EKIRAJAAYA 4
Kojuta wamüin na laülaakana wapüleerua
«Anakaja müleka kojutüle wayuu süpüshua jütüma sümaa alin jüpüla na juwalayuukana [...]. Anakaja kojutshaatale Maleiwa jütüma sümaa juʼwaajüin nia waneepia. Je anakaja kojutüle chi aluwataashikai saaʼu wayuu süpüshua jütümaya» (1 PEDRO 2:17).
1, 2. (1) ¿Jarai chi aküjakai wamüin tü waaʼinrajatkat? (2) ¿Jarat tü pütchiirua wekirajaainjatkalü anain?
¿SOTUSÜCHE paaʼin paainjapuʼuin mojusheeka tü nuluwataakalü anain pia püshi jee püi jintüliiwaʼaya pia? Jaa müshi pia namüin süka alin naya püpüla otta süka nachoin pia. Nnojotpejeʼe paainjain shia süka kamalain pümüin puluwataanüin.
2 Shiimain alin waya nüpüla Jeʼwaa, chi Washikai. Naaʼinmajüin waya jee naapüin tü kasa choʼujaakat wamüin süpüla talatüin waaʼin. Nuʼunirüin wakuwaʼipa Jeʼwaa süpüla anain wakuwaʼipa jee aneeküshi nia waneinnua wayuu süpüla naküjain wamüin tü waaʼinrajatkat. Kojuteeshi wamüin Jeʼwaa süka laülaain nia waaʼu (Proverbios 24:21). Eesü kapüleere wamüin waaʼinrüin tü aluwataanakalü anain waya, ¿jamüsüche maʼwaika shia? ¿Jamüsü keeʼireeka naaʼin Jeʼwaa jüüjüüin waya nümüin nuluwataapa waya? Süka laülaain Jeʼwaa waaʼu, ¿kasa waaʼinrajatka süpüla weeʼiyatüin kojutuin nia wamüin? (Paashajeʼera noota 9).
¿JAMÜSÜ KAPÜLEEKA SHIA?
3, 4. (1) ¿Jamakuwaʼipat süpüla joʼuuin wayuu sümaa kaainjalaa? (2) ¿Jamüsü kapüleeka wamüin waaʼinrüin tü aluwataanakalü anain waya?
3 Kapülesü wamüin jaa wamüin süka joʼuuin waya sümaa tü kaainjalaakat. Kakaliairü müin wayuu sünainjee kaainjalain Adán sümaa Eva. Mayaapejeʼe lotuin nukuwaʼipa Adán sümaa Eva nakumajünaiwaʼaya, eʼrüliijaashii naya wayumüin nümüin Maleiwa. Suluʼujee tia, joʼuujiraasü wayuu sümaa kaainjalaa. Süka joʼuuin waya sümaa kaainjalaa, kapüleʼewaisü wamüin waaʼinrüin tü nuluwataakalü anain waya Jeʼwaa otta na wayuu nüneekakana süpüla laülaain waaʼu. Kapüleesü wamüin waaʼinrüin tü naluwataakalü anain waya na wayuukana süka nnojoluin lotuin nakuwaʼipa (Génesis 2:15-17; 3:1-7; Salmo 51:5; Roma 5:12).
4 Süka joʼuuin waya sümaa kaainjalaa, yaletawaisü waaʼin. Müsüjeseʼe kapüleein wamüin waaʼinrüin tü aluwataanakalü anain waya. Paala sümaiwa, aneekünüshi Moisés nutuma Jeʼwaa süpüla nekiipüʼüin nia na israeliitakana. Niasaʼa wanee wayuu eʼrüijaashi wayumüin nümüin Moisés otta mojutsai nia nümüin. Coré nünülia chia wayuukai, kakalia nia paala sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa. Mayaainjeʼe laülaain Moisés napüleerua na israeliitakana, nnojotsü yaletüin naaʼin otta wayuu anamia nia. Akaisaʼa Coré niyoutuin naaʼinrüin tü nuluwataakalü anain nia Moisés. Nimeʼeja aaʼinchii watta naalii israeliita süpüla peʼipaain naya nümaa Moisés. ¿Jamaka nukuwaʼipa mapa Coré namaa na eʼrüliikana wayumüin? Outushii napüshuaʼa (Números 12:3; 16:1-3, 31-35). Aküjünüsü suluʼu tü Wiwüliakat nachiki waneinnua wayuu mojukana akuwaʼipa sutuma yaletüin naaʼin (2 Crónicas 26:16-21; paashajeʼera noota 10).
