1-3. (1) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla ayatüinjanain waneepiain waya nümaa Jeʼwaa? (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain ekirajaayakat tüü?

ALÜʼÜTSÜ maʼin sükalia süpüla sajaʼttajatüin kasa süpüshuaʼa otta weʼrüin nakooʼomüinraain maʼin na wayuu mojulaashiikana. Müshii aka saaʼin mojuui eekai susotuin maʼin süchikijee juya (Sal. 92:7). Sutuma tia, wainma na wayuu mojutkana amüin tü nuluwataakalü anain Maleiwa. Naashin Pablo, müinjana waya maʼaka naaʼin wanee jintüi suluʼu nnojoluin waaʼinrüin kasa mojusü jee laülaainjatü waaʼin süpüla wayaawatüin saaʼu kasa süpüshuaʼa (1 Cor. 14:20, TNM). ¿Jamüinjatü sukuwaʼipa tia watuma?

² Watüjaa aaʼu tü waaʼinrajatkat sutuma tü sümakat tü pütchi ayuʼnnakalü anainjee ekirajaayakat tüü. Saashin tia pütchikat, na achajaakana Jeʼwaa «nayaawata aaʼu kasa süpüshuaʼa» (Prov. 28:5, TNM). Nayaawata aaʼu süpüshuaʼa tü kasa naaʼinrajatkat süpüla  talatüinjachin Jeʼwaa namaa. Saashin Proverbios 2:7, 9, kekiijeena maʼin nutuma Jeʼwaa na aaʼinrakana tü kasa anasükat. Shiasaʼa sutuma tia, nayaawateerü saaʼu süpüshuaʼa tü kasa anasükat jee lotusükat noʼuluʼu Maleiwa.

³ Noʼutku na wayuu kekiikana maʼin nutuma Jeʼwaa sümaiwa nia Noé, Daniel otta Job (Ezeq. 14:14). Jee müsia maaʼulu, naya kekiikana nutuma Jeʼwaa na wayuu suluʼukana nupueulose. ¿Jama piakai? ¿Eesia piyaawatüin saaʼu süpüshuaʼa tü paaʼinrajatkat süpüla talatüin Jeʼwaa pümaa? Süpüla piyaawatüin saaʼu tia, piʼraajüinjatü maʼin nukuwaʼipa Jeʼwaa. Müsüjeseʼe wekirajaainjatüin sünain apünüinsü kasa: 1) tü naaʼinrakat Noé, Daniel otta Job süpüla neʼraajüinjachin Jeʼwaa, 2) tü kasa anasü neʼrakat sünainjee neʼraajüin Jeʼwaa otta 3) tü waaʼinrajatkat süpüla washatüin sukuwaʼipa nanoula naya wayuukana.

4. (1) ¿Kasa naaʼinraka Noé süpüla niʼraajüin Jeʼwaa? (2) ¿Jamüsü nunoula Noé sutuma niʼraajüin Jeʼwaa?

⁴ ¿Kasa naaʼinraka Noé süpüla niʼraajüinjachin Jeʼwaa? Soʼujee kachoin Adán sümaa Eva, eʼnnaajünüshi Jeʼwaa natuma na wayuu anoujakana nünain sükajee apünüinsü kasa: sükajee tü kasa nukumajakat Jeʼwaa, nakajee na aʼyataashiikana nümüin jee sükajee tü kasa anasü neʼrakat na wayuukana saaʼu noonooin nümaa Jeʼwaa (Isa. 48:18). Jamüshijaʼa Noé, jülüjasü naaʼin tü kasa nukumajakat Jeʼwaa. Sutuma tia, niyaawata aaʼu shiimain eein Jeʼwaa otta niyaawata aaʼu tü nukuwaʼipakat Jeʼwaa. Niyaawata aaʼu pülashaatain maʼin nia otta niain chi Maleiwa shiimainshikai (Roma 1:20). Nnojoishi anoujaʼalüin neʼe Noé nünain Jeʼwaa, icheshaatasü nunoula nünain.

5. ¿Jamüsü süpüla nütüjaain saaʼu Noé tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa süpüleerua wayuu?

