Naata maʼin sukuwaʼipa wayuu maaʼulu yaa
«Jiʼreerü [...] naatain maʼin chi eekai lotuin nukuwaʼipa nuulia chi eekai mojulaain» (MAL. 3:18, TNM).
JAYEECHI: 127, 101
1, 2. ¿Kasa waaʼinmajiraainjatka oulia wakuwaʼipa maaʼulu yaa? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat).
NA TOTTOOTKANA otta na perümeerakana neiyajüin wayuu kanainka ayuulii mojusü. Naaʼinrüin tia süka nakaaliinjeein naya. Aaʼinmajiraapejeʼe naya suulia suʼttüin nanain tia ayuuliikat. Müsia neʼe wakuwaʼipa waya aʼyataakana nümüin Jeʼwaa, saʼakashii waya wayuu mojuka maʼin akuwaʼipa nuʼupala Jeʼwaa otta eeshii waʼyataale namaa. Kapüleesü maʼin tia wamüin süka eein süpüla washatüin tü nakuwaʼipakat.
2 Alüʼütsü maʼin sükalia süpüla sajaʼttüin tü kasakalüirua jee nnojotsü kasajatüin sümüin wayuu tü kasa anakat otta tü mojukat nümüin Maleiwa. Suluʼu tü chiiruaajatkat karaloʼuta nüshajaka Pablo nümüin Timoteo, nüküjain jamüinjatüin sukuwaʼipa wayuu maaʼutpünaa yaa. Nüküjain wainmainjatüin maʼin wayuu mojulaasü maaʼulu yaa (paashajeʼera 2 Timoteo 3:1-5, 13). Mayaainjeʼe wayoutuin nakuwaʼipa naya wayuukana, eeinjatü waaʼin suulia wanaawain waaʼin namaa, suulia washatüin tü nanüikipalakat otta tü nakuwaʼipakat (Prov. 13:20). Sünain ekirajaayakat tüü, wekirajaajeerü anain jamüin naataka nakuwaʼipa na aʼyataakana nümüin Jeʼwaa noulia na manoujainsaliikana. Wekirajaajeerü anain kasain waaʼinrajatüin suulia washatüin tü akuwaʼipaa mojusükat otta tü waaʼinrajatkat süpüla wakaaliinjain wayuu sünain eʼraajaa Jeʼwaa.
3. ¿Jaralii na wayuu aküjünaka achiki suluʼu 2 Timoteo 3:2-5?
3 Nüküjain Pablo «müliainjatüin maʼi wayuu süpüshua» sülüʼütpa sükalia süpüla sajaʼttüin tü kasakalüirua. Jee nüküjaka süchiki 19 akuwaʼipaa jaʼyainjatka maʼin sünain sukuwaʼipa wayuu maaʼulu yaa. Tia, meematüsü aka saaʼin tü nüküjakat suluʼu Roma 1:29-31. Nnojotpejeʼe aküjünüin suluʼu waneirua karaloʼuta suluʼuka tü Ashajuushikat süka Griego tü nüshajakat Pablo nümüin Timoteo. Oʼttüshi Pablo sünain maa: «Eejeerü wainma wayuu eekai...». Tü «wayuu» naashajaakalü achiki Pablo naya na tooloyuu otta jieyuu jaʼyakana anain tü akuwaʼipaa mojusükat. Nnojotpajaʼa müin sukuwaʼipa wayuu süpüshuaʼa, süka jamüin, naatain maʼin nakuwaʼipa na anoujashiikana (paashajeʼera Malaquías 3:18).
NNOJOTSÜ YALETAYAAIN WAAʼIN SUʼUPALA WAYUU
4. ¿Jamüsü nakuwaʼipa na wayuu aʼwaataakana suluʼu nakuwaʼipa?
