Winston, püküja wamüin tü paaʼinrakat süpüla pütüjaain saaʼu tü shiimainkat nüchiki Maleiwa.

Chajachi taya joʼuuin Queensland, (Australia), nnojoishii anoujain na wayuu kachonniikana taya. Wattajana waya kepiain, müshiijeseʼe nnojoliin wainmain na wayuu teʼraajakana, nayaʼala neʼe teʼraajaka na tapüshikana. Soʼu 12 touyase, tatüjawee aaʼu tü shiimainkat nüchiki Maleiwa. Oʼuraajüshi taya nümüin süpüla tatüjaainjatüin saaʼu tü shiimainkat nüchiki. Shiasaʼa mapa, toʼunaka miichipaʼajee, eejatü wanee aʼyatawaa tapüla chaa Adelaida (Australia Meridional). Wanaa sümaa 21 touyase, chejeeshi taya awaraijaain Sydney, chajatü teʼraajüin Pam. Süküjain tamüin süchiki tü kanüliakat israelismo británico, na anoujakana sünain nooʼuliwoʼuin naya na israeliita namaiwajanakana. Naashin nayakana, naya na amaanakana noumainpaʼajee, na saʼakajanakana tü poloosükalü eʼirukuu, na püreesakana soʼu juyakat 740 süpülapünaa wakalia. Shiasaʼa taleʼejapa chamüin Adelaida, taküjain süchiki tia nümüin wanee wayuu taʼyataajiraa amaachi, chia wayuukai ekirajaashi sünain tü Wiwüliakat namaa na aküjaliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa. Sülatapa maʼaka jeʼra oora sünain yootuin taya nümaa süchiki tü nanoujakalü anain na Aküjaliikana pütchi, tayaawataka saaʼu shiain nüküjain tamüin tü tachuntakat nümüin Maleiwa jintüliiwaʼaya taya. Shiaitpa tatüjaaka aaʼu tü shiimainkat nüchiki chi Kakumalakai kasa süpüshuaʼa otta süchiki Nuluwataainjachin. ¡Kojutusü maʼin tamüin tü tantakalü anain, müsü aka saaʼin «tü kaaʼürüla anasükat maʼi sünain kojutüin maʼi shia!» (Mat. 13:45, 46).

Pam, pütüjawee aaʼu tü shiimainkat nüchiki Maleiwa jintuluiwaʼaya pia, ¿kasa paaʼinraka süpüla pütüjaain saaʼu?

Chajatü taya joʼuuin Coffs Harbour (Nueva Gales del Sur). Wayuu kanoulashii na kachooinkana taya, anoujashi chi tashikai, tü teikat sümaa tü toushukot otta chi tatuushikai sünain tü kanüliakat israelismo británico. Aküjünüsü tamüin, nümüin chi temüliakai, sümüin tü tepayakat otta namüin na kasayuukana  tanain nayain anain akuwaʼipa nutuma Maleiwa nooʼuliwoʼu na chajanakana Gran Bretaña. Nnojotpejeʼe anoujain taya sünain tia otta nnojotsü taya aleewain nümaa Maleiwa. Soʼu 14 touyase, oʼunusü taya suluʼu kojuyasü iküleesia, chejeesü taya namaʼanajee na kanüliakana anglicanos, bautistas otta na kanüliakana adventistas del séptimo día. Nnojotpejeʼe nekirajüin taya nüchiki Maleiwa.

Wakolojooko mapa chamüin Sydney, eejachire teʼraajüin Winston soʼu chajachin nia nuwaraijaain. Ekirajaashi nia sünain tü Wiwüliakat namaa na Aküjaliikana pütchi sünainjee taashajaain nümaa süchiki tü tanoujakalü anain, maʼaka nüküjaitpain. Sünain tü karaloʼuta nüshajawaikat tamüin, wainma pütchi suluʼujeejatü tü Wiwüliakat niʼitaʼawaika suluʼu. Eesü shapaale taaʼin sutuma tia otta eesü jashichire taya. Tayaawatapejeʼe saaʼu mapa shiimain tü nikirajaakalü anain.