⁵ Saashin tü Wiwüliakat, anoujashi wanee wayuu sutuma tü naapakat. ¿Suluʼu jamüin? Eein süpüla kanoulain waya sutuma tü münakat wamüin (Roma 10:17, TNM). Eeshijaʼa naapüle Noé nüchiki Jeʼwaa sutuma tü sümakat nüpüshi nümüin. Jamüshijaʼa Lamec, chi nüshikai, wayuu kanoulashi nia otta eejachi süpülapünaa outuin Adán (piirakaa sümüin tü ayaakuaa suluʼukat süpana 9). Otta müsia eeshijaʼa nikirajünüle Noé nutuma Matusalén, chi nutuushikai. Jee wanee eeka süpüla ekirajüin Noé nia Jared, chi nutuushikai Matusalén. Outushi Jared 366 juya süchikijee joʼuuin Noé (Luc. 3:36, 37). * Eeshiijaʼa nayale ekirajüin Noé naya wayuukana sümaa naʼwayuuse. Eesüjaʼa naküjale nümüin niain Jeʼwaa kakumalain tü wayuukalüirua süpüla jouluinjatüin shia sainküin tü mmakat otta naʼwaajüin nia. Eeshijaʼa nikirajünüle Noé sünain moonooloin Adán otta Eva nümüin Jeʼwaa. Jee niʼrüin Noé tü kasa mojusü eekat sünainjee tia (Gén. 1:28; 3:16-19, 24). Kojutusü maʼin nümüin Noé tü ekirajünakalü anain nia, aʼyataashijeseʼe nia nümüin Jeʼwaa (Gén. 6:9, 10).

6, 7. ¿Jamüsü nunoula Noé sutuma tü kasa naʼatapajakat?

⁶ Akatsüinraasü wanoula sutuma kaʼatapalain waya. Jülüjataa paaʼin jamüin naaʼin Noé nütüjaapa  saaʼu sünainpünaain wanee kasa anasü tü nünüliakat. «Eemerawaa» jee «Amüliajaa aaʼin», maluʼulu nünülia Noé (Gén. 5:29, TNM, noota). Anuu tü nümakat Lamec nutuma Jeʼwaa: «Nümüliajeena waya chi tachonkai suulia müliain waya sünain tü waʼyataainkat jee suulia alin wajapü sünainjee, süka jamüin, suʼulejuushin tü mmakat nutuma Jeʼwaa». Niʼitaain naaʼin Noé nünain Jeʼwaa. Nunouja anainrü Noé tü nunoujakalü anain Abel otta Enoc sünain eeinjachin wanee suuʼuliwoʼu tü jietkat oʼutajachikai saaʼin tü wüikat (Gén. 3:15).

⁷ Eesüjaʼa nnojorüle niyaawatüin saaʼu Noé süpüshuaʼa tü sünainpünaakat tü sümakat Génesis 3:15. Niyaawatapejeʼe saaʼu eejeerüin wanee kasa anashaatasü maʼin mapeena. Tü sümakat tia wetsiikulokot, meematüsü aka saaʼin tü nüküjakalü achiki Enoc sünain najaʼlajeʼerüinjanain Jeʼwaa na mojulaashiikana (Jud. 14, 15). Akatsüinraakajasaʼa nunoula Noé otta achecheraakajasaʼa nia sünain tü naʼatapajakat sutuma tü pütchi nüküjakat Enoc. Ekeraajeerü tia pütchikat soʼu Armagedón.

8. ¿Kasa niʼraka Noé sünainjee niʼraajüin Jeʼwaa?

