1. ¿Jamüinjatü sukuwaʼipa watuma süpüla woonooinjanain sümaa tü naluwataakalü anain na sülaülashiikana mma otta tü nümakat Jeʼwaa?

SAASHIN tü Wiwüliakat, jüüjüüinjana waya namüin na sülaülashiikana mma. Jee müsia shikirajüin waya sünain woonooinjanain waneepia sümaa nünüiki Maleiwa (Aluw. 5:29; Tito 3:1). ¿Jamüinjatka sukuwaʼipa süpüla waaʼinrüinjatüin tia piamasükat kasa? Anuu tü sukuwaʼipainjatkat naashin Jesuu: «Anakaja müleka jaaʼinrüle tü nuluwataakat anain César otta jaaʼinrüinjatü tü nuluwataakat anain Maleiwaya» (Mat. 22:21). ^[1] Süpüla waaʼinrüinjatüin «tü nuluwataakat anain César», kojutüinjana wamüin na sülaülashiikana mma, oonooinjana waya sümaa tü naluwataakalü anain otta wawalaajüinjatü tü nneerü nachekajakat süpüla tü kasa choʼujaakat yaa mmapaʼa (Roma 13:6, 7). ¿Jama naluwataale waya na sülaülashiikana mma sünain aaʼinraa wanee kasa mojuka nümüin Maleiwa? ¿Kaseerü waaʼinraka? Nnojoliinjana waya oonooin sümaa tü naluwataakalü anain. Nnojoliipejeʼe waya eʼrüliinjanain wayumüin namüinyaʼasa, weeʼiyatüinjatü nojutü namüin waneepia.

2. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla weeʼiyatüin sünain nnojoliin waya sünainpünaain poliitika?

² Waaʼinreerü tü nuluwataakalü anain Maleiwa müleka nnojoliire waya sünainpünaain poliitika. Nnojoishii waya namaajanainjanain  na poliitikokana (Is. 2:4). Müshiijeseʼe nnojoliinjanain waya eʼrüliin wayumüin namüin na sülaülashiikana mma, watüjaa aaʼu nuuʼulaain naya Maleiwa süpüla naluwataain. Nnojoishii waya sünainpünaain wanee kasa aainjünaka shikiira kojutüinjatüin sutuma wayuu tü mma kaluʼukalü aluʼu waya maaʼulu (Roma 13:1, 2). «Niainjaʼa anaka süpüla aluwatawaa chi makai anülia mayaa», nnojoishii waya majakuʼu müinjanainya jee nnojoishii waya paaʼinwainjanain nümaa wanee poliitiko. Akaʼaya waya, nnojoliishii waya awotaajüin jee nnojoishii waya poliitikoin.

3. ¿Jamüshii nnojoliinjanaka waya sünainpünaain poliitika?

³ ¿Jamüsüche keeʼireeka naaʼin Maleiwa nnojoliinjanain waya sünainpünaain poliitika? Eesü tü nuchuntakalü aaʼujee tia wamüin. Wanee shia süka woushikajaain süchiirua nukuwaʼipa Jesuu. Naashin Jesuu, nnojoishi nia süpüshin tü manoujainsatkalüirua. Müshijeseʼe nnojolin nia sünainpünaain poliitika jee atkawaa (Juan 6:15; 17:16). Nnojoishii waya sünainpünaain poliitika süka shiain kamaain waya tü Nuluwataayakat Maleiwa. Nayale kamaain waya na sülaülashiikana mma, ¿jamataaleerü wanüiki sümüin wayuu waküjapa sümüin süchiki Nuluwataaya Maleiwa? Wanee kasa nnojotka sünainpünaain aaʼujee waya poliitika shia süpüla paaʼinwainjanain waya namaa napüshuaʼa na wawalayuukana. Aluʼujasaʼa na suluʼukana tü iküleesia nnojotkat shiimain, nnojoishii naya paaʼinwajiraain süka sünainpünaain naya poliitika (1 Ped. 2:17).

4. (1) ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu kooʼomüinjeerüin tü müliaa weʼreetkat saaliijee nnojoliin waya sünainpünaain poliitika? (2) ¿Jamüsü choʼujaaka keraainjatüin wakuwaʼipa maaʼulu yaa?