5. ¿Kasa eeka süpüla sülatüin nümüin wanee wayuu saapünapa nümüin laülawaa?
5 Eeshi wayuu eekai anapuʼuin akuwaʼipa paala, shiasaʼa saapünapa nümüin laülawaa, yaletajaasü naaʼin. Nnojotsü jeketüin tia, kakaliairü (paashajeʼera Eclesiastés 8:9). Jülüja waaʼin nukuwaʼipa Saúl. Süka wayuuin anamia otta nnojoluin yaletüin naaʼin, aneekünüshi nia nutuma Jeʼwaa süpüla nuluwataain saaʼu Israel. Shiasaʼa mapa, yaletüsü naaʼin otta üttüsü naaʼin nünain David, wanee wayuu maainjalakai nuulia. Oʼutunee aaʼinchi David nutuma Saúl (1 Samuel 9:20, 21; 10:20-22; 18:7-11). Mapa, aluwataashi David saaʼu Israel otta anasü sukuwaʼipa nutuma nuluwataaya. Soʼu wanee kaʼi, aainjashi David wanee kasa mojusü maʼin. Amaʼüjiraashi nia nukuwaʼipa sümaa wanee jiet kaʼwayuusesü, Bat-seba sünülia. Urías nünülia chi suʼwayuusekai. Süpüla nuunjulajüin David süchiki tü naainjalakat, nuʼutira aaʼinchi Urías sünain wanee atkawaa (2 Samuel 11:1-17).
KOJUTUSÜ WAMÜIN NULUWATAAIN WAYA JEʼWAA
6, 7. (1) ¿Kasa waaʼinreetka saaʼu alin wapüla Jeʼwaa? (2) ¿Kasa watüjaka sünainjee nukuwaʼipa Jesuu?
6 Saaʼu alin wapüla Jeʼwaa, waaʼinrüin tü nuluwataakalü anain waya. Aishi nia wapüla sooʼopünaa kasa süpüshuaʼa otta talateesü naaʼin watuma (paashajeʼera Proverbios 27:11; Marcos 12:29, 30). Keeʼireesü naaʼin Satanaa wayoutuin nünüiki Jeʼwaa maʼaka naaʼinrüin shia nüka Adán sümaa Eva. Naashin Satanaa, nnojoishi choʼujaain wamüin Maleiwa süpüla laülaainjachin nia waaʼu. Alawaapejeʼe neʼe tia nümakat. Wanaawasü waaʼin sümaa tü pütchi makat: «Maleiwakalee, waʼwaajüin pia süka piainjaʼa neʼe piakai aluwataain waaʼu. Alanaʼaleeshia maʼi pia sünain anain je sünain pülashin, süka piainjaʼa kakumalain kasakat süpüshua» (Alateetkat Mapeena [Apocalipsis] 4:11).