⁸ ¿Kasa niʼraka Noé sünainjee niʼraajüin Jeʼwaa? Kanoulashi otta kekiishi maʼin Noé sutuma tü nikirajaakalü anain nüchiki Jeʼwaa. Sutuma tia, nnojotsü naaʼinrüin wanee kasa mojukalü atuma naaʼin Jeʼwaa. Jamüshijaʼa Noé, nnojoishi aʼaleewajaain sümaa wayuu mojutka amüin Jeʼwaa, süka jamüin, aleeweein nia nümaa Jeʼwaa. Otta nnojoishi oonooin nia namaa na aapiee ashakatakana iipünaajee süpüla wayuuyaain naya. Akanasaʼa na wayuu manoulakana, ponushii maʼin naaʼin süka pülain naya otta eeshiijaʼa naʼwaajüle naya aapieekana (Gén. 6:1-4, 9). Nütüjaa aaʼu Noé keeʼireetüjülin naaʼin Jeʼwaa kachoinjanain na wayuukana süpüla jouluinjanain naya sainküin mmakat (Gén. 1:27, 28). Shiasaʼa sutuma niʼrüin Noé kaʼwayuusein jee kachonniin na aapiee eʼrüliikana wayumüin, niyaawata aaʼu mojuin maʼin tia naaʼinrakat. Shialeekajaʼa niʼrapa naatajatshaanain nachonnii naya aapieekana suulialeʼeya tepichi süpüshuaʼa. Mapa, nüküjain Jeʼwaa nümüin Noé nüʼitirajatüin wanee juya miyoʼu maʼin süpüla najaʼlajeʼerüin na mojulaashiikana. Nukumajaka Noé wanee anuwa süpüla nuʼttaainjachin sümaa nüpüshi, naaʼinrüin tia süka nunoujain tü nümakat Jeʼwaa (Heb. 11:7).

9, 10. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla washatüin sukuwaʼipa nunoula Noé?

⁹ ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla washatüin sukuwaʼipa nunoula Noé? Wekirajaainjatü maʼin anain tü Nünüikikat Maleiwa, kojutuinjatü maʼin wamüin tü wekirajaakalü anain suluʼujee, wanouteʼerüinjatü wakuwaʼipa wanaapünaa sümaa tü wekirajaakalü anain otta atüjüinjana waya aneeka tü anakat süpüla waaʼinrüin (1 Ped. 1:13-15). Shiasaʼa sutuma müin anain tü wanoulakat otta kekiin maʼin waya, nnojoleena waya emeejünüin nutuma Satanaa jee nnojoleerü washatüin nakuwaʼipa na manoujainsaliikana (2 Cor. 2:11). Wainma wayuu keejiakana amüin tü  mojulawaakat otta tü amaʼüjirawaakalü akuwaʼipa. Shia neʼe kachiiruakana naaʼin tü kasa mojusü suchuntaakat naaʼin (1 Juan 2:15, 16). Nnojotsü nayaawatüin saaʼu sülüʼülüin sükalia süpüla sajaʼttüin kasakat süpüshuaʼa. Matsüinre wanoula, nnojoleerü eejüin waaʼinya süpüla tia kaʼikat. Naashin Jesuu, müsü sukuwaʼipa wayuu maaʼulu maʼaka saaʼin sukuwaʼipa wayuu nükalioʼu Noé. Nnojotpejeʼe shiain naashajaain achiki tü mojulawaakat jee tü amaʼüjirawaakat akuwaʼipa, shia naashajaaka achiki tü kasa eekat süpüla motuin anainjee waaʼin tü wanoulakat (paashajeʼera Mateo 24:36-39, TNM).

¹⁰ Püsakireʼera paaʼin sünain tüü: «¿Jaʼyasüche sünain takuwaʼipa sünain teʼraajüin Jeʼwaa? ¿Taaʼinrüinche tü anakat noʼuluʼu Jeʼwaa sutuma kanoulain taya nünain otta tekirajüinche wayuu sünain aaʼinraa tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa?». Pusoutapa shiʼipajee asakiraakat tüüirua pütüjaajeerü aaʼu müleka shiimainre poonooin nümaa Jeʼwaa maʼaka naaʼin Noé.

11. (1) ¿Kasa ekirajünaka anain Daniel? (2) ¿Kasa püshateeka sünainjee nukuwaʼipa Daniel?

¹¹ ¿Kasa naaʼinraka Daniel süpüla niʼraajüinjachin Jeʼwaa? Ekirajünakajasaʼa Daniel nutuma nüshi otta nii süpüla alinjachin Jeʼwaa nüpüla otta kojutuin nümüin tü Nünüikikat. Ayatüsia naaʼinrüin Daniel tia waneepia. Jaʼitakajeʼe laülaapa nia, nikirajaa maʼin anainrü tü Nünüikikat Jeʼwaa (Dan. 9:1, 2). Niʼraajashaanain Daniel tü nukuwaʼipakat Jeʼwaa jee nütüjaa aaʼu tü naaʼinrakat napüleerua na israeliitakana. Watüjaa aaʼu tia sutuma tü nümakat Daniel sünain oʼuraajaa suluʼu Daniel 9:3-19 jee wayaawata aaʼu nnojoluin yaletüin naaʼin sünain oʼuraajaa otta nüküjain tü suluʼukat naaʼin. Anasü maʼin waashajeʼerüle tia nünüikikat Daniel sümaa wasakireʼerüin waaʼin sünain tü shikirajakalü anain waya nüchiki.

