1. (1) ¿Kasa watüjaaka maʼin aaʼu? (2) ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu tia?

 ¿AASHIN nnojoluin anain paaʼin sutuma tü kasa mojusü alatakat maaʼulu? Nnojoluitpa aijiraain wayuu sümaa süpüshi maʼakaapuʼu. Mojulaaleeitpa maʼin wayuu maaʼulu. Shia jülüjaka naaʼin nakuwaʼipa neʼe namüiwaʼa otta jashichii maʼin naya. Wainma wayuu nnojoliikana eʼitaain naaʼin nanain na eʼitaanakana süpüla nekiipüʼüin. Sükajee tü weʼrakat watüjaain saaʼu eejeerüin kasa anasü mapeena. Süküjatüjülia tü Bibliakat müinjatüin sukuwaʼipa wayuu sülüʼütpa süpüla sajaʼttüin tü kasa mojusükat (2 Tim. 3:1-5). Wanee wayuu anamia niyaawata aaʼu shikeraajüin tia pütchikat. Watüjaaichipa aaʼu nuluwataain Jesús chaa iipünaa nutuma Maleiwa. Eesü sooʼomüin pütchi aküjünatüjütkalia süchiki tia. Wekirajaa süchiki waneirua pütchi aküjünatüjütkalia ekeraajaka jekenainka, tü akatchinreetkat maʼin wanoula.

2. (1) ¿Kasa wekirajaajeetka anain sünain ekirajaayakat tüü? (2) ¿Jamüsü wekirajaainjatka sünain tia?

² ¿Kasa wekirajaajeetka anain sünain ekirajaayakat tüü? Palajana wekirajaajeerü anain wanee pütchi aküjünatüjütkalia wayaawateetka atuma süikaleʼennüitpain sukuwaʼipa aluwatawaa nutuma Maleiwa. Piama, wekirajaajeerü anain wanee pütchi aküjünatüjütkalia wayaawateetka atuma nuluwataaichipain Jesús nutuma Maleiwa. Otta apünüin, wekirajaajeerü anain wanee pütchi aküjünatüjütkalia süchiki jameerüin sukuwaʼipa süpüla najaʼttinnüin na ayoutakana nuluwataain Maleiwa. Tü pütchiirua aküjünatüjütkalia müsü aka saaʼin shiʼyapüjünüin wanee saʼatairua kuluulu naatawaika süpüla saainjünüin wanee sheʼin süka. Sükajee tü pütchi aküjünatüjütkalia, watüjaajeerü aaʼu tü nükaliakat Jehová.

3. ¿Kasa aküjünaka suluʼu tü karaloʼutakat Daniel 7:13, 14 nüchiki chi aluwataainjachikai nutuma Maleiwa?

³ Eesü wanee pütchi aküjünatüjütkalia suluʼu Daniel 7:13, 14 süchiki niain Jesús anain süpüla aluwatawaa nutuma Maleiwa. Süküjain shiʼyataweerüin wayuu maʼleekalia nümüin otta nnojolinjachin eein wanee aluwataai nüchikijee. ¿Joujeechi nuʼttaka Jesús sünain aluwatawaa? Tü karaloʼutakat Daniel aashajaasü süchiki akaratshisü kaʼi. Kettaapa tia kaʼikat, oʼtteechi Jesús sünain aluwatawaa. Wekirajaa süchiki joujatüin tia.

4. ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu joujachin nuʼttuin Jesús sünain aluwatawaa sünainjee tü sümakat Daniel 4:10-17? (Paashajeʼera tü nootakat).

⁴ (Paashajeʼera Daniel 4:10-17). 2.520 juya tü akaratshisükat kaʼi. Oʼttusü tia soʼujee juyakat 607 süpülapünaa wakalia wanaa sümaa nataʼülüin na babiloniakana chi chiiruajachikai aluwataain nutuma Maleiwa chaa Jerusalén. Ajaʼttüsü shia soʼu juyakat 1914 wanaa sümaa niʼitaanüin Jesús nutuma Maleiwa süpüla aluwatawaa, jama niainjachin kamüin tia (Ezeq. 21:25-27). *