Takolojooka chamüin Adelaida soʼu 1962 süpüla nnojoluin wattain taya nuulia Winston. Aashajaashi paala nia nümaa wanee wawala sümaa nuʼwayuuse süpüla kepiainjatüin taya namaa. Thomas Sloman nünülia chi wawalakai otta Janice sünülia tü nuʼwayuusekat, misioneroshii naya paala chaa Papúa Nueva Guinea. 18 touyase soʼu tia, kamaneeshii maʼin na wawalayuukana tamüin jee nakaalinjain taya süpüla tarütkaain nünainmüin Jeʼwaa. Müsüjeseʼe tekirajaain sünain tü Wiwüliakat jee tayaawatamaataka saaʼu shiimain tü tekirajaakalü anain. Kasaatka taya nümaa Winston otta süchikijee tia, talatüshii maʼin waya sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa. Mayaainjeʼe eein tü kasa mojusü alatakat wamüin, ayatüsia kojutuin wamüin tü wantakalü anain, tü makalü aka saaʼin kaaʼürüla eekai kojutuin maʼin.

Winston, püküja wamüin jamapuʼuin pukuwaʼipa puʼttaiwaʼaya sünain aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa.

Süchikijee kasaalüin taya sümaa Pam, niʼitaain Jeʼwaa wapüleerua tü waʼyataainjatkalü anain (1 Cor. 16:8, 9). Alapalaapuʼushi waaʼu chi wawalakai Jack Porter, nüküjain wamüin wainmain aʼyatawaa wapüleerua nutuma Maleiwa. Aʼyataajiraashi taya maaʼulu nümaa chi wawalakai Jack, jülüjasü waaʼin tü aʼyatawaakat suluʼu Weteet yaa Australasia. «Anashii pürekutsoorüle rekulaat jia», müshi wamüin chi wawalakai Jack otta Roslyn tü nuʼwayuusekat, jaʼrai juya waya sünain tia aʼyatawaakat. Wanaa sümaa 29 touyase, aneekünüshi taya süpüla talapalaain naaʼu na wawalayuu chajanakana kepiain islas del Pacífico sur. Jülüjapuʼusü naaʼin tü aʼyatawaakat chayaa na wawalayuu chajanakana suluʼu tü Weteet chajatkat Fiyi. Alapalaapuʼushii waya naaʼu na wawalayuu chajanakana Kiribati, Nauru, Niue, Samoa, Samoa Norteamericana, Tokelau, Tonga, Tuvalu otta Vanuatu.

Soʼu walapalaapuʼuin naaʼu na wawalayuukana, weisattüin wakuwaʼipa otta wanüiki suulia naliratüin waya na wayuu nepiajanakana (Mat. 10:16). Nnojoishii jeʼrashiin na wawalayuukana, eeshii nnojoliire süpüla watunkaain nepialuʼu. Müshiijeseʼe wasakirawalin na wayuu nepiajanakana müleka eere süpüla watunkaapünaain namaʼana. Kamaneeshii maʼin wamüin naya wayuukana.

Winston, kamalainsü pümüin süshajünüin nüchiki Jeʼwaa suluʼu naata anüikii, ¿kasa kamalainka aluʼujee tia pümüin?

Shia eepuʼuka karaloʼutachein otta poyeetoirua namaʼana na wawalayuu chajanakana Tonga, tongano sünülia tü nanüikipalakat. Shiapuʼu nekirajaka aka wayuu tü karaloʼutakat La verdad que lleva a vida eterna inküleeruʼu. Eejatka wanee ekirajawaa napüla na laülaashiikana soʼu 4 semaana, «anasü washajüle tia karaloʼutakat suluʼu tongano», namaka apünüinshii laülaashii, eesia najatüin inkülee naya laülaashiikana. Süshajüin tü taʼwayuusekat süka maakina tü pütchi nashajakat jee waluwataaka shia sümüin tü Weteet chakat Estados Unidos süpüla shiʼinprimiijünüin. Keraasü tia karaloʼutakat soʼu mekiisat semaana. Watta naalii wayuu ekirajaakana sünain tü shiimainkat nüchiki Jeʼwaa sükajee tia karaloʼutakat mayaainjeʼe nnojoluin pansaain maʼin tü süküjiakat. Nnojotsü shiain waʼyataain anain washajüin pütchi suluʼu naata anüikii, kamalainpejeʼe wamüin tia sünainjee waʼyataapünaain sünain.