12-14. (1) ¿Kasa naaʼinraka Daniel sutuma kekiin maʼin nia nutuma Jeʼwaa? (2) ¿Kasa naaʼinraka Jeʼwaa nüpüleerua Daniel saaʼu waneepiain nia nümaa otta yalayalain naaʼin?

¹² ¿Kasa niʼraka Daniel sünainjee niʼraajüin Jeʼwaa? Kapüleeshaanasü namüin na judío waneepiakana nümaa Jeʼwaa ayatüin noonooin nümaa chaa Babilonia süka kamaleiwaseyaain na wayuu chejeʼewaliikana chayaa. Anuu wanee kasa nuluwataaka anain naya Jeʼwaa: «Anashii jüchajaale sukuwaʼipa süpüla eein jimataa aaʼin suluʼu tü mma eeinjanale achepchieein jia» (Jer. 29:7, TNM). Jee müsia nuchuntuin Jeʼwaa namüin na judiokana niainjachin neʼe naʼwaajüin nümüiwaʼa (Éx. 34:14). ¿Kasaka naaʼinrüin Daniel süpüla noonooinjachin sümaa tia piamasükat kasa nuluwataaka anain naya Jeʼwaa? Saaʼujee kekiin maʼin Daniel nutuma Jeʼwaa niyaawata aaʼu niainjachin noonooin amaa palajana Jeʼwaa noulialeʼeya na sülaülashiikana mma. Kakalia maʼin süchikijee tia, ekirajüshi Jesuu süchiki tiaya (Luc. 20:25, TNM).

¹³ Jülüjataa paaʼin tü naaʼinrakat Daniel wanaa sümaa süpülajünüin suulia wayuu suʼuraajüinjatüin jee suchuntüinjatüin wanee kasa sümüin sümaleiwase jee sümüin wayuu soʼu 30 kaʼi. Niainjachi neʼe neeʼiyataka amüin ojutü chi aluwataaikai suʼunnaa tia (paashajeʼera Daniel 6:7-10). «Kakaliainjatche joo shia, apünüin neʼe shikii kaʼi», nnojotsü müin nünüiki Daniel. Nnojoishi nia ooʼulaain suulia aʼwaajaa Jeʼwaa sutuma tü pütchi nüikaleʼeraka chi aluwataaikai. Mayaapejeʼe eein süpüla nuʼuraajüin Daniel eere nnojoluinjachin niʼnnüin sutuma wayuu, nnojotsü naaʼinrüin tia. Wainma wayuu atüjaaka saaʼu nuʼuraajawalin waneepia. Müshijeseʼe ayatüin nia sünain oʼuraajaa suulia  joo «ooʼulaashi chira suulia aʼwaajaa Maleiwa» nümünüin sutuma wayuu. Ayatüsia naaʼinrüin tia sümaa nütüjaain saaʼu eein süpüla nuʼutunuin aaʼin saaliijee tia.

¹⁴ Akaaliinjünüshi Daniel nutuma Jeʼwaa saaʼu waneepiain nia nümaa otta yalayalain naaʼin. Nükaaliinjain nia Jeʼwaa suulia outaa sutuma wasashi. Sutuma tia, wainma na wayuu aapakana nüchiki Jeʼwaa suluʼupünaa tü mma naluwataapuʼukalü aaʼu na medopersakana (Dan. 6:25-27).

15. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla washatüin sukuwaʼipa nunoula Daniel?