4 Süchikijee nüküjain Pablo kapüleerüin naaʼin na wayuukana nakuwaʼipa neʼe namüiwaʼa otta kachiirueerüin naaʼin washirüü, nüküjainya naʼwaataainjanain suluʼu nakuwaʼipa otta yaletayaainjatüin nakuwaʼipa suʼupala wayuu. Na wayuu makana akuwaʼipa alanaʼaleeshiʼiya noulia na waneinnua saaʼin namüin saaʼu anashichoin maʼin naya naashin, saaʼu tü kasa natüjakalü apüleerua, saaʼu tü kasa namaʼanakat otta saaʼu nawashirüin. Shia neʼe keeʼireeka naaʼin wayuukana naainnua naʼwaajünüin natuma na waneinnua. Naashin wanee wayuu atüjashi maʼin, chi wayuu makai akuwaʼipa nnojoishi nuʼwaajüin Maleiwa, aʼwaajiraashi neʼe nümüiwaʼa. Eeshii na wayuu mojukana amüin neʼrüle pülayaain naaʼin wanee wayuu, jaʼitakajeʼe neʼe na pülayaakana aaʼin suʼupala wayuu, mojushiisü namüin tia.
5. ¿Kasa alataka namüin waneinnua aʼyataalii nümüin Jeʼwaa waneepiakana nümaa?
5 Saashin tü Wiwüliakat, niyoutuin Jeʼwaa na wayuu aʼwaataakana suluʼu nakuwaʼipa otta na yaletakana aaʼin (Prov. 6:16, 17). Müle nukuwaʼipa wanee wayuu wattaluʼushi Maleiwa nuulia (Sal. 10:4). Tü yaletaakalü aaʼin nukuwaʼipa chi Yolujaakai (1 Tim. 3:6). Eepejeʼe noʼutku na aʼyataashiikana nümüin Jeʼwaa yaletajaakana aaʼin. Jamüshijaʼa Uzías chi aluwataaikai saaʼu Judá, mayaainjeʼe waneepiain nia nümaa Jeʼwaa soʼu wainma juya, yaletajaasü naaʼin saashin tü Wiwüliakat süka yalayalain maʼin nia. Sumojujaapa maʼin nukuwaʼipa nuʼupala Jeʼwaa, naaʼinrüin tü naʼyataainkat na sacerdootekana suluʼu tü aʼwaajüleekat, tü nnojotkat naaʼinrajatüin. Akaʼaya neʼe chi aluwataaikai Ezequías, yaletajaapünaasü naaʼin (2 Crón. 26:16; 32:25, 26).
6. ¿Kasa tü eekat süpüla yaletajaain atuma naaʼin David? ¿Jamüsü nnojotka yaletajaain naaʼin David?
6 Eeshii na wayuu yaletakana aaʼin sutuma anashichoin naya naashin, sutuma neʼnnaajünüin maʼin, sutuma natüjain eeʼirajaa, sutuma katsüin naya otta sutuma naʼwaajünüin natuma na waneinnua. Eepejeʼe na nnojoliikana yaletüin aaʼin sutuma tia, majatü nukuwaʼipa David. Jamüsüjaʼa süchikijee nuʼutunüin aaʼin Goliat nutuma David, naapeein chi aluwataaikai Saúl tü nüchonkat süpüla nuʼwayuuseinjatüin shia David. «Wayuu neʼe taya jee mapülainsalii na tapüshikana chaa Israel süpüla müinjatüin taʼwayuusein nüchon chi aluwataaikai», müshi David nümüin (1 Sam. 18:18, TNM). ¿Jamüsü nnojotka yaletayaain naaʼin David? Shia süka nütüjaain aaʼu wainmain tü kasa nütüjakalü apüleerua otta tü eekat nümaʼana sutuma nnojoluin yaletüin naaʼin Maleiwa nuulia jee sutuma kapülain nia naaʼin (Sal. 113:5-8). Nütüjaa aaʼulu David nümaʼanajeejatüin Jeʼwaa tü kasa eekat nümaʼana (anasü paashajeʼerüle 1 Corinto 4:7).
