Psalmit 142:1–7
Maskil.* Daavidin, kun hän oli luolassa.+ Rukous.
142 Ääneen huudan avuksi Jehovaa,+ääneen anon Jehovalta hyväksyntää.
2 Minä puran hänelle huoleni,kerron hänelle ahdistuksestani,+
3 kun voimani vähenevät.*
Silloin sinä tarkkailet askeleitani.+
Polulle, jota kuljen,he kätkevät pyydyksen minua varten.
4 Katso oikealle puolelleni, niin näet,että kukaan ei välitä minusta.*+
En pääse minnekään pakoon,+kukaan ei ole kiinnostunut minusta.
5 Huudan avukseni sinua, Jehova.
Sanon: ”Sinä olet turvani,+kaikki, mitä minulla on* elävien maassa.”
6 Kiinnitä huomiota avunhuutooni,sillä olen hyvin heikko.
Vapauta minut vainoajistani,+sillä he ovat minua voimakkaampia.
7 Tuo minut pois tyrmästä,jotta voisin ylistää nimeäsi.
Kunpa oikeamieliset* kokoontuisivat ympärilleni,koska sinä kohtelet minua hyvin.