¹⁵ ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla washatüin sukuwaʼipa nunoula Daniel? Süpüla icheinjatüin wanoula, nnojotsü waashajeʼerüinjatüin neʼe tü Wiwüliakat, choʼujaasü wayaawatüinjatüin saaʼu (Mat. 13:23). Watüjaainjatü saaʼu tü nümakat Jeʼwaa süchiki wanee kasa jee wayaawatüinjatü saaʼu tü pütchi oʼunirajatkat wakuwaʼipa suluʼujee tü Wiwüliakat. Müsüjeseʼe wasakireʼerüinjatüin waaʼin sünain tü  waashajeʼerakat. Jee müsia oʼuraajüinjana waya waneepia, shialeekajaʼa sülatüle kasa mojusü wamüin. Shiimainshaana kekiijeenain maʼin waya nutuma Jeʼwaa otta katsüinjeerü waaʼin nutuma wachuntule tia nümüin (Sant. 1:5).

16, 17. ¿Kasa naaʼinraka Job süpüla niʼraajüinjachin Jeʼwaa?

¹⁶ ¿Kasa naaʼinraka Job süpüla niʼraajüinjachin Jeʼwaa? Nnojoishi israeliitain Job. Kasaichipajaʼa nia nünain Abraham, Isaac otta Jacob. Nüküjain Jeʼwaa namüin naya wayuukana süchiki tü nukuwaʼipakat otta tü naaʼinrajatkat süpüleerua wayuu. Nnojotsü watüjaain aaʼu jamüin sukuwaʼipa süpüla nütüjaainjatüin saaʼu tia Job (Job 23:12). Anuu nünüiki Job nümüin Jeʼwaa: «Taapa achikichi pia» (Job 42:5, TNM). Jee müsia naashin Jeʼwaa, shiimain tü nüküjakat Job Nüchiki (Job 42:7, 8).

¹⁷ Niʼraajüin Job nukuwaʼipa Jeʼwaa sükajee jülüjain naaʼin tü kasa nukumajakat (Job 12:7-9, 13). Mapa, ekirajünüshi Job nutuma Elihú otta Jeʼwaa sükajee tü kasairua nukumajakat Jeʼwaa. Tia süpülajatü sotuin naaʼin Job miyoʼushaatain maʼin Jeʼwaa suulia wayuu (Job 37:14; 38:1-4). Sütanalüin naaʼin Job tia, müshijeseʼe nümüin: «Tatüjaaitpa aaʼu puuntuin paaʼinrüin kasa süpüshuaʼa, nnojotsü kasain isain püchiki [...]. Mojutaʼaleesüjaʼa taaʼin saaliijee tü tamakat pümüin» (Job 42:2, 6, TNM).

18, 19. ¿Kasa naaʼinraka Job sutuma niʼraajüin maʼin nukuwaʼipa Jeʼwaa?

¹⁸ ¿Kasa niʼraka Job sünainjee niʼraajüin Jeʼwaa? Nütüjaa aaʼu Job tü keeʼireekat naaʼin Jeʼwaa nüpüleerua. Sutuma niʼraajashaanain maʼin nukuwaʼipa Jeʼwaa naaʼinrüin tü anakat noʼuluʼu. Jamüshijaʼa nia, nütüja aaʼu nnojoluin süpüla «aishi tapüla Maleiwa» nümüinjachin sümaa naainjain kasa mojusü sümüin wayuu (Job 6:14). Akaʼaya nia, nnojotsü jülüjain naaʼin niain alanaʼaleein suulia wayuu süpüshuaʼa, maaʼatshii neʼe aka saaʼin nüpüshi nümüin jaʼitainna washirüin jee maʼletsein naya. Anuujeseʼe nünüiki: «¿Nnojoishisaʼa niain neʼe akumajüin nia chi akumajakai taya?» (Job 31:13-22, TNM). Jaʼitakajeʼe washirüiwaʼaya Job otta kapülainwaʼaya nia sümüin wayuu, nnojotsü yaletayaain naaʼin otta wanaawasü wayuu süpüshuaʼa nümüin. Naatajatshaana maʼin nukuwaʼipa noulia na wayuu washitkana otta kapülainkana maaʼulu.