Keeʼireejeerü saaʼin wayuu arütkawaa nünainmüin Jeʼwaa neʼrüle nnojoluin yaletayaain naaʼin na aʼyataashiikana nümüin
7. ¿Kasa jülüjainjatka waaʼin suulia yaletayaain waaʼin?
7 Na aʼyataakana nümüin Jeʼwaa maaʼulu müshii aʼaka naaʼin David, nnojotsü yaletayaain naaʼin. Ponusü maʼin waaʼin nnojoluin pülayaain naaʼin Jeʼwaa woulia, eerejeʼe niain Chi Miyoʼushikai saaʼu kasaka süpüshuaʼa (Sal. 18:35). Weʼitaain sünain wakuwaʼipa pütchikat tüü: «Anakaja müleka kachiiruale jaaʼin tü nüchekakat jüpüleerua, maa aka kamaneein jia sümüin wayuu süpüshua, maa aka jümüliajüin eekai müliain, maa aka nnojolüin pülayaain jaaʼin suulia wayuu je maa aka nnojolüin juuʼulaain suulia akaaliijaa shia mayaashiije nnojolüin jaaʼa müin jümüin» (Col. 3:12). Watüjaa aaʼulu nnojoluin pülayaain saaʼin wanee wayuu eekai aipüralüin (1 Cor. 13:4). Neʼrüle na wayuukana nnojoluin yaletüin waaʼin, keeʼireejeerü naaʼin neʼraajüin Jeʼwaa. Jamüshiijaʼa na wayuu manoujainkana, arütkaashii nünainmüin Jeʼwaa sutuma anain sukuwaʼipa naʼwayuuse, meeria neʼe nakuwaʼipa na wayuukana, keeʼireejeerü naaʼin arütkawaa nünainmüin Jeʼwaa neʼrüle nnojoluin yaletayaain naaʼin na aʼyataashiikana nümüin (1 Ped. 3:1).
AI WAPÜLA WAYUU
8. (1) ¿Jamüsü sümüin wayuu maaʼulu neʼrüliin wayumüin na tepichikana? (2) ¿Jamüsü sünüiki tü Wiwüliakat namüin na tepichikana?
8 Nüküjain Pablo jamüinjatüin maʼin nakuwaʼipa na wayuukana soʼu sülüʼülüin sükalia süpüla sajaʼttüin tü kasakalüirua. Nüküjain moonooloinjanain na tepichikana sümaa nünüiki nashi jee nei. Maaʼulu yaa, nnojotsü mojushiin sümüin wayuu neʼrüliin wayumüin na tepichikana sutuma tü kasa naashajeʼerakat suluʼu karaloʼuta, nanajaka suluʼu peliikula otta suluʼupünaa telewisoot. Nnojotsü kaluʼuin kasa anasü müleka moonooinre na tepichikana nümaa nashi jee nei. Kakaliairü atüjaanüin aaʼu mojuin tia. Jamüsüjaʼa sümaiwa chaa Grecia, nüsheʼetüle wanee wayuu nüshi süsalashi atumawaa. Shiasaʼa namüin na chajanaka Roma, wanee wayuu eekai nüsheʼetüin nüshi süsalashi sutuma müin uwomuyuukai naaʼin. Akaataajaʼa suluʼu tü ashajuushikat süka Hebreo otta Griego aluwataanüshii na tepichikana sünain kojutuinjachin nashi otta nei namüin (Éx. 20:12; Éf. 6:1-3).
9. ¿Kasa naaʼinrajatka na tepichikana süpüla noonooin sümaa nünüiki nashi otta nei?
