välityksellä.

Jehovan enkeli: Tämä ilmaus esiintyy monta kertaa Raamatun heprealaisissa kirjoituksissa 1Mo 16:7:stä lähtien. Näissä kohdissa on Septuagintan varhaisissa jäljennöksissä kreikan sanan ángelos (’enkeli’, ’sanansaattaja’, ’viestinviejä’) perässä Jumalan nimi heprealaisin kirjaimin kirjoitettuna. Ilmaus on tässä muodossa Sak 3:5, 6:ssa Septuagintan jäljennöksessä, joka löytyi Naḥal Ḥeveristä Israelista ja joka on peräisin ajalta 50 eaa. – 50 jaa. (Ks. liite C.) Kääntäessään tämän ilmauksen jotkin raamatunkäännökset ovat tässä jakeessa säilyttäneet Jumalan nimen. (Ks. liite A5; liite C3, johdanto; liite C3, Mt 1:20.)

yrittivät surmata lapsen: Tai ”tavoittelivat lapsen sielua”. Ensimmäinen kohta, jossa esiintyy kreikan sana psykhḗ. Se on joissain raamatunkäännöksissä käännetty vastineella ”sielu”, ja tässä se tarkoittaa ihmisen elämää. Raamatussa ilmaus ”tavoitella jonkun sielua” voidaan kääntää myös ”yrittää tappaa joku” tai ”haluta tappaa joku” (2Mo 4:19, alav.). (Ks. sanasto, ”Sielu”.)

Arkelaoksesta: Julma hallitsija, joka isänsä Herodes Suuren tavoin oli epäsuosittu juutalaisten keskuudessa. Tukahduttaessaan erään kapinan hän surmautti 3 000 henkeä temppelialueella. Kun Joosef oli palaamassa Egyptistä, Jumala varoitti häntä vaarasta, joten hän vei perheensä asumaan Arkelaoksen hallintoalueen ulkopuolelle Nasaretiin Galileaan.

Nasaret-nimiseen: Nimi merkitsee luultavasti ’vesakaupunkia’, ’versokaupunkia’. Nasaret sijaitsi Ala-Galileassa, ja Jeesus asui siellä suurimman osan maanpäällisestä elämästään.

sanottu profeettojen välityksellä: ”Häntä kutsutaan nasaretilaiseksi”: Tässä viitataan ilmeisesti profeetta Jesajan kirjoittamaan kirjaan, jossa luvatun Messiaan sanotaan olevan ”Iisain – – juurista kasvava vesa [hepr. nétser]” eli nuori varsi (Jes 11:1). Koska Matteus käyttää monikkomuotoista sanaa ”profeetat”, hänellä saattoi olla mielessään myös Jeremia, joka kirjoitti Daavidista versovasta ”vanhurskaasta vesasta” (Jer 23:5, alav.; 33:15, alav.), ja Sakarja, joka kuvaili kuningasta ja pappia nimeltä ”Verso” eli ”Vesa” (Sak 3:8, alav.; 6:12, alav., 13). Nimitystä ”nasaretilainen” alettiin käyttää Jeesuksesta ja myöhemmin hänen seuraajistaan.

Media

Betlehemin talvi
Betlehemin talvi

Jeesus ei voinut syntyä joulukuussa, koska Betlehemissä on marraskuusta maaliskuuhun yleensä kylmää ja sateista. Talvella tällä seudulla voi sataa lunta. Tähän aikaan vuodesta paimenet eivät oleskelisi taivasalla eivätkä vartioisi laumojaan laitumella öisin (Lu 2:8). Betlehem sijaitsee Juudean ylängöllä noin 780 m merenpinnan yläpuolella.

Näkymä Jisreelinlaaksoon
Näkymä Jisreelinlaaksoon

Kuva on otettu kalliolta Nasaretin läheltä etelään päin. Hedelmällinen Jisreelinlaakso, joka mainitaan monissa Raamatun kertomuksissa, levittäytyy itään ja länteen (Jos 17:16; Tu 6:33; Ho 1:5). Kaukana vasemmalla näkyy Moren kukkula ja sen rinteellä Neinin kylä. Samalla paikalla sijaitsi Nainin kaupunki, jossa Jeesus herätti kuolleista lesken pojan. (Tu 7:1; Lu 7:11–15.) Keskellä horisonttia häämöttää Gilboanvuori (1Sa 31:1, 8). Jeesus kasvoi läheisessä Nasaretissa, ja hän ehkä tuli tänne katsomaan Israelin historian keskeisiä paikkoja (Lu 2:39, 40).