¹⁹ Nia neʼe Jeʼwaa kojutukai nümüin Job suulialeʼeya kasa süpüshuaʼa jee suulia nuwashirüin. Niyoutuinjeʼe Job «chi Maleiwa shiimainshikai» shialejeʼe kojutuin nümüin tü wanee kasakalüirua (paashajeʼera Job 31:24-28). Akaʼaya Job, kojutusü nümüin tü sukuwaʼipakat kaʼwayuusee. «Nnojotsü shiiʼireeinjatüin taaʼin wanee jierü teirakaapa sümüin», müshi nia (Job 31:1, TNM). Soʼutpünaa tia, nuuʼulaain Jeʼwaa kojuyain nuʼwayuuse wanee wayuu. Müsüjeseʼe eein süpüla piamayülüin nuʼwayuuse Job. Eesüjaʼa shiale jülüjain naaʼin Job waneesiain neʼe nuʼwayuuse nutuma Jeʼwaa chi palajaikai wayuu, nüshataka tia * (Gén. 2:18, 24). 1.600 juya süchikijee tia, nüküjain Jesuu süchiki tü sukuwaʼipakat kaʼwayuusee jee nüküjain nüinkaainjachin neʼe wanee toolo sümaa wane jierü kasaarüle naya (Mat. 5:28; 19:4, 5).

20. Püküja jamüin watüjeenaka aneeka na waʼaleewainkana, tü kasa wanajüinjatkat, tü waapajüinjatkat jee tü washaitüinjatkat weʼraajüle maʼin Jeʼwaa otta tü nümakat süchiki wanee kasa.

²⁰ ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla washatüin sukuwaʼipa nunoula Job? Watüjaaitpa aaʼu weʼraajüinjachin maʼin Jeʼwaa otta weʼitaainjatüin  suluʼu wakuwaʼipa tü watüjakat nünainjee. Saashin tü Wiwüliakat, üttüsü naaʼin Jeʼwaa nanain na kamalainkana amüin tü mojulawaakat otta süküjain nnojoluinjanain waya sünainpünaain wayuu eekai nnojoluin süküjain tü shiimainkat (paashajeʼera Salmo 11:5; 26:4). Püsakireʼera paaʼin sünain tüü: «¿Kasa piyaawataka aaʼu sutuma tü piamasükat wetsiikulo süchiki tü jülüjakat naaʼin Jeʼwaa? ¿Jamüsü sükaaliinjaka pia pütchikat tüüirua süpüla pütüjaain saaʼu tü palajanainjatkat putuma? ¿Jamüsü sükaaliinjaka pia püchajaapa wanee kasa suluʼu Internet, püneekapa na paʼaleewainkana, tü kasa pünajüinjatkat, tü paapajüinjatkat jee tü püshaitüinjatkat?». Pusoutapa shiʼipajee pütchikat tüüirua, pütüjaajeerü aaʼu müleka piʼraajüle maʼin Jeʼwaa. Süpüla nnojoluinjatüin washatüin nakuwaʼipa na manoujainsaliikana, eeinjatü waaʼin waneepia sünain tü anasükat süpüla waaʼinrüinjatüin shia jee sünain tü mojusükat süpüla wayoutuinjatüin shia (Heb. 5:14; Éf. 5:15).

21. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla wayaawatüin saaʼu süpüshuaʼa tü kasa choʼujaakat süpüla talatüinjachin Jeʼwaa wamaa?

²¹ Noé, Daniel otta Job nachajaain maʼin Jeʼwaa. Müshiijeseʼe nükaaliinjain naya Jeʼwaa sünain ayaawataa saaʼu süpüshuaʼa tü kasa choʼujaakat süpüla talatüinjachin nia namaa. Sutuma tü nakuwaʼipakat, wayaawata aaʼu aneerüin maʼin wakuwaʼipa waaʼinrüle tü anakat noʼuluʼu Jeʼwaa (Sal. 1:1-3). Wasakireʼera waaʼin sünain tüü: «¿Teʼraajüinche maʼin Jeʼwaa maʼaka naaʼin Noé, Daniel otta Job?». Maaʼulu yaa, wainmaleesia tü kasa nüküjakat Jeʼwaa wamüin süchiki tü nukuwaʼipakat, müshijeseʼe eein süpüla weʼraajaleein maʼin nia (Prov. 4:18). Sutuma tia, ekirajaainjana maʼin waya sünain tü Wiwüliakat, wasakireʼerüinjatü waaʼin sünain tü waashajeʼerakat otta wachuntajachi nümüin Jeʼwaa chi naaʼinkai. Waaʼinrüle tia, nnojoleerü washatüin nakuwaʼipa na manoujainsaliikana. Kekiijeena maʼin waya otta aleeweena maʼin waya nümaa Jeʼwaa (Prov. 2:4-7).