⁴ Maaʼulu yaa, eesüjaʼa nnojorüle wapüleeruaanüin aaʼin süpüla sünainpünaain waya poliitika suluʼu tü mma kaluʼukalü aluʼu waya. Kapüleejeetpejeʼe tia wamüin sülüʼülaapa tü kaʼi sajaʼttinnüinjatkalü oʼu nuluwataaya Satanaa. Saashin tü Wiwüliakat, eejeerü wayuu maaʼulu yaa eekai «macheʼein sümüin tü münakat namüin» otta eejeena na ayouktakana «süchiki anajirawaa». Shiimainya sumojujaain shiʼipaʼaya tü mmapaʼakat (2 Tim. 3:3, 4, TNM). Eesü süpüla suʼwanajaʼalaa sümüin tü poliitikakat suluʼu wanee mma. Alatüirü tia suluʼu waneeirua mma otta eʼrüinna namüliala na wawalayuukana sutuma müin tia. Choʼujaasüjeseʼe keraainjatüin wakuwaʼipa maaʼulu yaa süpüla nnojoliinjanain waya sünainpünaain poliitika wapüleeruaanapa aaʼin. Wekirajaa sünain pienchisü kasa waaʼinrajatka süpüla keraainjatüin wakuwaʼipa.

5. ¿Jamüsü mojuka nümüin Maleiwa kalaülajanain wayuu?

⁵ Wanee kasa waaʼinrajatka süpüla keraainjatüin wakuwaʼipa süpüla nnojoliin waya sünainpünaain poliitika shia jülüjale waaʼin tü jülüjakat naaʼin Jeʼwaa nachiki na sülaülashiikana mma. Nnojotsü anain nümüin Jeʼwaa kalaülajanain wayuu, süka jamüin, nnojoluin nukumajüin wayuu süpüla suluwataainjatüin saaʼu sukuwaʼipa (Jer. 10:23). Wanaawashii waya wapüshuaʼa nümüin Jeʼwaa, wayajiraale wapüshuaʼa. Mojujiraasü wayuu natuma na sülaülashiikana mma wanaa sümaa namüin: «Shia anaʼleeka woumain». Mayaainjeʼe eein tü kasa anasü naaʼinrakat na sülaülashiikana mma, isasü nachiki nanoukteʼerüin kasa süpüshuaʼa. Na sülaülashiikana mma, süʼünüü tü Nuluwataayakat Maleiwa. Nüikkaleʼerüin Maleiwa tü Nuluwataayakat soʼu 1914. Alüʼütsü maʼin sükalia süpüla najaʼttirüinjatüin Maleiwa süpüshuaʼa tü aluwataaya eekat yaa mmapaʼa (paashajeʼera Salmo 2:2, 7-9).

6. ¿Jamüinjatü wakuwaʼipa nanainmüin na aʼyataakana neʼipajee na sülaülashiikana mma?

⁶ Nuuʼulaakaʼa Maleiwa eein naluwataaya na  wayuukana shia süpüla jimatuuinjatüin tü mmakat natuma. Sünainjee tia, aküjüshii waya tü pütchi anasükat süchiki Nuluwataaya Maleiwa (Roma 13:3, 4). Naashin Jeʼwaa, achuntajana waya naaʼu na aluwataashiikana sainküin mma süpüla anainjatüin tü mmapaʼakat wapüleerua, süpüla anainjanain waya sünain aʼwaajaa nia (1 Tim. 2:1, 2). Müliale waya atumawaa, achunteeshii waya kaaliinwaa namüin na aluwataashiikana sainküin mma maʼaka naaʼinrüin shia Pablo (Aluw. 25:11). Mayaainjeʼe süküjüin tü Wiwüliakat niain Satanaa nekiipüʼüjanain na sülaülashiikana mma, nnojotsü süküjüin nuluwataain naaʼu napüshuaʼa na aʼyataakana neʼipajee na sülaülashiikana mma (Luc. 4:5, 6). «Nia Satanaa aluwataaka naaʼu chira wayuukai süka niʼyataain neʼipajee na sülaülashiikana mma», nnojotsü anain wamüle. Saashin tü Wiwüliakat, nnojotsü mojuinjatüin wanüiki nachiki naya wayuukana jee nnojoishii mojutüyaainjanain naya wamüin (Tito 3:1, 2).

