1. ¿Kasa eeka sünainjee tü nüneekakalü Adán sümaa Eva?

¿JARAICHE aneeküinjachika anale jee mojule wanee kasa? Soʼu niküin Adán sümaa Eva süchon tü wunuʼu apülajünakat noulia, nnojotsü neʼitaain naaʼin sünain aneerüin nakuwaʼipa nutuma Jeʼwaa. Naneeküin süka naaʼin namüiwaʼa kasain anain jee kasain mojuin (Gén. 3:22). ¿Kasaka eein sünainjee tü naneekakat? Nnojoliinnapa aleewain nümaa Jeʼwaa jee nnojoishii katüin oʼu waneepia. Shia nalatiraka sümüin wayuu tü kaainjalaakat jee tü outaakat (Roma 5:12). Eesü müliaa sutuma tü naaʼinrakat.

2, 3. (1) ¿Kasa naaʼinraka chi wayuu chejeʼewaikai Etiopía nüküjapa pütchi Felipe nümüin? (2) ¿Kasa naapaka Jeʼwaa wamüin woutiisapa waya? (3) ¿Kasa wekirajaainjatka anain sünain ekirajaayakat tüü?

² Naatashaata tü naaʼinrakat Adán sümaa Eva suulia tü naaʼinrakat chi wayuu chejeʼewaikai Etiopía, chi nüküjakai amüin pütchi Felipe. Naapashaatain analuʼut chia wayuukai nümüin Jeʼwaa otta nümüin Jesuu saaʼu tü naaʼinrakat nüpüleerua, müshijeseʼe woutiisamaatüin nia (Aluw. 8:34-38). Müsia neʼe wakuwaʼipa waapapa waaʼin nümüin Jeʼwaa jee woutiisapa waya, waapüin analuʼut nümüin Jeʼwaa otta nümüin Jesuu saaʼu tü naaʼinrakat wapüleerua. Weʼitaain waaʼin nünain Jeʼwaa otta anashiisü wamüin niainjachin aküjain kasain anain jee kasain mojuin.

³ Jülüjataa paaʼin tü kasa anasü naapakat Jeʼwaa wamüin woutiisapa waya. Naapeerü wamüin kataa oʼuu waneepia, shia amülouika tia nutuma Adán sümaa Eva. Nülatirüin sooʼopünaa naaʼin Maleiwa tü kasa mojukat watuma sükajee kanoulain  waya sünain naapajiraain nikii Jesuu waaʼu otta wulesü waaʼin (Mat. 20:28; Aluw. 10:43). Otta müshiʼiya waya, naʼakashii na aʼyataakana nümüin Jeʼwaa, na talatakana amaa nia otta na aneenakana akuwaʼipa nutuma (Juan 10:14-16; Roma 8:20, 21). Mayaapejeʼe anain maʼin tü naapakat Jeʼwaa wamüin, eeyüliʼiya wayuu nnojoliikana woutiiseein mayaapejeʼe neʼraajüin Jeʼwaa. ¿Kasache kapüleeka atuma namüin woutiisain naya? ¿Kasache naaʼinrajatka süpüla nnojoluin kapüleein tia namüin?

4, 5. ¿Kasa kapüleeka nümüin Avery otta sümüin Hannah?

⁴ Iseerü nachiki saaʼin namüin. Eeshi wanee jimaʼai Avery nünülia, anoujashii na kachooinkana nia. Anasü pütchi nüchiki chi nüshikai saaʼu anain shipijia nüchonnii nutuma otta saaʼu laülaashin nia sümaa anain niʼyataain napüleerua na anoujashiikana. Mayaainjeʼe müin nukuwaʼipa chi nüshikai, nnojoishi woutiiseein Avery. «Iseerü tachiki müin takuwaʼipa maʼaka naaʼin chi tashikai», maʼwaishi nia. Otta saaʼin nümüin, iseerü nüchiki tü aʼyatawaa eʼitaaneetkat najapuluʼu. «Shapaasü taaʼin sutuma suchuntuneerüin tamüin toʼuraajüin suʼupala wayuu, tekirajüin suluʼu tü outkajaaleekat jee shiale nekiipüʼüin taya na wawalayuukana sünain aküjaa pütchi», müshi Avery.

⁵ Eesü wanee majayüt Hannah sünülia, 18 suuyase, «iseerü tachiki tia», maʼwaisü sümüin wanee kasa. Mayaapejeʼe nanoujain na kachooinkana shia, mojutusat shia saaʼinruʼu otta iseerü süchiki soonooin sümaa nünüiki Maleiwa saashin. Eesü mojuwaire saaʼin, müsüjeseʼe süchajaain sukuwaʼipa süpüla jamajüin shia otta suluʼujee tia, mojuleesia saaʼin. Anuu sünüiki: «Nnojotsü taküjain sümüin wayuu tü taainjakat, jaʼitakajeʼe neʼe namüin na kachooinkana taya. Jülüjasü taaʼin nnojoleechin talatüin Jeʼwaa tamaa».

6. ¿Jamüsü nnojotka woutiisain Vanessa?