7 Tepichiiwaʼaya pia, aküjünüsü pümüin jaa müinjachin pia nümüin püshi jee sümüin püi, jaʼitaichi pukulajaain aaʼin sünain aaʼinraa tia. Akaajaʼa wayakana aʼyataakana nümüin Jeʼwaa, eesü kapüleere wamüin waaʼinrüin tü nuluwataakalü anain waya. Shiasaʼa saaʼu alin wapüla Jeʼwaa otta kojutuin nia wamüin, waaʼinrüin süpüshuaʼa tü nuluwataakalü anain waya. Anashi niale washatüin akuwaʼipa Jesuu. Jamüshijaʼa nia oonooshi waneepia sümaa nünüiki Jeʼwaa, jaʼitairü kapüleein nümüin tü achuntunakat nümüin. Müsü nünüiki nümüin chi Nüshikai: «Müleka pücheküle, anasüje puuʼuleʼerüle toulia tü müliaa teʼreetkat jooluʼu. Akatsa nnojolüin shiainjatüin paaʼinrüin tü tachekakat neʼe tamüiwa, shia paaʼinrüinjatka tü püchekakat tapüleerua» (Lucas 22:42; paashajeʼera noota 11).
8. ¿Kasa nüküjaka akajee wamüin Jeʼwaa tü waaʼinrajatkat? (Paashajeʼera tü pütchikat «Paapaa sümaa tü achiaanakalü oulia pia»).
8 Nüküjain wamüin Jeʼwaa tü waaʼinrajatkat sükajee tü Wiwüliakat otta nakajee na laülaashiikana. Kojuteechi wamüin Jeʼwaa waaʼinrüle tü namakat wamüin na laülaashiikana. Wayoutule waaʼinrüin tü naluwataakalü anain waya, nia wayoutaka anüiki Jeʼwaa. Wanaa sümaa nayoutuin na israeliitakana tü nuluwataakalü anain naya Moisés, nia Jeʼwaa nayoutaka anüiki (Números 14:26, 27; paashajeʼera noota 12).
9. ¿Kasa waaʼinreetka aire wapüla na wawalayuukana?
9 Wanaa sümaa kojutuin wamüin na laülaakana wapüleerua, anasü nakuwaʼipa na wawalayuukana wanainjee. Jülüja waaʼin tüü: jamüsüjaʼa sajaʼttüle miichi sutuma wawai jee shiale sutuma sukutkujaain mmakat, antamaatüshii na akaaliinjakana wayuu. Süpüla anainjatüin sukuwaʼipa naʼyataain, naaʼinrüinjatü tü nümakat chi nekiipüʼükai. ¿Jama eere wanee naʼaka nnojoikai aaʼinrüin tü nuluwataakalü anain chi nekiipüʼükai? Eesü süpüla sülatüin kasa mojusü namüin na aʼyataakana nümaa, jaʼitasü nnojoluin nümaʼülain shia. Akaʼaya neʼe nnojoliire jaa wamüin sümüin tü nümakat Jeʼwaa wamüin otta nnojoliire jaa müin waya sümüin tü namakat na laülaakana wapüleerua, mojeerü nakuwaʼipa na waneinnua wanainjee. Woonoole sümaa tü nümakat wamüin Jeʼwaa, weeʼiyatüin alin wapüla na wawalayuukana otta kojutuin wamüin tü niʼitaakat Jeʼwaa wapüleerua (1 Corinto 12:14, 25, 26).
10, 11. ¿Kasa wekirajaainjatka anain jooluʼu?
10 Süpüshuaʼa tü nuluwataakalü anain waya Jeʼwaa, süpülajatü anain wakuwaʼipa. Aneerü wakuwaʼipa kojutule wamüin na laülaakana saaʼu wapüshi, na laülaakana napüleerua na wawalayuukana otta na sülaülashiikana mma (Deuteronomio 5:16; Roma 13:3, 4; Éfeso 6:2, 3; Hebreokana 13:17).
11 Watüjaale saaʼu jamüin keeʼireeka naaʼin Jeʼwaa kojutuin wamüin na laülaakana wapüleerua, mapüleejeerü wamüin waaʼinrüin tü naluwataakalü anain waya. Wekirajaa sünain tü waaʼinrajatkat sünain apünüinsü kasa.