Pam, ¿kasa naataka aluʼu Australia suulia tü isla jülapalaapuʼukalü aluʼu?

Naataka aluʼu shia süka wainmain maʼin mei, jaʼishi chi kaʼikai, aisü tütshi, wainma kookoocheʼerü, eeshii ayuuire waya otta eeshii walatirüle jamü. Nnojoliipejeʼe waya shapaain aaʼin, shia  weirakaapuʼuka amüin tü palaakat motsopa tü kaʼikat, chapuʼushii waya suupünaa tü kanüliakat fale, müsü sünülia suluʼu samoano tü miichi chajatkat polinesia, alama saajuna otta masepüsat shia. Soʼu jotoshootoin chi kashikai, weʼrapuʼuin shiyolojo tü alanakat otta jaʼyasü niyolojo chi kashikai shiroku tü palaakat. Sutuma weʼrüin tia, asakitshii waya suluʼu waaʼin nünain Jeʼwaa jee oʼuraajawaishii waya nümüin. Sünainjee waaʼinrüin tia, jülüjasü waaʼin kasa anasü.

Kamalainshii maʼin wamüin na tepichikana. Araatenshii maʼin naya otta ponushi naaʼin wanee alijuna eekai kasuuin nüta otta eekai naatain nuumain. Soʼu wanee kaʼi, chajana waya alapalaain Niue, eejachika wanee jintüi nümüleraain soi nütüna Winston. «Anakatche maʼin. Müsü aka saaʼin soi wüchii», müshi nia süka nnojoluin maajüin kolin sütüna wayuu chayaa otta isain nüchiki tü sünüliainjatkat nutuma.

Aipuʼusü wamüin namüliala na wayuukana. Mayaainjeʼe anain maʼin tia mmakat, nnojotsü pitaalü eekai anain otta aisü shiiʼiree wüin jemetüsü. Anapejeʼe naaʼin na wawalayuukana, nnojotsü shapaain naaʼin. Talatüshii naya süka pejein naya sünain napüshi, eein miichi outkajaalee otta süka naʼwaajüin Jeʼwaa. Sutuma müin nakuwaʼipa wapüleerua, shia jülüjaka waaʼin tü waʼyataainkat nümüin Jeʼwaa otta nnojotsü kachiiruain waaʼin wainmain kasa wamaʼana.

Pam, ¿jalawaisü pia aʼlakajaain otta ajaʼitüin wüin?

Taapüin analuʼut nümüin chi tashikai saaʼu wainmain kasa nikirajaka anain taya. Nikirajüin taya sünain achuwajawaa siki, sünain aʼlakajawaa otta süpüla tatüjain süpüleerua takuwaʼipa. Soʼu wanee wakua chajanaka oʼu waya Kiribati, atunkushii waya suluʼu wanee miichi kaajunasü alama, kapaʼasü sot palaasoʼulia otta kasepüsü wanee wunuʼu kanüliasü bambú. Tapotuin wanee ishichon süpaʼa tü miichikat, tachuwajaaka tü sikikat süka süta kooko. Toʼunaka sünain ajaʼitaa ishiruʼumüin, tashaʼwalaaka nachiiruajee waneinnua jieyuu nepiajana, ajaʼitüshii wanaa tamaa. Eejatü wanee wunuʼu najaʼitiasü, piama meetüro sajaʼapüin, eesü wanee jiiku kaülajasü shiʼichinain, müsü aka saaʼin tü olojiakat jime. Eejatü wanee waatte kaülajain sünain. Nojutuin na jieyuukana tü waattekat suluʼumüin tü ishikat, najaʼita namüsia tü wüinkat. Mapüleeyaasat taaʼinruʼu, nnojotpejeʼe tountüin shia. Tojutayaainjeʼe tü waattekat, ataʼituusü neʼe sünain tü wüinkat sümaa samatüin shia. Nasirajayaa namaka na jieyuukana taka, eekalaka wanee naʼakajee akaalinjaka taya kettaapa nasira. Akaalinjünüshii waya waneepia natuma na wayuu nepiajanakana, kamaneeshii naya wamüin.