9 ¿Kasa naaʼinrajatka na tepichikana suulia nashatüin nakuwaʼipa na tepichi eʼrüliikana wayumüin? Jülüjainjatü naaʼin süpüshuaʼa tü kasa anasü naaʼinrakat nashi otta nei napüleerua. Akaʼaya shia, sotuinjatü naaʼin nuluwataain naya Maleiwa chi süshikai wayuu süpüshuaʼa sünain kojutuinjanain namüin nashi otta nei. Anale nanüiki na tepichikana nachiki nashi otta süchiki nei, nashateerü tia na naʼaleewainkana. Nnojoleenapajaʼa naya jaa müin
maalinre naya napüla na wayuu kachonkana naya. Eekajasaʼa aire naya napüla jaa meena namüin. Anuu nünüiki wanee jimaʼai Austin nünülia: «Eeshi taainjeere tü anakat saaʼin tamüin, akatsaʼa anain sukuwaʼipa tü napülajakat toulia na wayuu kachonkana taya, naküjain tamüin jamüin napülajakat shia toulia otta aashajaashii naya waneepia tamaa. Atüjashi taya natuma. Aishii maʼin naya tapüla saaʼu naaʼinmajüin maʼin taya».10, 11. (1) ¿Jarat tü akuwaʼipaa mojusü jaʼyakat nanain na maaliikana apüla wayuu? (2) ¿Jamüsü nakuwaʼipa na anoujashii shiimainkana?
10 Nüküjain Pablo wainma akuwaʼipaa jaʼyainjatka nanain na maaliikana apüla wayuu. Süchikijee nüküjain eeinjatüin wayuu eekai «moonooloin sümaa nanüiki nashi je nei», nüküjainya eeinjatüin wayuu eekai matüjain aapaa analuʼut. Shiimain tia, eesü wayuu eekai mojutuin amüin tü kasa anasü aainjünakat süpüleerua. Naashin Pablo, eeinjatü wayuu eekai mojutuin Maleiwa sümüin. Nüküjain nnojoluinjatüin waneepiain wayuu sümaa süpüshi, nayoutuinjatüin anajirawaa sümaa wayuu, naküjainjatüin alawaa jee nemeejüinjatüin wayuu, mojuinjatüin nanüiki sujuuna wayuu otta nüchiki Maleiwa. *
11 Naata maʼin nakuwaʼipa na aʼyataakana nümüin Jeʼwaa noulia na manoujainsaliikana süka shiimain aijiraain naya. Kakaliairü müin nakuwaʼipa. Nüküjain Jesuu piamain neʼe tü pütchi alanaʼaleekat sünain anain saʼakajee tü Pütchi aapünakat nümüin Moisés, alinjachin wapüla Maleiwa süka süpüshuaʼa waaʼin otta alinjatüin wayuu süpüshuaʼa wapüla maʼaka alin waya wapülajiraa (Mat. 22:38, 39). Akaʼaya Jesuu, nüküjain nayaawatünüinjanain na anoujashii shiimainshiikana süka aijiraain naya (paashajeʼera Juan 13:34, 35). Jaʼitakajeʼe na naʼünüükana alinjana napüla (Mat. 5:43, 44).
12. ¿Kasa naainjaka Jesuu süka aipüralin nia wayuu?
12 Niiʼiyatüin Jesuu shiimain alin wayuu nüpüla. Oʼunushi nia suluʼupünaa tü pueulokalüirua sünain aküjaa pütchi anasü süchiki Nuluwataaya Maleiwa. Anasü nutuma Jesuu wayuu eekai moʼuin, tü eekai masaʼain, tü eekai sajaʼttüin süta, tü eekai macheʼein otta nüsoʼireʼerüin saaʼin wayuu outusü (Luc. 7:22). Akaʼaya nia, naapüin nikii saaʼu wayuu, eerejeʼe nüʼürülaanüin anain. Nüshatüin maʼin Jesuu nukuwaʼipa chi Nüshikai, chi aipüraikai wayuu. Jee müshiʼiya na aküjaliikana pütchi nüchiki Jeʼwaa sainküinpünaa mmaka süpüshuaʼa, oushikajaashii süchiirua nukuwaʼipa Jesuu sümaa alin wayuu napüla.
13. ¿Kaseerü naaʼinraka na wayuukana aipüraliire waya wayuu?
