1, 2. (1) Weʼrajüle nakua wanee kasaatshii, ¿kasa wasakiraka anain waaʼin? ¿Jamüsü maka wanüiki? (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain?

¿PÜCHEKÜIN piʼrajüin nakua wanee kasaatshii? Wainma na achekakana shia, süka matüjüin motoo saaʼin wayuu tia. Anasü maʼin nasheʼin na kasaalüinjanakana otta jaʼyasü naaʼu talatüin maʼin naya. Sükajee talatüin maʼin naya jülüjüsü maʼin naaʼin aneerüin nakuwaʼipa.

² Watüjaa aaʼu mojuin maʼin maaʼulu sukuwaʼipa tü kasaalüükat. Sutuma tia, weʼrajüle nakua wanee kasaatshii keeʼireesü waaʼin anain nakuwaʼipa, akatsaʼa eesü wasakirüle waaʼin: «¿Talateenache otta kepiajiraajeenache naya waneepia?». Meena naya neʼitaale naaʼin sünain tü nümakat Je’waa otta naainjüle maʼin shia (Proverbios 3:5, 6). Choʼujaasü maʼin tia süpüla anain nakuwaʼipa otta ayatüin alin napüla Maleiwa. Jaʼitaina kaʼwayuusein jee maʼwayuusein waya anasü wekirajaale sünain tü sümakat tü Wiwüliakat süchiki pienchisü kasa: Tü kasaalüinjatkat anainjee wayuu, tü aneekünajatkat anainjee wanee wayuu süpüla aʼwayuusee, tü waainjüinjatkat süpülapünaa kaʼwayuusee otta tü waneepiainjatkat atuma wayuu sünain kasaalüü.

3. ¿Jamüsü nnojotka anain kaʼwayuusere wayuu sükajee süpüleeruaanüin naaʼin?

³ Eeshii eeka namüin choʼujaain maʼin kaʼwayuusee süpüla talatüin naya otta mojusü naaʼin nnojorüle nantüin sünain.  Nnojotsü shiimain tia. Jülüja waaʼin nukuwaʼipa Jesús. Naashin, nia Maleiwa kamaʼanajeejachika maʼwayuusere wanee wayuu otta eeka nountüin shia anasü kapülale shia naaʼin (Mateo 19:11, 12). Nüküjüin Pablo tü kasa anasü eekat sutuma maʼwayuusee (1 Corinto 7:32-38). Akaisaʼa Pablo otta Jesús nnojoishii ekirajüin maʼwayuuseinjachin wanee wayuu otta saashin tü Wiwüliakat saʼakasü shia tü «ekirajünakat sütüma yolujaa» (1 Timoteo 4:1-3). Na jülüjakana aaʼin aʼyatawaa nümüin Je’waa eesü süpüla naainjüin wainma kasa sutuma maʼwayuusein naya. Makalaka nnojoluin anain kaʼwayuusere wayuu sükajee süpüleeruaanüin naaʼin.

4. ¿Jamüsü anaka tü kaʼwayuuseekat süpüla nepijüin nachonnii na wayuukana?

⁴ ¿Eesü tü kasaalüinjatkat anainjee wayuu? Aa. Tü kaʼwayuuseekat nüsülajala Maleiwa, eesü tü kasa anakat anainjee shia otta talatüsü maʼin wayuu sutuma (Génesis 2:18). ¿Jamüsü? Shia süka anain süpüla nepijüin nachonnii na wayuukana, süka nekirajüin, nachiaain otta neeʼiyatüin alin naya napüla (Salmo 127:3; Éfeso 6:1-4). Akatsaʼa, eesü waneeirua kasa kaʼwayuuseinjatka anainjee wayuu.

5, 6. (1) Saashin Eclesiastés 4:9-12, ¿kasa eeka sutuma aleewajiraain wanee wayuu? (2) ¿Jamüsü süpüla müin aka saaʼin wanee jiiku apünüintuasü tü kaʼwayuuseekat?