KOJUTA WAMÜIN NA LAÜLAAKANA SÜPÜLEERUA WAPÜSHI
12. ¿Kasa naaʼinrajatka chi wayuu kaʼwayuusekai süpüla kojutuin nümüin tü aluwataanakalü anain nia?
12 Nia Jeʼwaa chi aikkaleʼerakai sukuwaʼipa wayuu sümaa nüpüshi. Niʼitaain Jeʼwaa napüleerua tü naaʼinrajatkat waneʼewai nakua. Shiasaʼa naaʼinrüle tü nuchuntakat Jeʼwaa namüin, aneerü nakuwaʼipa (1 Corinto 14:33). Niʼitaain Jeʼwaa chi toolokoi süpüla laülaain saaʼu nüpüshi. Müshijeseʼe nuluwataain nia Jeʼwaa sünain aaʼinmajaa nuʼwayuuse jee nüchonnii. Asoutajachi nia nümüin Jeʼwaa saaʼu tü naaʼinrakat süpüleerua nüpüshi. Kamaneeinjachi wanee anoujashi sümüin nuʼwayuuse jee namüin nüchonnii otta alinjana naya nüpüla maʼaka alin nüpüla Jesuu na anoujashiikana. Naaʼinrüle tia chi eekai kaʼwayuusein, kojutushi Jeʼwaa nümüin (Éfeso 5:23; paashajeʼera noota 13).
13. ¿Kasa saaʼinrajatka wanee jiet süpüla kojutuin sümüin chi suʼwayuusekai?
13 Akaʼaya tü jiet kaʼwayuusekat, eesü tü kasa anashaatasü nuluwataakalü anain shia Jeʼwaa. Sükaaliinjainjachi chi suʼwayuusekai süpüla naaʼinmajüin shia namaa süchonnii. Akaʼaya shia, sükaaliinjainjachi nia sünain ekirajaa na tepichikana. Kojutule sümüin wanee jiet chi suʼwayuusekai, kojuteechi nia namüin na tepichikana (Proverbios 1:8). Kojutuinjachi sümüin suʼwayuuse otta paaʼinwainjatü shia nümaa sünain tü nüneekakat. Nnojorüle wanaawain saaʼin sümaa wanee kasa naaʼinreeka chi suʼwayuusekai, süküjainjatü nümüin süka anakalü akuwaʼipa. Kapüleesü sümüin wanee jiet manoujainre chi suʼwayuusekai. Alinjachipejeʼe nia süpüla otta kojutuinjachi nia sümüin. Saaʼinrüle tia, eeshi süpüla nikirajaweein nüchiki Maleiwa soʼu wanee kaʼi jee nuʼwaajüin nia mapa (paashajeʼera 1 Pedro 3:1).
14. ¿Kasa naaʼinrajatka na tepichikana süpüla kojutuin namüin nashi jee nei?
14 Aishaatashii na tepichikana nüpüla Jeʼwaa, aaʼinmajüneeshii naya otta choʼujaasü süküjünüin namüin tü naaʼinrajatkat. Wanaa sümaa jüüjüüin wanee jintüi nümüin nüshi jee sümüin nii, talatüshii naya nümaa. Naaʼinrüle tia na tepichikana, kojuteechi Jeʼwaa namüin otta talateechi nia natuma (Proverbios 10:1). Wainma wayuu epijakana nachonnii namüiwaʼa. Kapüleesü tia nümüin chi wayuu kachonkai otta nümüin chi jintüikai. Noonoole chi jintüikai namaa na kachoinkana nia, talateena napüshuaʼa. Eejeerü kaʼi kapüleejeetka oʼu tia namüin. Talateenapejeʼe naya naaʼinrüle waneʼewai nakua tü nuchuntakat Jeʼwaa namüin. Naaʼinrüle tia, kojuteechi Jeʼwaa namüin, chi Aikkaleʼerakai sukuwaʼipa wayuu sümaa nüpüshi (Éfeso 3:14, 15).