13 Aipüraliire waya wayuu, keeʼireejeerü naaʼin na wayuukana nekirajaain nünain Jeʼwaa. Jamüshijaʼa wanee wayuu chaa Tailaindia oʼunakai sünain wanee outkajawaa miyoʼu apünüinka kaʼi, ponusü maʼin naaʼin aijiraain maʼin na wawalayuu chajanakana sünain tia outkajawaakat. Nüleʼejapa nipialuʼumüin, achuntüshi nikirajünüin sünain tü Wiwüliakat piantua süpüla semaanakat jee aküjashi nia pütchi namüin na nüpüshikana. Aipirua kashi süchikijee tia, aashajeʼetchi tü Wiwüliakat suluʼu tü outkajaaleekat. Süpüla pütüjaain saaʼu aire wayuu püpüla, püsakireʼera paaʼin sünain pütchikat tüü: «¿Tachajaainche sukuwaʼipa süpüla takaaliinjain tapüshi, süpüla takaaliinjain na wawalayuukana otta süpüla takaaliinjain na wayuu taküjakana amüin pütchi? ¿Jülüjasüche taaʼin kasa anasü nachiki na waneinnua maʼaka naaʼinrüin shia Jeʼwaa?».
WALIRÜ OTTA ANNEETCHON
14, 15. ¿Jara waneirua akuwaʼipaa mojusü jaʼyaka sünain wayuu? ¿Kasa neeʼirataka waneinnua wayuu sünainjee tü nakuwaʼipakat?
14 Anuu waneirua akuwaʼipaa mojusü jaʼyainjatka sünain wayuu maaʼutpünaa jee nnojoluinjatka washatüin. Eeinjana wayuu eekai nayoutashaanain tü anasükat. Eejeena eekai maaʼin naaʼin sümaa jashiee otta ayoutakana aluwataanaa. Wayuukana naainnua nnojoliishii ayaawatüin naaʼin, nnojotsü kasajatüin namüin müliain wayuu sutuma tü naaʼinrakat.
15 Wainma wayuu mapuʼuka aka saaʼin sukuwaʼipa wüchii jashichi, shiasaʼa maaʼulu neeʼiratüin nakuwaʼipa. Aküjünatüjülia tia sümaiwa suluʼu tü Wiwüliakat (paashajeʼera Isaías 11:6, 7). Waashajeʼerapa süchiki mürüt jashichi maʼaka saaʼin walirü otta wasashi, ekajaaka sümaa mürüt anamia maʼaka saaʼin wanee anneetchon otta wanee paaʼachon, ¿jamüsüche süpüla kottiraain shiairua? Anuu sünüiki tü Wiwüliakat: «Süka jamüin, niʼraajüneechin maʼin Jeʼwaa sainküin mmakat süpüshuaʼa» (Isa. 11:9, TNM). Süka isain süchiki tü mürütkalüirua shikirajaain nüchiki Jeʼwaa, shia süküjatüjütkalia tia pütchikat neeʼiratüinjatüin nakuwaʼipa na wayuukana.
16. ¿Jamüsü nakuwaʼipa waneinnua wayuu sutuma nekirajaain sünain tü Wiwüliakat?
Mayaainjeʼe kapüleein namüin neeʼiratüin nakuwaʼipa, nountüin shia nutuma chi naaʼinkai Maleiwa süpüla talatüin naaʼin Jeʼwaa namaa
16 Wainma na wawalayuu jashichipuʼukana maʼin paala maʼaka saaʼin wanee walirü jee maaʼulu anamia naya. Eesü süpüla paashajeʼerüin nachiki suluʼu jw.org eere «Sunouteʼerüin nakuwaʼipa tü Wiwüliakat» sümüin. Wayuukana naainnua ekirajaashii nüchiki Jeʼwaa otta aʼyataashii naya nümüin jee nnojoliishii müin aka na wayuu piamakana akuwaʼipa sükajee nanoujayaain nünain Maleiwa sümaa nnojoliin noonooin sümaa nünüiki. Naʼakajee na aʼyataakana nümüin Jeʼwaa eeshii eekai jashichipuʼuin namaiwa jee maaʼulu yaa neeʼiratüin nakuwaʼipa, shia naaʼinraka waneepia tü nüchekakat chi Maleiwakai napüleerua (Éf. 4:23, 24). Nekirajaapa na wayuukana nünain Maleiwa, nayaawatüin saaʼu choʼujaain naaʼinrüin tü Nuluwataakalü anain naya. Sünainjee tia, neeʼiratüin tü nanoujakalü anain, tü jülüjapuʼukat naaʼin otta tü kasa naainjapuʼukat. Mayaainjeʼe kapüleein namüin neeʼiratüin nakuwaʼipa, nountuin shia nutuma chi naaʼinkai Maleiwa süpüla talatüin naaʼin Jeʼwaa namaa.