⁵ Wekirajaa sünain tü ashajünakat suʼttaiwaʼaya ekirajaayakat tüü: «Anashii piamashii wayuu nuulia waneeshia, süka eein kasa anasü aapünaka namüin sükajee naʼyataain maʼin. Nujutuule waneeshia eeshi süpüla nütameʼennüin nutuma chi wanee. Akatsaʼa, ¿kaseerü alataka nümüin chi eekai nümüiwaʼain otta nujutuule sümaa nnojoluin eein wanee atameʼeraka nia? Otta müsia, natunkiraale piamashii wayuu, jaʼishii naya; akaisaʼa waneeshiale nia ¿jamüshi süpüla jaʼinjachin nia nümüiwaʼa? Akanajuushi wanee wayuu nümüiwaʼale nia, piamashiire naya eejiraajeena. Otta wanee jiiku apünüintuasü nnojotsü süpüla süchoujaamaatüin» (Eclesiastés 4:9-12, TNM).

 ⁶ Pütchikat tüü, aashajaasü süchiki tü aleewaakat. Akatsaʼa, ¿eesü süpüla sünainpünaain shia tü kaʼwayuuseekat? Aa, shia eere aleewajiraain maʼin na kaʼwayuuseshiikana otta maʼaka süküjüin tü pütchikat, eesü süpüla nakaaliinjiraain, namüliajiraain otta naaʼinmajiraain. Akatsaʼa, süpüla anain maʼin nakuwaʼipa na kaʼwayuuseshiikana choʼujaashi wanee naʼatajana. Meena aka saaʼin wanee jiiku apünüintuasü maʼaka süküjüin Eclesiastés, analeesia suulia wanee eeka piantuain. ¿Jarat tü wanee «jiit» ichekat atuma tü jiikukat? Nia Je’waa. Anasü maʼin nakuwaʼipa na kaʼwayuuseshiikana jülüjüle naaʼin Je’waa otta talatüle nia natuma.

7, 8. (1) ¿Jamüsü nünüiki Pablo namüin na anoujüshii maʼwayuusekana kapüleeka amüin achecheraa naaʼin suulia kaʼwayuusee? (2) ¿Kasa alatajatka namüin na kaʼwayuusekana saashin tü Wiwüliakat?

⁷ Otta müshiʼiya na kasaatshiikana naya neʼe aainjiraainjanaka nakuwaʼipa. Shia neʼe eʼitaanaka süpüla talatüin na kaʼwayuuseshiikana sünain naainjiraain nakuwaʼipa (Proverbios 5:18). Sutuma tia, ¿kasa eeka süpüla naainjüin na ‹kettaakana akalia süpüla kaʼwayuusee›? Isale nachiki nachecherüin naaʼin otta eein süpüla naainjüin kasa yarüttüsü, naainjüinjatü tü nümakat Pablo: ‹Keeʼireere jaaʼin kaʼwayuusee, anashii kaʼwayuusere jia suulia müliajüin jaaʼin› (1 Corinto 7:9, 36; Santiago 1:15).

⁸ Jaʼitairü kasain kasaaleein anainjee wanee wayuu jülüjüinjatü naaʼin tü alatajatkat nümüin. Müshi Pablo: ‹Tamüshii jia süka kooʼomüinjüin jümüin tü müliaakat jüchajaale kaʼwayuusee› (1 Corinto 7:28). Alateerü namüin tü nnojotkat alatüin namüin na maʼwayuusekana. Sutuma tia, kaʼwayuuseere wanee wayuu, ¿jamüsü süpüla nnojoluin sülatüin kasa mojusü otta shiainjatüin neʼe kooʼomüin nutuma tü anasükat? Tü anakat süpüla naainjüin shia anain süneekia tü nuʼwayuuseinjatkat.

9, 10. (1) ¿Kasa shiyaawaseka nutuma Pablo mojuin maʼin kaʼwayuusere wanee anoujüshi wayuu nnojotka anoujüin? (2) ¿Kasa alataka namüin eeka nnojoluin naainjüin tü sümakat tü Wiwüliakat otta kasaarüle naya nümaa wanee manoujüinsai?