Kamalainsü maʼin jümüin jiʼyataain suluʼu tia mmakat. Jüküja wamüin süchiki wanee kasa alataka jümüin chayaa.

Winston: Nnojotsü wayaawatamaatüin nakuwaʼipa na wayuu chejeʼewaliikana chayaa. Jamüsüjaʼa wanaa sümaa naapüin weküin na wawalayuukana, naapaleʼeinya wamüin süpüshuaʼa tü neküinkat. Wekawalin süpüshuaʼa tü naapakat wamüin süka nnojoluin watüjaain saaʼu wapütaainjanain napüla. Shiasaʼa watüjaapa saaʼu tia, apütaʼawaishii waya napüla. Mayaapejeʼe eein tü mojukat watuma, nnojoishii aishichijaain na wawalayuukana wamüin. Atalatalaasü naaʼin sutuma naapüin süchiki waleʼejüinjanain wachikuaʼa soʼu aipirua kashi jee shiale süpülapünaa. Soʼu tia, waya naʼaleewajaakana amaa na wawalayuukana süka wanoujiraain wanaa namaa.

Anasü nanüiki na wayuukana nüchiki Jeʼwaa sutuma wantawalin sünain alapalawaa naaʼu na wawalayuukana. Wainma wayuu makana nakumalain neʼe na wawalayuukana tü nanoujakalü anain. Shiasaʼa sutuma neʼrüin wantüin sünain alapalawaa naaʼu na anoujashiikana, nayaawata aaʼu wattain naalii wawalayuu sainküin tü mmakat jee ponusü maʼin naaʼin tia.

Pam: Sotusü taaʼin tü naaʼinrakat wanee wawala wapüleerua chaa Kiribati, palitchon na wawalayuu chapuʼukana outkajaain. Nia neʼe eejachika laülaashin chi wawalakai Itinikai Matera, nüchajaʼawalin wanee kasa wayaaluʼu shiiʼiree anain waya. Soʼu wanee kaʼi, akolojüshi nia wanee kaliinashuku wamüin suluʼu kanaasüta. «Anuu jiküin», nümaka wamüin. Kojutushaatasü maʼin wamüin tia süka nnojoluin maajüin weküin soʼu tia. Talatashaatashii maʼin waya sutuma naainjain tia wapüleerua.

 Pam, ipuotsü paala pia otta nujutuuka chi püchonkai jeʼraiwaʼaya nia kashi püleʼeruʼu. ¿Kasa akaalinjaka pia süpüla nnojoluin seemiajaain punoula suluʼujee tia?