5. Püküja süchiki wanee kasa anasü eeka sutuma piyaawatüin saaʼu «tü akaratshisükat kaʼi» aküjünatüjütkalia achiki.

⁵ ¿Kasa anasü eeka sutuma tia pütchi aküjünatüjütkalia? Wayaawatüle saaʼu «tü akaratshisükat kaʼi» aküjünatüjütkalia achiki, weʼitaajeerü waaʼin sünain nikeraajeerüin Jehová tü nümakat soʼu tü kaʼi niʼitaatüjütkalia oʼu shia. Nüikaleʼerüin Jehová tü aluwatawaakat soʼu tü kaʼi niʼitaatüjütkalia oʼu shia. Meeria neʼe nutuma sukuwaʼipa tü pütchiirua nnojoyütkalia ekeraajüin, nikeraajeeria shia soʼu tü kaʼi niʼitaatüjütkalia oʼu shia. Tü nükaliakat Maleiwa antamaateerü shia, «nnojoleerü kamaʼain shia» (Hab. 2:3).

6. (1) ¿Kasa wayaawataka aaʼujee nuʼttuichipain Jesús sünain aluwatawaa chaa iipünaa? (2) ¿Jamüsü wayaawataka maʼin saaʼu shikeraajüin tia saashin Alateetkat Mapeena 6:1-8?

⁶ Sülüʼütpa nükalia Jesús süpüla outaa, nüküjain tü alatajatkat sainküinpünaa mmakat süpüla natüjaain saaʼu na nikirajüinkana nuʼttuichipain sünain aluwatawaa chaa iipünaa. Aashajaashi nia süchiki atkawaa, jamü otta sukutkujaajeerüin mma. Otta nüküjainña eejeerüin ayuulii sainküin mmakat maʼaka saaʼin tü ayuuliikat COVID-19. Süpüshuaʼa tia shiyaawase nuʼttuichipain Jesús sünain aluwatawaa saashin tü Bibliakat (Mat. 24:3, 7; Luc. 21:7, 10, 11). 60 juya süchikijee outuin Jesús jee nüleʼejapa chaa iipünaamüin, nüküjain nümüin chi aluwataaushikai Juan süchiki sülatajatüin tia kasakalüirua (paashajeʼera Alateetkat Mapeena 6:1-8). Alatüsü süpüshuaʼa tia soʼujee juyakat 1914 nuʼttapa Jesús sünain aluwatawaa nutuma Maleiwa.

7. ¿Jamüsü keemaka maʼin Mmakat soʼujee nüikalaain Jesús sünain aluwatawaa?

⁷ ¿Jamüsü keemaka maʼin Mmakat soʼujee nüikalaain Jesús sünain aluwatawaa? Aküjünüsü suluʼu Alateetkat Mapeena 6:1, 2 tü palajatkat kasa naaʼinraka Jesús nuʼttapa sünain aluwatawaa. Atkaajiraashi nia nümaa chi Yolujaakai jee namaa na nümaajanakana. Saashin Alateetkat Mapeena kapiitulo 12, akanajuushi chi Yolujaakai namaa na nümaajanakana jee najünajaanaka mmapaʼamüin. Sutuma tia miyoʼu maʼin tü müliaa weʼrakat, jama jashichishaatain chi Yolujaakai (Alat. Map. 12:7-12).

8. ¿Kasa anasü eeka sutuma shikeraajüin tü pütchi aküjünatüjütkalia süchiki nuluwataainjachin Jesús nutuma Maleiwa?

⁸ ¿Kasa anasü eeka sünainjee tia pütchikalüirua aküjünatüjütkalia? Wayaawata aaʼu niaichipain Jesús aluwataain saaʼujee tü alatakat sainküin mma otta saaʼujee sumojujaain maʼin sukuwaʼipa wayuu maaʼulu. Müsüjeseʼe nnojoluin shapaain  maʼin waaʼin weʼrapa wainmain na wayuu üttakana aaʼin jee na kapülakana aaʼin nakuwaʼipa neʼe namüiwaʼa. Sotusü waaʼin sükajee nakuwaʼipa shikeraajüin wanee pütchi süküjatüjütkalia tü Bibliakat. Wayaawata aaʼu sünainjee tia niaichipain Jesús aluwataain nutuma Maleiwa (Sal. 37:1). Watüjaa aaʼu mojeerüin maʼin sukuwaʼipa wayuu sünainmüinreʼeya süntüin Armagedón (Mar. 13:8; 2 Tim. 3:13). Süka alin maʼin waya nüpüla chi Washi iipünaajachikai nüküjain wamüin jamüin sülataka tia maaʼutpünaa. ¿Aashin anain waaʼin sutuma nüküjain tia wamüin Maleiwa?