⁹ Nüshajüin Pablo wanee nünüiki Je’waa namüinjatka na achajaakana kaʼwayuusee. Müshi nia: «Nnojo wanaawajiraain jia sümaa wayuu eekai manoujain» (2 Corinto 6:14). Suluʼu tü pütchikat griego nüküjüin Pablo wanee pütchi aashajaaka süchiki shiʼitaanüin wunuʼu nanutpünaa piamashii mürüt chentaawashii süpüla naawajüin tü mmakat süpüla apünajaa. Tü anakat shia eʼitawaa piamashii mürüt eeka wanaawain atchin sümaa najaʼapüin, akatsaʼa niʼitaanüle eeka miyoʼuin sümaa katchin nia nuulia chi wanee, nnojoishii anajiraain naya otta müliashii piamaleʼeya. Müsia tü alatakat kaʼwayuusere wanee anoujüshi wayuu eeka manoujüin, mojujiraashii waneepia süka naatain tü palajatkat natuma: jülüjüsü naaʼin niakai ayatüin alin nüpüla Maleiwa otta shiaka nnojotsü saainjüin tia. Tia, eesü süpüla sülatüin sümüin tü jietkat. Nnojotsü anain naaʼin piamaleʼeya. Shiajaʼa nümaka Pablo namüin na anoujüshiikana kaʼwayuuseinjanain naya «wanee wayuu anoujashi» (1 Corinto 7:39).

¹⁰ Eeshii eeka anain namüin ‹wanaawajiraale naya namaa eeka manoujain› süka namüiwaʼain naya naashin. Eesü nnojorüle naainjüin tü sümakat tü Wiwüliakat otta kasaarüle naya nümaa wanee manoujüinsai. Mapa nayaawatüin mojuin tü naneekakat. Natüjaaitpa aaʼu naneeküin wanee naʼwayuuse mojutüka amüin tü nümaʼanajeejatkat Je’waa, shia namüiwaʼaleinnapain naya. Akatsaʼa, wainma na nnojoliikana aainjüin shia süka neʼitaain naaʼin nünain Je’waa otta noonooin nümüin waneepia (Salmo 32:8). Ayatüshii naya maʼwayuusein sümaa jülüjüin naaʼin kaʼwayuuseenain naya mapeena wayuu eeka anoujüin.

11. ¿Kasa aküjünaka wamüin süpüla anain süneekia aʼwayuusee? (Paashajeʼera tü pütchikat « Süneekia aʼwayuusee».)

 ¹¹ Süpüla anain süneekia wanee aʼwayuusee nnojotsü shiain süka sünoujüin. Wanaawainjatü tü nakuwaʼipakat, tü naʼyataainjatkat nümüin Je’waa otta tü naaliinkat napüla. Nüküjüin wamüin chi achepchiee oonookai otta kekiikai maʼin pütchi suluʼujeejatü tü Wiwüliakat aashajaaka süchiki tü kaʼwayuuseekat. Anasü wekirajaale sünain sümaa waashajaain nümaa Je’waa otta süchikijee waainjüinjatü tü sümakat (Salmo 119:105). *

12. ¿Kasa aainjünaka suluʼu wainma mma süpüla süneekünüin aʼwayuusee? ¿Jara aainjaka tia saashin tü Wiwüliakat?

¹² Suluʼu wainma mma achajaanüsü nuʼwayuuse wanee wayuu nutuma nüshi otta nii. Naainjüin tia süka kekiin maʼin naya otta natüjaain saaʼu wainma kasa. Sutuma tia, anasü maʼin nakuwaʼipa na kaʼwayuuseshiikana, müsü aka saaʼin nakuwaʼipa na wayuu saashajaakana achiki tü Wiwüliakat. Na aneekakana naʼwayuuse nachonnii wainma tü natüjakat nünainjee Abraham. Nüchajaainjatpa nuʼwayuuse Isaac, chi nüchonkai, nnojotsü jülüjüin naaʼin washirüle otta shiʼnnaajünüle maʼin tü jietkat. Tü naainjakat shia nüchajaain nükajee chi nüchepchiakai wanee anoujüsü nünain Je’waa (Génesis 24:3, 67). *

13-15. (1) ¿Jamüsü sünüiki Proverbios 24:27 nüchiki chi wayuu ataralaaichi achajaakai nuʼwayuuse? (2) ¿Kasa saainjüinjatka tü jietkat süpüla yapain shia?