KOJUTA WAMÜIN NA LAÜLAAKANA WAPÜLEERUA SÜNAIN ANOUJAA
15. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla kojutuin wamüin na laülaakana wapüleerua sünain anoujaa?
15 Nüküjain wamüin Jeʼwaa tü waaʼinrajatkat nakajee na anoujashiikana, otta nia Jesuu nüneekaka süpüla nekiipüʼüin nia na anoujashiikana (Colosas 1:18). Otta nüneeküin Jesuu «chi achepchiee oonookai otta kekiikai maʼin» süpüla naaʼinmajüin tü nupueulosekat Jeʼwaa (Mateo 24:45-47, TNM). «Chi achepchiee oonookai otta kekiikai maʼin», naya Na Laülaashii Jülüjakana Aaʼin na Aküjaliikana Pütchi sainküin Mma. Nayakana, naapüin wamüin tü choʼujaakat wamüin süpüla katsüin wanoula. Akaaliinjünüshii naya natuma na laülaashiikana jee na aʼyataakana neʼipajee otta na wawalayuu alapalaakana waaʼu. Aküjünüsü namüin naya wawalayuukana tü naaʼinrajatkat natuma na Laülaashii Jülüjakana Aaʼin na Aküjaliikana Pütchi sainküin Mma. Asouteena naya nümüin Jeʼwaa saaʼu tü naaʼinrakat napüleerua na wawalayuukana. Kojuteechi wamüin Jeʼwaa kojutule naya wamüin (paashajeʼera 1 Tesalónica 5:12; Hebreokana 13:17; paashajeʼera noota 14).
16. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu naneekünüin na laülaashiikana jee na aʼyataakana neʼipajee nükajee chi naaʼinkai Maleiwa?
16 Na laülaashiikana jee na aʼyataakana neʼipajee, nakaaliinjain na wawalayuukana süpüla ayatüin nanoujain otta paaʼinwain naya waneepia. Naya wawalayuukana, joʼuujiraashii sümaa kaainjalaa maʼaka waaʼin wayakana. ¿Jamaka sukuwaʼipa süpüla naneekünüin? Süpüla naneekünüin kettaainjatü nakuwaʼipa sümaa tü sümakat tü Wiwüliakat (1 Timoteo 3:1-7, 12; Tito 1:5-9). Naapüin Jeʼwaa chi naaʼinkai namüin na wayuu ashajakana tü Wiwüliakat süpüla naküjain tü akuwaʼipaairua jaʼyainjatka naaʼu na aneekünüinjanakana. Nachuntuin na laülaashiikana chi naaʼinkai Jeʼwaa süpüla naneeküin wanee wawala kettaakai süpüla laülaashin jee niʼyataain neʼipajee. Sükajee tia, wayaawata aaʼu niain Jesuu nümaa Jeʼwaa oʼuniraka sukuwaʼipa tü nupueulosekat (Aluwataaushikana [Hechos] 20:28). Na wawalayuu aaʼinmajakana waya, naapajala wamüin Jeʼwaa (Éfeso 4:8).
17. ¿Kasa saaʼinrajatka wanee wawala kojutule sümüin na laülaakana süpüleerua?
17 Nnojoire eein wanee laülaashi jee niale wanee aʼyataakai niʼipajee, eesü süpüla shiain wanee wawala aaʼinrüin wanee aʼyatawaa napülajatka na tooloyuukana. Süpüla saaʼinrüin tü wawalakat tia aʼyatawaakat, kekiyaalajainjatü shia jee eesü süpüla kakuwomain shia (1 Corinto 11:3-10). Saaʼinrüle tia, shiiʼiyatüin kojutuin sümüin chi laülaakai saaʼu süpüshi jee na wawalayuu nüneekakana Jeʼwaa suluʼu tü outkajaaleekat (paashajeʼera noota 15).
KOJUTA WAMÜIN NA SÜLAÜLASHIIKANA MMA
18, 19. (1) ¿Kasa watüjaka sünainjee Roma 13:1-7? (2) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla kojutuin wamüin na sülaülashiikana mma?