7. ¿Kasa wayuu tü nnojotkalü anain süpüla jülüjakuʼu müinjatüin waaʼin?

⁷ Nnojoishii waya sünainpünaain poliitika süka woonooin nümaa Maleiwa. Eepejeʼe süpüla müin kapüleekai saaʼin wamüin nnojoliinjanain waya sünainpünaain poliitika, shialeekajaʼa nüsülajüinjachire wanee poliitiko wamüin. ¿Kaseerü paaʼinraka müleka shiʼrüliijaale wayumüin wayuu namüin na sülaülashiikana mma eere kepiain pia sutuma müliain maʼin naya natuma? ¿Jama müliainnale na wawalayuukana natuma naya sülaülashiikana mma? ¿Kaseerü paaʼinraka? Nnojoluinjatü wanaawajiraain waaʼin namaa na eʼrüliikana wayumüin, nnojotsü anainjatüin wamüin tü naaʼinrakat otta nnojoishii waya «anashii nayale akanajüin» müinjanain suluʼu waaʼin (Éf. 2:2). Süpüla nnojoliinjanain waya sünainpünaain poliitika, jülüjachoinjatü maʼin waaʼin tü wanüikikat jee tü kasa waaʼinrakat. Otta müsia nnojotsü jülüjakuʼu müinjatüin waaʼin jaralin anain, nayale na sülaülashiikana mma jee nayale na eʼrüliikana wayumüin namüin.

8. Süpüleeruaanüle waaʼin shiiʼiree sünainpünaain waya poliitika, ¿kasa waaʼinrajatka süpüla eejüinjatüin waaʼin otta süpüla nnojoliinjanain watkaain sümaa wayuu?

⁸ Wanee kasa waaʼinrajatka süpüla nnojoliin waya sünainpünaain poliitika shia eein waaʼin sünain tü wayuukalüirua otta nnojoishii waya atkaainjanain namaa (paashajeʼera Mateo 10:16, 17). Süpülapünaa süpüleeruaanüin waaʼin shiiʼiree sünainpünaain waya poliitika, acheküshii wachajaainjanain sukuwaʼipa süpüla keraainjanain waya süpülapünaa tia, shiaʼaya sukuwaʼipainjatka tia süpüla eejüinjatüin waaʼin. Jee müsia süpüla nnojoliinjanain watkaain sümaa wayuu, nnojoishii waya sünainpünaain poliitika. Wekirajaa sünain tü eekat süpüla sülatüin wamüin jee tü waaʼinrajatkat suʼunnaa tia.

9. ¿Kasa waaʼinrüinjatka saashajaale wayuu süchiki poliitika jee waneeirua kasa?

⁹ Yootopa waya sümaa wayuu. Saashajaale wayuu süchiki poliitika, nnojo waashajaain namaa süchiki tia, eejüinjatü maʼin waaʼin suulia tia. Jamüshiijaʼa waküjüle sümüin wayuu süchiki Nuluwataaya Maleiwa, nnojoishii wayoujüinjanain na poliitikokana. «Nia anaka chi makai yaa» nnojoishii müinjanain waya. ¿Jama naashajaweere wanee wayuu wamaa süchiki tü naaʼinrüinjatkat wanee poliitiko süpüla nunoukteʼerüin sukuwaʼipa wayuu? ¿Kaseerü waaʼinraka? Weeʼiyatüinjatü nümüin suluʼujee tü Wiwüliakat shiainjatüin anoukteʼerüin sukuwaʼipa wayuu tü Nuluwataayakat Maleiwa. ¿Jama naashajaweere süchiki tü ojutiraakat joʼuu jee süchiki kasaalüin na jaleetshiikana otta kasaalüin wanee jierü sümaa wanee jierü?  ¿Jameerü wanüiki? Waküjüinjatü nümüin tü shikirajakalü anain tü Wiwüliakat süchiki tia otta waküja nümüin shiain waaʼinrüin tü sümakat tü Wiwüliakat. «Anasü saaʼin tamüin suʼwanajaanüle tü nümakat chi aluwataakai maaʼulu yaa» nümüle wanee wayuu, ¿kasa waaʼinrajatka? Nnojoliinjana waya aashajaain süchiki tia, nnojotsü wapüleeruaainjatüin joo naaʼinya süpüla nnojoluinjatüin müin nünüiki süchiki tia.

10. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla nnojoliinjanain waya sünainpünaain poliitika wanajapa noticiero jee waashajeʼerapa periódico?

¹⁰ Wanajapa jee waashajeʼerapa noticia. Eesü süshajünüle suluʼu wanee periódico anain maʼin tü saaʼinrakat wanee organización jee niale wanee aluwataai. Chi aluwataakai saaʼu wanee mma, nuluwataain chi shikiipüʼüjanakai noticiero jee shiale wanee periódico süpüla naaʼinrüin tü nuluwataakalü anain nia. Nnojotsü wanaawainjatüin waaʼin nümaa wanee wayuu anakai anüiki nüchiki wanee poliitiko, jaʼitakajeʼe neʼe laülaashiire naya saaʼu wanee periódico. Anasü wasakireʼerüle waaʼin süchiki tüü: «¿Wanaawasüche tanüiki nümaa wanee periodista süka naashajaain süchiki poliitika?». Eesü noticia jee shiale wanee periódico anaka anüiki nüchiki wanee poliitiko. Tia nnojotsü waashajeʼerüinjatüin jee nnojotsü wanajüinjatüin shia weinshi. Süpüla nnojoliin waya sünainpünaain poliitika, nnojoishii waya aashajeʼerüinjanain weinshi süchiki tü poliitikakat, nnojotsü shia wanajüinjatüinya. Wanajüinjanale noticiero jee waashajeʼerüinjanale periódico, shia wachajaainjatka eekai nnojoluin sünainpünaain poliitika. Acheküsü jülüjain waaʼin weinshi tü shikirajakalü anain tü Wiwüliakat (2 Tim. 1:13).

11. ¿Kaseerü waaʼinraka wachecheraale sünain tü kasa wamaʼanakat?

¹¹ Shiale alanaʼaleein wamüin tü kasa wamaʼanakat. Sünainpünaajeena waya poliitika müleka shiale alanaʼaleein wamüin tü nneetkat jee waneeirua korolo. Soʼu tü juyakat 1970, na wawalayuu chejeʼewaliikana Malaui napütüin süpüshuaʼa tü kasa namaʼanajatkat süka napüleeruaanüin aaʼin natuma na poliitikokana süpüla namaajanainjanain naya. Saashin wanee wawala Ruth sünülia, eeshii na wawalayuu oʼunakana noumainpaʼajee, chaka nantüin eejanale jutkatüin napüshuaʼa na wawalayuukana otta na wayuu aʼluwataakana noumainpaʼajee. Noʼutku naya wawalayuukana alataashii mapa naʼakamüin na poliitikokana süpüla saapünüin namüin tü nepiakat, isasü maʼin naaʼin süchiirua tia. Wainmapejeʼe wawalayuu waneepiaka nümaa Jeʼwaa mayaapejeʼe napütüin süpüshuaʼa tü kasa namaʼanajatkat ooʼulaka palitchoin tü nanneetsekat (Heb. 10:34).

12, 13. (1) ¿Jetsü maʼin saalin wayuu nüpüla Jeʼwaa? (2) ¿Jamüsüche süpüla watüjaain saaʼu müleka waʼwaataale suluʼu woumain?

¹² Shiale waʼwaataain aluʼu woumain jee shiale wakuwaʼipa. Watta maʼin naalii na aʼwaataakana suluʼu noumain, neʼiruku jee nakuwaʼipa. Nnojoipejeʼe chi nnojoikai alin nüpüla Jeʼwaa, aisü wayuu süpüshuaʼa nüpüla Jeʼwaa. Shiimainjasaʼa nukumajüin waya Jeʼwaa sünain naatawalin tü wakuwaʼipakat, anainjatü waaʼin sümaa tia. Nücheküin Jeʼwaa kojutüin wamüin wakuwaʼipa, nnojoliipejeʼe waya aʼwaataainjanain suluʼu tia (Roma 10:12).