9. (1) ¿Kasa aküjünaka suluʼu Daniel 2:28, 31-35, süchiki tü mma aluwataainjatkat saaʼu wainma mma? (2) ¿Joujatü akumajünüin shia?

⁹ (Paashajeʼera Daniel 2:28, 31-35). Weʼrüin shikeraajüin tia pütchi aküjünatüjütkalia maaʼulu. Niʼrüin Nabucodonosor nüʼlapüinruʼu tü alatajatkat sülüʼütpa süpüla sajaʼttüin tü kasa mojusükat nuʼttapa Jesús sünain aluwatawaa. Wanee nüʼünüü Jesús eeyütka yaa saaʼu tü Mmakat shia tü chiiruaajatkat mma aluwataaka saaʼu wainma mma süküjaka achiki tü Bibliakat. Tia mmakat aluwataasü shia maaʼulu yaa, shia kayaawaseka nuuʼui chi ayaakuaa miyoʼushaata aküjünakai achiki suluʼu tü karaloʼutakat Daniel, tü aainjuushikat süka kachueera sümaa pootshi. Oʼttusü shia sünain aluwatawaa wanaa sümaa paaʼinwajiraain Reino Unido sümaa Estados Unidos soʼujee tü Primera Guerra Mundial münakat. Sünainjee tü nüʼlapüinkat Nabucodonosor, watüjaa aaʼu eein piamasü kasa naataka atuma Reino Unido sümaa Estados Unidos suulia tü waneirua mma aluwataapuʼukat paala.

10. (1) Püküja wanee pütchi aküjünatüjütkalia suluʼu Daniel süchiki aluwatawaa sutuma Reino Unido sümaa Estados Unidos. (2) ¿Kasa eejüinjatka oulia waaʼin? (Paashajeʼera tü pütchikat « Ee waaʼin suulia tü pootshikat»).

¹⁰ Wekirajaa süchiki tü palajatkat kasa waneejatka atuma Reino Unido sümaa Estados Unidos suulia tü waneirua mma aluwataapuʼukat  saaʼu wainma mma aküjünaka achiki suluʼu tü karaloʼutakat Daniel. Reino Unido sümaa Estados Unidos kayaawasesü atumawaa süka kachueera sümaa pootshi. Eekajasaʼa tü waneirua mma aluwataapuʼukat paala kayaawasesü atumawaa waneʼewai sukua süka kachueera, ooro jee shiale pülata. Tü pootshikat shiyaawase wayuu maʼleekalia (Dan. 2:43, noota). Atüjaana aaʼulu isain nachiki na aluwataaliikana saaʼu Reino Unido sümaa Estados Unidos naaʼinrüin tü keeʼireekat naaʼin. Müsü tia süka naneekünüin sutuma wayuu sükajee awotaajaa, sükajee eein na jülüjakana aaʼin tü naaʼinrakat suulia müliain wayuu natuma otta sükajee eein protesta jee sindicato.

11. ¿Jamüsü wayaawataka saaʼu sülüʼülaain sajaʼttüin tü kasa mojusükat?

¹¹ Reino Unido sümaa Estados Unidos shiyaawase nuuʼui chi ayaakuaa miyoʼushaatakai. Tia shia tü piamakat kasa waneejatka atuma shia suulia tü waneirua mma aluwataapuʼukat saaʼu wainma mma, jama shiain tü chiiruaajatkat aluwataain saaʼu wainma mma saashin tü Bibliakat. Nnojoleerü eein wanee süchikumüin, ajaʼttinneerü shia namaa na aluwataakana saaʼu mma soʼunnaa Armagedón nutuma Jesús, chi aluwataainjachikai nutuma Maleiwa (Alat. Map. 16:13, 14, 16; 19:19, 20). *

12. ¿Kasa amaa watüjaaka saaʼu sünainjee tü nüküjatüjütkalia Daniel amülialeetka waaʼin?