18 Nuuʼulaain Jeʼwaa na sülaülashiikana mma naaʼinrüin tü anakat namüin, müshiijeseʼe kojutuinjanain naya wamüin. Naya jülüjaka aaʼin na wayuu kepiakana suluʼu wanee mma süpüla anainjatüin nakuwaʼipa. Naapüin namüin tü wüinkat, tü kaasükat, tü luusakat jee waneirua kasa. Choʼujaasü waaʼinrüin tü sümakat Roma 13:1-7 (paashajeʼera). Kojutushii wamüin na sülaülakana mma jee waaʼinrüin tü nachuntakat wamüin suluʼu woumain jee müsia eere kepiain waya. Tü kasa nachuntakat wamüin sünainpünaasü shia wapüshi, waʼyataain jee tü koroloirua wamaʼanakat. Jamüshiijaʼa waya awalaajüshii luusa, kaasü, wüin jee waneirua kasa. Otta müsia wakumajirüin wakaraloʼutse süka nachuntuin shia wamüin jee müsia waneirua kasa. ¿Kaseerü waaʼinraka nachuntule wamüin na sülaülashiikana mma wanee kasa mojuka nümüin Jeʼwaa? Shieerü waaʼinraka tü nümakat Pedro: «Alanaʼaleesüjaʼa sünain niainjachin woonooin amaa anüikü Maleiwakai suulialeʼeya sünüikü wayuu» (Aluwataaushikana 5:28, 29).
19 Waashajaapa nümaa wanee pulusiia jee niale wanee wayuu laülaakai suluʼu wanee laülaapia, kojutuinjachi nia wamüin. Nachonnii na wawalayuukana, kojutushii namüin na profesootkana otta na aʼyataakana suluʼu nakoleejiase. Kojutushi wamüin chi walaamainkai jaʼitaishi mojutuin nia namüin na waʼyataakana amaa. Waaʼinrüle tia, nia washataka akuwaʼipa Pablo wanee wayuu kojutupuʼukai amüin na sülaülashiikana mma mayaapejeʼe kapüleein shia nümüin (Aluwataaushikana 26:2, 25). Jaʼitaina mojutuin waya sutuma wayuu, ayatüinjana kojutuin naya wamüin (paashajeʼera Roma 12:17, 18; 1 Pedro 3:15).
20, 21. Kojutule wamüin na laülaakana wapüleerua, ¿kaseerü naaʼinraka wanee wayuu nnojoikai eʼraajüin Jeʼwaa?
20 Sainküin mmakat süpüshuaʼa, nnojoluitpa kojutujiraain wayuu. Nnojotpejeʼe müin sukuwaʼipa nupueulose Jeʼwaa, kojutushii wamüin na wayuukana. Shia waainjaka tü nümakat Pedro, makat mayaa: «Anakaja müleka kojutüle wayuu süpüshua jütüma» (1 Pedro 2:17). Kojutule watuma wayuu, shiʼrüin wayuu tia. Anuu nünüiki Jesuu: «Jaaʼinr[üin] waneepia tü anasükat suʼupala wayuu. Je sükajee neʼrüin tü kasa anasü jaaʼinrakat, nayaawateerü aaʼu nukuaippa Maleiwa je naʼwaajeechin nia» (Mateo 5:16).
21 Eeshi süpüla nikirajaweein wanee wayuu nüchiki Jeʼwaa sutuma niʼrüin kojutuin wamüin na laülaakana saaʼu wapüshi, na nüneekakana Jeʼwaa suluʼu tü outkajaaleekat otta müsia kojutuin wamüin wayuu süpüshuaʼa. Kojutule wamüin na wayuukana, kojutushi wamüin Jeʼwaa. Waaʼinrüle tia, talateerü naaʼin Jeʼwaa watuma otta weeʼiyateerü alin nia wapüla.