¹³ «Shia anaʼleekaʼaya toumain» nnojoishii müinjanain waya. Waaʼinrüle tia, sünainpünaashii waya poliitika. Majatüinka nakuwaʼipa na wawalayuu namaiwajanakana, na hebreokana, maalinsat napüla tü wawalayuu oukta aʼwayuusetkat, tü chejeʼewatkat Grecia (Aluw. 6:1). ¿Jamüsüche süpüla watüjaain saaʼu müleka waʼwaataale suluʼu woumain? Wasakireʼera waaʼin sünain tüü: «¿Kasa taaʼinraka wanaa sümaa ‹shia anaka paaʼinrüle tüü› nümüin tamüin wanee tawala naatakai oumain? ¿Tayouktüinche tü nümakat süka shiain jülüjain taaʼin nayain atüjaleein na wayuu kepiakana  suluʼu toumain?». Shiale jülüjain waaʼin tia, soteesü waaʼin nnojoluinjatüin pülayaain waaʼin suʼupala wayuu saashin tü Wiwüliakat otta kojutüinjatü wamüin wayuu süpüshuaʼa (Filip. 2:3).

14. (1) ¿Jamüsü anaka woʼuraajüle? (2) Püküja wanee pütchi suluʼujee tü Wiwüliakat eeʼiyataka sünain payalain maʼin woʼuraajüle nümüin Maleiwa.

¹⁴ Tü wanee kasa waaʼinrajatkat süpüla nnojoliin waya sünainpünaain poliitika shia woʼuraajüle nümüin Jeʼwaa. Eeshii süpüla wachuntüin nümüin Jeʼwaa chi naaʼinkai süpüla nnojoluin süshapalaain waaʼin jee süpüla wachecherüin waaʼin. Choʼujaajeerü wamüin eeinjatüin wanain tia akuwaʼipaakat müleka müliale waya natuma na aluwataashiikana sainküin mma. Achunteeshii waya nümüin Maleiwa kekiinjanain maʼin waya süpüla wayaawatüin saaʼu tü kasa eekat süpüla ekerotirüin waya sünainpünaa poliitika. Otta müsia achunteeshii waya kaaliinwaa nümüin Maleiwa süpüla waaʼinrüin tü anasükat (Sant. 1:5). Eeshiijaʼa süpüla wapüreesajünüin sutuma waneepiain waya nümaa Maleiwa. Sülatülejeʼe tia wamüin, wachunta nümüin Maleiwa meimmoluinjanain waya süpüla waküjüin tü waneepiakalü aaʼujee waya nümaa. Shiimainshaata nükaaliinjeenain waya Jeʼwaa süpüla wachecherüin waaʼin. Eesü süpüla waashajeʼerüin wanee pütchi eeʼiyataka sünain payalain maʼin oʼuraajaa nümüin Jeʼwaa, yaasü suluʼu Aluwataaushikana 4:27-31 (paashajeʼera).

15. ¿Jamüsü sukuwaʼipa süpüla sükaaliinjain waya tü Wiwüliakat süpüla nnojoliinjanain waya sünainpünaain poliitika? (Paashajeʼera tü pütchikat « Sükaaliinjain naya tü Wiwüliakat süpüla waneepiain naya nümaa Maleiwa»).

¹⁵ Naapüin Jeʼwaa wamüin tü Wiwüliakat süpüla nükatsüinrüin waaʼin sünain anoujaa. Eesü wetsiikulo akaaliinjaka waya süpüla nnojoliin waya sünainpünaain poliitika. Jülüjeesü waaʼin waneepia tia wetsiikulokot otta wanaajaainjatü suluʼu wekii, nnojorüleereʼe joo wamaʼana wanee Wiwülia soʼu wanee kaʼi. Sutuma tü pütchi suluʼukat tü Wiwüliakat, achecheraasü waaʼin sünain tü kasa naaʼinrüinjatkat Jeʼwaa soʼu palit kaʼi. Choʼujaajeerü wamüin tia süpüleeruaanapa waaʼin (Roma 8:24, 25). Waneeka wetsiikulo aashajaaka süchiki tü Paʼaraiisükat, jülüja waaʼin tü kasa waaʼinreekat suluʼu Paʼaraiisüka.

16, 17. ¿Kasa shikirajaka anain waya nakuwaʼipa na nnojoliikana sünainpünaain poliitika saaʼu waneepiain naya nümaa Jeʼwaa? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaa suluʼukat süpana 21).