Ipuotsü taya soʼu 1973, soʼu chajanain waya Pacífico sur. Wakolojooko wachikuaʼa yaamüin Australia jee outaka chi tachonkai taleʼeruʼu pienchipa kashi waya yaamüin. Mojusü maʼin naaʼin Winston sutuma tia, jama nüchoin nia. Anatchonsü taaʼin mapa, nnojotpejeʼe analeʼeinya taaʼin. Shiaka anain atuma taaʼin tü sümakat tü rewiisütakat Aapiria Wayuu ojuʼitaka aaʼuriiroʼu 15 soʼu 2009. Taashajeʼerüin tü pütchikat «Süsakiraka anain wayuu», tü makalü anülia: «Si una criatura muere en el vientre materno, ¿volverá a la vida en la resurrección?». Saashin tia pütchikat nia neʼe Jeʼwaa atüjaakai saaʼu tia otta lotusü sukuwaʼipa wanee kasa nutuma. Nieechi anoutaka sukuwaʼipa tü kasa mojusü alatakat wamüin. Niʼitaain chi nüchonkai süpüla «najaʼlajeʼerüinjatüin tü kasa mojusü naaʼinrakat chi Yolujaakai» (1 Juan 3:8). Sünainjee tia pütchikat, kojutusü maʼin tamüin tatüjaain saaʼu tü shiimainkat nüchiki Jeʼwaa, tü makalü aka saaʼin kaaʼürüla eekai kojutuin maʼin. Nnojotsü kasain wanaapünaain sümaa tü waʼatapajakat süka niainjachin Aluwataain Jeʼwaa.

Süchikijee amüloulin chi wachonkai, ounejaanüshii waya wachikuaʼa sünain aʼyatawaa waneepia nümüin Jeʼwaa. Yaajana paala waya suluʼu tü Weteet yaakat Australia jee mapa, wajütünaka sünain alapalawaa naaʼu na wawalayuukana. Pienchi juya waya sünain alapalawaa naaʼu na wawalayuu nnojoliikana kepiain pueulopaʼa chaa Nueva Gales del Sur otta Sydney. Shiasaʼa soʼu 1981, wounejaanaka suluʼumüin tü Weteet yaakat Australia, shiapuʼu sünüliaka tia, anaayüliika waya aʼyataain suluʼu.

Winston, jülüjasü paaʼin tü aʼyatawaakat suluʼu Weteet yaa Australasia, ¿anasüche sukuwaʼipa tia piʼyataainkat sutuma chajachin pia alapalaain naaʼu na wawalayuukana chaa Pacífico sur?

Aa, anasü sukuwaʼipa. Tü Weteet yaakat Australia, jülüjapuʼusü saaʼin naʼyataain na wawalayuukana chaa Samoa otta Samoa Norteamericana. Shiasaʼa mapa, waneesüitpa tü Weteet yaakat Australia sümaa tü chakat Nueva Zelanda. Müsüjeseʼe Australasia sümünüin, jülüjasü naaʼin na wawalayuukana naʼyataain na chajanakana islas Cook, Niue, Nueva Zelanda, Samoa, Samoa Norteamericana, Timor Oriental, Tokelau, Tonga otta yaa Australia. Chejeepuʼushi taya suluʼu tia mmakalüirua sünain alapalawaa süka tajütünüin sutuma Weteet. Jalouisü tamüin taʼyataain namaa na wawalayuukana suluʼu tia mmakat, takaalinjain naya yaa suluʼujee Weteet.

Nnojoishii nayain neʼe na wayuu miyoʼuyuukana atüjaweein saaʼu tü shiimainkat nüchiki Maleiwa, jamüshijaʼa taya sümaa pam, watüjawee aaʼu tia tepichijaiwaʼaya waya. Eesü süpüla naaʼinrüin tia wanee jintüi, jaʼitasü nnojoluin kasajatüin tia namüin na kachooinkana nia (2 Rey. 5:2, 3; 2 Crón. 34:1-3). Aisü nüpüla Jeʼwaa wayuu maʼleekalia, anashiisü nümüin noʼttaain na tepichikana otta na miyoʼuyuukana.

Alatüirü suulia 50 juya süchikijee watüjaweein saaʼu tü shiimainkat nüchiki Maleiwa, nnojotsü jülüjain waaʼin paala jamüinjatüin wakuwaʼipa sutuma watüjaain saaʼu tia. Kojutushaatasü tü shiimainkat süchiki niainjachin Aluwataain Maleiwa, müsü aka saaʼin kaaʼürüla eekai kojutuin maʼin. Otta ayatajatü kojutuin maʼin shia wamüin.