¹² ¿Kasa anasü eeka sünainjee tia pütchi aküjünatüjütkalia? Eesü sooʼomüin pütchi suluʼu tü karaloʼutakat Daniel wayaawataka aaʼujee sülüʼülüin sükalia sajaʼttüin tü kasa mojusükat. Nüküjatüjülia Daniel eejeerüin pienchisü mma aluwataajeetka saaʼu wainma mma aainjeetka kasa namüin na aʼyataakana nümüin Maleiwa süchikijee sajaʼttinnüin Babilonia, alatüirü 2.500 juya süchikijee süküjünüin tia. Tü wane kasa nüküjaka Daniel süchiki Reino Unido sümaa Estados Unidos shia shiainjatüin tü chiiruaajatkat aluwataainjatka saaʼu wainma mma, nnojoleerü eein wanee süchikumüin. Amülialaasü waaʼin süka watüjaain saaʼu sülüʼülüin sükalia süpüla najaʼttirüin Jesús napüshuaʼa na sülaülashiikana mma otta nuluwataajeechin sainküin mmakat süpüshuaʼa nutuma Maleiwa (Dan. 2:44).

13. (1) Saashin Alateetkat Mapeena 17:9-12, ¿jarai chi mekiisaikai aluwataai otta jaralii na polooshiikana aluwataalii? (2) ¿Jamüsü shikeraajia tia pütchi aküjünatüjütkalia?

¹³ (Paashajeʼera Alateetkat Mapeena 17:9, 10, 12; 17:11, TNM). * Wainma kasa ajaʼttaka sutuma tü Primera Guerra Mundial münakat. Soʼunnaa tia ekeraajüsü wanee pütchi aküjünatüjütkalia süchiki wanee kasa alatajatka süpülapünaa sajaʼttüin tü kasa mojusükat. Süka keeʼireepuʼuin naaʼin eeinjatüin anajirawaa na sülaülashiikana mma sainküin mma, nakumajüin eneeroʼu soʼu 1920 tü kanüliakat Sociedad de Naciones. Shiasaʼa oʼutuupüroʼu soʼu 1945, aʼwanajaanüsü süka tü kanüliakat Naciones Unidas. Chi mekiisaikai aluwataain münüsü Naciones Unidas sutuma tü Bibliakat, nnojotsü shiain wanee mma aluwataaka saaʼu wainma mma. Eesü süpüla laülaain saaʼu wanee kasa natuma na sülaülashiikana mma, na polooshiikana aluwataalii saashin tü Bibliakat.

14, 15. (1) ¿Kasa süküjaka Alateetkat Mapeena 17:3-5 süchiki Babilonia tü Miyoʼusükat? (2) ¿Kasa naaʼinraka na wayuu kojutupuʼukana amüin tü iküleesia ekirajakalü alawaa?

¹⁴ (Paashajeʼera Alateetkat Mapeena 17:3-5, TNM). Niiʼiyatüin Jehová nümüin chi aluwataaushikai Juan wanee jierü maaʼinsat kanüliakat «Babilonia tü Miyoʼusükat». Jietkat tüü shiyaawase süpüshuaʼa tü iküleesia ekirajakalü alawaa sainküin mmakat süpüshuaʼa. ¿Kasa aküjünaka süchiki tia jietkat? Tü iküleesia ekirajakalü alawaa kakaliairü aʼyataajiraain  shia namaa na sülaülashiikana mma. Otta anasü sümüin tü naaʼinrakat. Soʼu palit kaʼi niʼitaajeerü Jehová suluʼu naaʼin na sülaülashiikana mma naaʼinrüinjatüin tü keeʼireetüjütkalia naaʼin. ¿Kaseerü alataka sutuma tia? Na sülaülashiikana mma (na polooshiikana aluwataalii) ashuteena naya saaʼu tü iküleesia ekirajakalü alawaa otta najaʼttireerü shia (Alat. Map. 17:1, 2, 16, 17).