¹⁶ Washatüinjatü nakuwaʼipa na wayuu aʼyataapuʼukana nümüin Jeʼwaa sümaiwa paala, waaʼinrüinjatü tia süpüla nnojoliin sünainpünaain waya poliitika. Naya wayuukana,  yalayala aaʼinchii, anasü sukuwaʼipa natuma tü kasa naneekakat süpüla nnojoliin naya sünainpünaain poliitika. Jamüshijaʼa Sadrac, Mesac otta Abednego nnojotsü naʼwaajüin tü niyaakuakat Nabucodonosor (paashajeʼera Daniel 3:16-18). Nashatüin tia maaʼulu yaa na wawalayuukana, nnojotsü naʼwaajüin tü wanteera chejeʼewatkat noumainpaʼa. Müsia neʼe nukuwaʼipa Jesuʼuya, niakai nnojoishi sünainpünaain poliitika jee waneeirua kasa nnojotka paaʼinwajiraain atuma wayuu. Nütüjaa aaʼu nashateerüin na nikirajüinkana tü nukuwaʼipakat mapa, müshijeseʼe nümüin: «Tayamülüitpa nakuwaʼipa na manoujainsaliikana» (Juan 16:33, TNM).

¹⁷ Maaʼulu yaa, eeshii wawalayuu nnojoliika sünainpünaain poliitika. Sünainjee tia, atsaajünüshii naya, apüreesajinnüshii naya jee eeshi chi eekai nuʼutünüin aaʼin saaliijee waneepiain nia nümaa Jeʼwaa. Atütülaasü waaʼin sutuma tia nakuwaʼipakat. Müsü nünüiki wanee wawala chejeʼewai Turquía: «Franz Reiter, nia wanee jimaʼai oʼutünakai aaʼin saaliijee nnojolin nusurulaatseein nia Hitler. Niʼitaashaatain naaʼin sünain nünüiki Jeʼwaa wayuukai chia jee kanoulashaatashi maʼin, süka jamüin, nüshajüin tia sünain tü karaloukta nuluwataainjatkat sümüin nii, naaʼinrüin tia wanee ai süpülapünaa nuʼutünüin aaʼin. Tashateerü nukuwaʼipa müleka sülatüle tia tamüin soʼu wanee kaʼi», müshi chi wawalakai. ^[2]

18, 19. (1) ¿Kasa eeka süpüla naaʼinrüin na wawalayuukana süpüla nnojoluin sünainpünaain waya poliitika? (2) ¿Kasaka paaʼinrüinjatüin jooluʼu sutuma tü wekirajaaitpakalü anain?

¹⁸ Nakaaliinjeena waya na wawalayuukana süpüla nnojoliin sünainpünaain waya poliitika. Sülatüle wamüin wanee kasa mojusü, acheküsü waküjüinjatüin shia namüin na laülaashiikana. Nakaaliinjeena waya sükajee tü Wiwüliakat. Nakaaliinjeena waya na wanee wawalayuukanaya müleka natüjaale saaʼu tü kasa alatakat wamüin ooʼulaka natütüleʼereerü waaʼin. Wachunta namüin noʼuraajai nümüin Jeʼwaa wapüleerua. Akaʼaya wayakana, eeshii süpüla woʼuraajüin napüleerua na wawalayuukana ooʼulaka watütüleʼerüin naaʼin (Mat. 7:12). Suluʼu jw.org, ashajünüsü nanülia na wawalayuu apüreesajünakana. Wousüteerü anain tia suluʼu «Testigos de Jehová presos por sus creencias (por países)», sünainsü PRENSA > ASUNTOS LEGALES. Waneeka kojuyasü nanülia wawalayuu süpüla wachuntüin nümüin Jeʼwaa yalayalainjatüin naaʼin jee waneepiainjanain naya nümaa (Éf. 6:18-20).

¹⁹ Apüleeruaaneerü waaʼin natuma na sülaülashiikana mma süpüla namaajanainjanain waya, watüjaa aaʼu tia süka sülüʼülüin süpüla sajaʼttüin süpüshuaʼa tü kasakalüirua, müsüjeseʼe choʼujaain maʼin yapainjatüin watuma wakuwaʼipa maaʼulu yaa mayaapejeʼe nnojoluin tü kottirawaakat.