¹³ Jülüjüle maʼin waaʼin kaʼwayuusee, wasakira waaʼin:  «¿Yapashi taya süpüla kaʼwayuusee?». Wanee wayuu nnojoishi yapain süka nütüjüin amüraajaa, aainjirawaa akuwaʼipaa, kamaajanaa wayuu otta epijaa tepichi. Eesü tü naainjüinjatkat palajana.

¹⁴ Chi wayuu ataralaaichi achajaakai nuʼwayuuse jülüjüinjatü naaʼin pütchikat tüü: «Kettaa putuma tü piʼyataainkat anooipaʼa otta yapa putuma shia suluʼu piyüüjase. Süchikijee pükumaja pipia» (Proverbios 24:27, TNM). ¿Kasa shikirajaka anain waya pütchikat tüü? Soʼu nakalia na wayuu saashajaakana achiki tü Wiwüliakat eeka ‹nükumajeein nipia›, nüchajaweere nuʼwayuuse, nüsakirüinjatü naaʼin: «¿Yapashi taya süpüla taaʼinmajüin otta taapüin tü choʼujaakat sümüin wanee jiet otta süchonnii?». Süpülapünaa kaʼwayuusein nia niʼyataainjatü anain tü niyüüjasekat. Tia pütchikat namüinjatü na tooloyuu eekana maaʼulu. Kaʼwayuuseere naya yapainjana palajana süpüla naainjüinjatüin tü eʼitaanakat apüla naya. Aʼyataainjana nnojoliiwaʼaya ayuulin naya. Saashin tü Wiwüliakat chi nnojoikai aapüin tü choʼujaakat sümüin nüpüshi otta aaʼinmajüin nanoula mojuleesia tü naaʼinrakat nuulia wanee manoulasai (1 Timoteo 5:8).

¹⁵ Tü jietkat yapainjatü süpüla tü eʼitaanakat apüla shia. Süküjüin tü Wiwüliakat tü sukuwaʼipainjatkat otta tü sütüjüinjatkat apüleerua süpüla sükaaliinjüin suʼwayuuse otta saaʼinmajüin süpüshi (Proverbios 31:10-31). Na tooloyuu otta na jieyuu kaʼwayuusemaatakana sümaa nnojoluin yapain naya, jülüjüsü neʼe naaʼin nakuwaʼipa namüiwaʼa. ¿Jamüsü? Süka nnojoluin jülüjüin naaʼin tü naapüinjatkat sümüin tü nuʼwayuuseinjatkat. Yapainjana na kaʼwayuuseshiikana süpüla neʼitaain sünain nakuwaʼipa tü nümakat Je’waa. Wekirajaa sünain tia.

16, 17. ¿Jarat tü pütchi suluʼukat tü Wiwüliakat jülüjüinjatka naaʼin na yapakana süpüla kaʼwayuusee?

¹⁶ Palajana jülüjüinjatü naaʼin chi toolokoi otta tü jietkat  tü naainjüinjatkat naashin Je’waa kaʼwayuusepa naya. Nütüjaainjatü maʼin aaʼu chi toolokoi tü naainjüinjatkat laülaapa nia saaʼu nüpüshi. Nnojoishi eʼrülinjachin wayumüin nia, nüshatüinjatü nukuwaʼipa Jesús (Éfeso 5:23). Tü anoujüsükat sütüjaainjatü aaʼu süpüshuaʼa tü saainjüinjatkat kaʼwayuusepa shia. Müsüjeseʼe anain süsakirüle saaʼin: «¿Jüüjüüjeerü taya sümüin ‹tü nuluwataakat anain taya taʼwayuuse›?» (Roma 7:2, TNM). Aluwataashi Je’waa otta Cristo saaʼu tü jiet maʼwayuusekat (Galacia 6:2). Otta kaʼwayuusere shia aluwataainjachi chi suʼwayuusekai saaʼu. Asakirüinjatü shia saaʼin süchikuaʼa: «¿Jüüjüüjeetche taya nümüin wanee wayuu nnojoika lotuin akuwaʼipa otta takaaliinjeechi nia?». Nnojorüle anain sümüin tia, nnojotsü anain shia süpüla kaʼwayuusee.