WAYOUTUIN TIA AKUWAʼIPAAKAT
17. ¿Kasa waaʼinrajatka suulia washatüin tü akuwaʼipaa mojusükat?
17 Mapüleeitpa ayaawataa naaʼu na aʼyataakana nümüin Maleiwa noulia na nnojoliikana aʼyataain nümüin. Jülüjainjatpajaʼa waaʼin tü wakuwaʼipakat suulia washatüin nakuwaʼipa na manoujainsaliikana. Shia waaʼinreeka tü nuluwataakalü anain waya Jeʼwaa süpüla wayoutuin tü akuwaʼipaa aküjünakat suluʼu 2 Timoteo 3:2-5. Shiimainpejeʼe nnojoluin süpüla wakatalaain noulia na wayuu makana akuwaʼipa. Eeshii waʼyataale namaa, koleejiale waya namaa otta kepiale waya namaa. Nnojotpajaʼa wanaawain waaʼin namaa otta nnojotsü waaʼinrüin tü naaʼinrakat. Suulia washatüin tü nakuwaʼipakat ekirajaainjana waya sünain tü Wiwüliakat süpüla aleewain maʼin waya nümaa Jeʼwaa otta aleewainjana neʼe waya namaa na aikana apüla nia.
18. ¿Kasa saaʼinreetka wayuu shiʼrüle anain wakuwaʼipa?
18 Wakaaliinjeein na wayuukana süpüla neʼraajüin Jeʼwaa. Müshiijeseʼe waküjain pütchi sümüin wayuu eepünaale waya. Eesü süpüla wachuntüin nümüin Jeʼwaa nükaaliinjaiwa waya süpüla watüjainjanain süpüleerua wanüiki. Waküja namüin na waneinnua aküjaliin waya pütchi nüchiki Jeʼwaa. Kojuteechikalaka Maleiwa sutuma wayuu woulia wayakana neʼrapa anain maʼin wakuwaʼipa. «Nüchiajaain waya chi Maleiwakai suulia süpüshua tü kasa mojutkat akajee nia watüma je suulia kachiiruain waaʼin tü kasa mojusü keejiakat namüin na manoujainsaliikana. Tü nüchekakat chi Maleiwakai wapüleerua maaʼulu yaa, shia laülaainjatüin waaʼin, waaʼinrüinjatüin tü nüchekakat wapüleerua, je keisalainjanain waya sümüin wakuaippa nuʼupala» (Tito 2:11-14). Washatüle nukuwaʼipa Jeʼwaa otta waaʼinrüle tü keeʼireekat naaʼin wapüleerua shiʼreerü wayuu tia otta eeshii süpüla eein wayuu eekai namüin wamüin: «Oʼuneeshii waya jümaa süka waapüin jüchiki sünain eein chi Maleiwakai jümaa» (Zac. 8:23, TNM).
^ püt. 10 Tü pütchi diábolos makat suluʼu Griego shia süküjeeka tü nakuwaʼipakat na wayuu eekai «mojuin nanüiki sujuuna wayuu». Müsüjeseʼe nünüliayaain Satanaa tia süka mojuin maʼin nünüiki nüchiki Maleiwa.