¹⁵ ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu sülüʼülüin sajaʼttinnüin Babilonia tü Miyoʼusükat? Watüjaajeerü aaʼu tia sükajee wanee kasa aaʼinmajaka tü pueulokot Babilonia sümaiwa paala, shia tü süchi kanüliakat Éufrates. Saashin Alateetkat Mapeena na wayuu kojutukana amüin Babilonia tü Miyoʼusükat meena aka saaʼin süchi aaʼinmajaka shia (Alat. Map. 17:15). Süküjain tü Bibliakat maʼüleerüin tia süchikat. Tia makat shia mojuteerüin sutuma wayuu tü iküleesia ekirajakalü alawaa (Alat. Map. 16:12). Tia pütchi aküjünatüjütkalia ekeraajüsü maaʼulu. Wainma wayuu akatalaakana suulia tü iküleesia ekirajakalü alawaa jee nnojoishii achuntuin kaalinwaa namüin na shikiipüʼükana.

16. ¿Kasa anasü eeka sutuma watüjaain saaʼu tü pütchi aküjünatüjütkalia süchiki süikaleʼennüin Naciones Unidas jee süchiki sajaʼttinnüinjatüin Babilonia tü Miyoʼusükat?

¹⁶ ¿Kasa anasü eeka sünainjee tia pütchikalüirua aküjünatüjütkalia? Süka eeitpain tü kanüliakat  Naciones Unidas otta mojutuitpain sutuma wayuu tü iküleesia ekirajakalü alawaa, wayaawata aaʼu sülüʼülüin süpüla sajaʼttüin tü kasa mojusükat. Mayaainjeʼe nakooʼomüinraain na wayuu mojutukana amüin tü iküleesia ekirajakalü alawaa, nnojoleerü ajaʼttüin saaʼujee tia. Wekirajaaitpa anain niʼitaajeerüin Jehová suluʼu naaʼin na polooshiikana aluwataalii, na akaalinjakana Naciones Unidas, najaʼlajeʼerüin tü iküleesia ekirajakalü alawaa, ainkeerü neʼe saaʼin wayuu sülatapa tia (Alat. Map. 18:8-10). * Sajaʼttinnapa Babilonia tü Miyoʼusükat mmoleerü wayuu otta eejeerü kasa mojusü alataka. Eekajasaʼa wayakana aʼyataakana nümüin Jehová, eesü piamasü kasa talateetka atuma waaʼin. Palajana shia nnojoleerüin eein piantua tü iküleesia ekirajakalü alawaa otta tü wane shia süka sülüʼülüin tü kaʼi taashinjanakalü oʼu waya (Luc. 21:28).

17, 18. (1) ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla wakatchinrüin wanoula? (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain tü wane ekirajaayakat?

¹⁷ Nüküjatüjülia Daniel atüjaaneerüin maʼin saaʼu tü kekiwaa nümaʼanajeejatkat Maleiwa. Sükajee tia, wayaawata aaʼu shikeraajüin tü pütchi aküjünatüjütkalia maaʼulu yaa (Dan. 12:4, 9, 10). Süka pansaain maʼin tia pütchikat, kojutushi maʼin wamüin Jehová otta müsia tü Nünüikikat (Is. 46:10; 55:11). Ayataʼaya wakatchinrüin wanoula. Wounteerü tia wekirajaale maʼin sünain tü Bibliakat otta wakaalinjale na waneinnua süpüla aleewain naya nümaa Jehová. Chi Wamaleiwasekai Jehová naaʼinmajeena na eʼitaakana naaʼin nünain süka süpüshuaʼa naaʼin otta eʼreena naya wanee anaa nutuma (Is. 26:3).

¹⁸ Sünain tü wane ekirajaayakat, wekirajaajeerü anain waneirua pütchi aküjünatüjütkalia nanainpünaajeetka na wawalayuukana sülüʼütpa süpüla sajaʼttüin tü kasa mojusükat. Wekirajaajeerü anain wanaawain shia sümaa tü wane pütchi aküjünatüjütkalia süchiki tü alatajatkat sülüʼütpa süpüla sajaʼttüin tü kasa mojusükat. Otta wekirajaajeerü anain waneirua kasa wayaawataka aaʼujee niain Jesús oʼunirüin nakuwaʼipa na waneepiakana nümaa Maleiwa chejee iipünaajee.