¹⁷ Chi eekai kasaalüin yapainjachi süpüla naapüin tü choʼujaakat sümüin nuʼwayuuse, tia naata suulia tü choʼujaakat nümüin (Filipos 2:4). Müshi Pablo: ‹Jia tooloyuukana anakaja aire jüpüla juʼwayuuse maa aka alin jia jüpülajiraa. Jiakana jieyuukana, anakaja kojutule jütüma juʼwayuuse›. Niyaawata aaʼu Pablo nutuma Maleiwa choʼujaain nümüin chi toolokoi kojutüin nia sutuma nuʼwayuuse otta tü jietkat alinjatüin shia nüpüla (Éfeso 5:21-33).

18. ¿Jamüsü choʼujaaka maʼin nachecherüin naaʼin na amüraajiraakana?

¹⁸ Sutuma tia, tü amüraajirawaakat nnojotsü süpülajatüin neʼe ashaittaa. Süpülajatü neʼraajiraain otta natüjaain saaʼu anale naya süpüla kasaalüü. Wanaa sümaa namüraajiraain atüjüinjana achecheraa naaʼin. Süka müliajiraain maʼin naya neeʼiree eesü süpüla naainjüin tü naainjiraakat na kaʼwayuuseshiikana. Aijiraale maʼin naya nnojoleerü naainjüin wanee kasa amojujaka nakuwaʼipa nümaa Maleiwa (1 Tesalónica 4:6). Na amüraajiraakana atüjüinjana achecheraa naaʼin, tia akuwaʼipaakat choʼujaweerü namüin kasaarüle jee nnojorüle kasaalüin naya.

19, 20. ¿Jamüsü nanüiki na wayuukana süchiki tü kaʼwayuuseekat? ¿Kasa jülüjüinjatka naaʼin na anoujüshiikana?

¹⁹ Süpüla kepiajiraain waneepia na kaʼwayuuseshiikana kojutüinjatü namüin tü namakat paala nnojoluinjanain nooʼulaajiraain. Ajaʼttüsü wanee peliikula otta wanee karaloukta wanaa sümaa talatüin otta kasaalüin na wayuu ojuʼitakana suluʼu. Akatsaʼa tia nnojotsü shiimain, tü kasaalüükat nnojotsü sajaʼlajaayain nakuwaʼipa na kasaatshiikana, shia tü suʼttiakat. Niʼitaala Je’waa süpüla waneepiainjatüin shia (Génesis 2:24). Akatsaʼa, naata tü namakat na wayuukana. Naashin, tü kasaalüükat müsü aka saaʼin ‹nasapaatse otta nasheʼin›. Ayatüshii naya sümaa naʼwayuuse anale nakuwaʼipa otta eesü süpüla nooʼulaain shia maʼaka saaʼin naakatüin nasapaatse otta nasheʼin.

²⁰ Sünainjee tia, wainma na makana motsomüinjanain neʼe naya sümaa naʼwayuuse. Makalaka nashapajaain süpüla kaʼwayuusee süka natüjaain saaʼu eein süpüla nooʼulaajiraain nnojorüle anain shia namüin otta mojujiraale naya. Akatsaʼa, soteesü waaʼin müin aka wanee jiiku nakuwaʼipa na kaʼwayuuseshiikana saashin tü Wiwüliakat. Wainma jiiku anaka süka ichein shia. Maʼaka saaʼin süpü wanee anua nnojotka achoujaain otta atsajaain sutuma wawai eeka miyoʼuin. Müsia tü kasaalüükat: niʼinaajala Je’waa süpüla ayatüin shia waneepia. Soto waaʼin tü nümakat Jesús: «Saʼaniraapa nukuaippa wane wayuu toolo sümaa wane jierü nütüma Maleiwa, nnojotsü anain süpüla sükatajiraanüin sütüma wayuu» (Mateo 19:6). Tia, shia jülüjüinjatka naaʼin na anoujüshiikana. Akatsaʼa sutuma tia nnojotsü kapüleein tü kaʼwayuuseekat.

21. ¿Kasa jülüjüinjatka naaʼin na kaʼwayuuseshiikana? ¿Jarai chi nashatüinjachikai akuwaʼipa?

²¹ Na kaʼwayuuseshiikana talatüsü otta anasü naaʼin sutuma kaʼwayuusee. Süpüla tia, jülüjüinjatü naaʼin tü akuwaʼipaa  anakat sünain naʼwayuuse otta tü kasa anasü saainjakat, nnojotsü jülüjüinjatüin naaʼin tü kasa mojusükat. Sünainjee tia, ¿mojusüche jülüjüle neʼe waaʼin tü akuwaʼipaa anakat sünain wanee wayuu sümaa nnojoluin lotuin sukuwaʼipa? Nnojotsü mojuin. Mayaapejeʼe nnojoluin lotuin wakuwaʼipa wacheküin jülüjüin naaʼin Je’waa tü akuwaʼipaa anakat wanain. Müsia wanüiki maʼaka naaʼin chi eeʼirajüikai wanaa sümaa nümüin: «Je’waa, shiale jülüjüin paaʼin tü kasa mojusü aainjünakat, nnojotsü jaralüinjatüin maainjalain piʼrüin»  (Salmo 130:3, TNM). Müinjatia nakuwaʼipa na kaʼwayuuseshiikana sümüin naʼwayuuse otta motuinjatü naaʼin tü kasa mojusü saainjakat (Colosas 3:13).

22, 23. ¿Jamüsü nukuwaʼipa Abraham otta Sara anaka süpüla nashatüin na kaʼwayuuseshiikana?

²² Sülatapa wainma juya eeshii süpüla talatüin maʼin na kaʼwayuuseshiikana. Jülüja waaʼin Abraham otta Sara, alataka amüin wainma kasa mojusü laülaayuupa naya. Eejatü maʼaka 60 suuyase Sara otta kapüleesü sümüin süpütüin tü shipia chajatkat Ur süpüla kepiayaain shia loona. Akatsaʼa, saainjüin tia süka jüüjüüin shia nümüin suʼwayuuse. Sükaaliinjüin nia süpüla anain sukuwaʼipa tü nüneekakat. Eepünaale naya niʼipajanasü shia otta sükaaliinjüin nia. Nnojotsü saainjüin shia süpüla shiʼnnüin sutuma wayuu, süka nashi tachee ‹sümüin saaʼin süleʼeruʼu› nümüin (Génesis 18:11, 12; 1 Pedro 3:6). Kojutüshi nia sümüin süka süpüshuaʼa saaʼin.

²³ Eeshii nnojoliire paaʼinwain naya sünain tü namakat. Soʼu wanee kaʼi süchuntüin Sara nümüin Abraham wanee kasa ‹mojuka maʼin nümüin›. Sutuma tü nümakat Je’waa oonooshi Abraham sümüin sünüiki Sara sümaa nnojoluin yaletüin naaʼin, sutuma tia anaka sukuwaʼipa nüpüshi (Génesis 21:9-13). Eesü süpüla nashatüin nukuwaʼipa Abraham sümaa Sara na kaʼwayuuseshiikana, jaʼitaina kakaliainnain naya sünain kasaalüü.

24. ¿Kasa naainjaka na kaʼwayuuseshiikana süpüla kojutüin Je’waa natuma? ¿Jamüsü naainjaka shia?

²⁴ Naʼaka na anoujüshiikana wainma wawalayuu kojutükana sutuma naʼwayuuse otta nayakana aisü napüla naʼwayuuse otta shia palajanaka natuma tü keeʼireekat naaʼin Je’waa suulia waneeirua kasa. Shiimain eein süpüla talatüin na kaʼwayuuseshiikana. Maʼaka wekirajaainnapain, eeka nounteein tia anainjatü natuma süneekia tü naʼwayuuseinjatkat, yapainjana süpülapünaa kaʼwayuusee otta aʼyataainjana süchiirua jimatajiraain otta aijiraain naya sümaa naʼwayuuse. Naainjüle tia, kojuteechi Je’waa natuma otta sükaaliinjeena naya süpüla ayatüin alin napüla Maleiwa.