⁶ Nayale alanaʼaleein na naʼaleewainkana. Anuu sünüiki Vanessa, wanee majayüt 22 suuyase: «Eepuʼusü wanee taʼaleewain, eesü maʼaka poloo juya aleewain taya sümaa». Tü saʼaleewainkat, nnojotsü kasajatüin sümüin tü anoujaakat jee woutiisain Vanessa, mojuwaisü saaʼin Vanessa sutuma tia. «Kapüleepuʼusü tamüin kaʼaleewain taya jee jülüjasü taaʼin iseerüin tachiki aleewain taya sümaa wanee wayuu eekai müin aka saaʼin tü taʼaleewainkat», müsü Vanessa.

7. ¿Jamüsü nnojotka woutiiseein Makayla?

⁷ Naainjaleere kasa eekai mojuin. Jaʼrai juya Makayla soʼu nujuʼitinnüin chi suwalakai  naʼakajee na anoujashiikana. Shiʼraka alin maʼin nümüin chi süshikai otta sümüin tü shiikat tü naaʼinrakat chi suwalakai. Anuu sünüiki: «Nnojotsü taya woutiiseein, jama taaʼinraleere wanee kasa mojusü, mmotsü taya seema ojuʼitinnaa jee suluʼujee tia mojeerü naaʼin na kachooinkana taya».

8. ¿Kasa mmotka eema Miles?

⁸ Mmotshii seema napüleeruaanüin aaʼin. Jülüjataa waaʼin tü alatakat nümüin Miles. Anoujashi chi nüshikai sümaa tü niiyaasükat, manoujainpejeʼe tü niikat. Anuu nünüiki Miles: «Kepiapuʼushi taya sümaa tü teikat soʼu 18 juya. Mmotshi taya seema taküjain sümüin woutiiseein taya. Shia sotowaika taaʼin mojushiin maʼin sümüin Nüküjalin pütchi chi tashikai. Mmotshi taya seema süpüleeruain taaʼin».

9. ¿Kaseerü paaʼinraka pikirajaale nüchiki Jeʼwaa?

⁹ Nnojoishi aʼyataain Adán sümaa Eva nümüin Jeʼwaa süka nnojolin alin maʼin nia napüla. Mayaainjeʼe müin tia, nuuʼulaain naya Maleiwa süpüla kachoinjanain naya jee nepijüinjanain nachonnii. Sünainjee mojuin nukuwaʼipa Adán sümaa Eva, ayaawatüna aaʼu nnojoluin anain nalaülaajaain saaʼu nakuwaʼipa. Oʼutuna aaʼinchi wanee nachon nutuma chi neʼirumakai otta eʼrüliishii wayumüin na wayuukana sümaa jülüjain naaʼin nakuwaʼipa namüiwaʼa (Gén. 4:8; 6:11-13). Eepejeʼe wanee kasa naaʼinraka Jeʼwaa süpüla noʼttaainjanain na wayuu aʼyataweekana nümüin (Juan 6:38-40, 57, 58, TNM). Nnojoishi kashapajaaralin Jeʼwaa otta aisü wayuu nüpüla, ¿aashimüin? Pikirajaale nüchiki Jeʼwaa, aijeechi nia püpüla. Nnojoleerü püshateein nukuwaʼipa Adán sümaa Eva, nieechi piʼyataweeka amüin Jeʼwaa.

10. ¿Jamüshi piʼyataweechika nümüin Jeʼwaa püsakirüle paaʼin sünain Salmo 19:7?

¹⁰ Ayata pikirajaain nüchiki Jeʼwaa. Piʼraajüle maʼin Jeʼwaa, nnojoleechi mmoluin pia süpüla piʼyataainjachin nümüin. Naashin Avery, nnojoishi mmoluin nia sutuma nikirajaain süchiki tü sümakat Salmo 19:7 (paashajeʼera) jee nüsakireʼerüin naaʼin sünain. Aishaatashi maʼin Jeʼwaa nüpüla süka niʼrüin shiimain  tü sümakat tia pütchikat. Aire Jeʼwaa wapüla, nnojoleena waya mmoluin, nieechi jülüjaka waaʼin otta waaʼinreerü tü nuluwataakalü anain. Anuu sünüiki Hannah: «Sutuma taashajeʼerüin tü Wiwüliakat otta tekirajaain sünain tamüiwaʼa, tayaawata aaʼu mojeerüin naaʼin Jeʼwaa tatuma tachajaale sukuwaʼipa süpüla jamajüin taya» (1 Ped. 5:7). Shia saaʼinraka Hannah tü sümakat tü Wiwüliakat (Sant. 1:22). ¿Jamüsü sukuwaʼipa sünainjee tia? «Aishaatashi tapüla Jeʼwaa süka tayaawatüin saaʼu anain takuwaʼipa sünainjee toonooin sümaa nünüiki. Tatüjaa aaʼu nükaalinjeerüin taya kasale alatüin tamüin», müsü Hannah. Nnojoluitpa süchajaain sukuwaʼipa süpüla jamajüin shia, saapüin saaʼin nümüin Jeʼwaa jee woutiisasü shia.

11. (1) ¿Kasa saaʼinraka Vanessa süpüla saʼaleewajaain namaa wayuu anakana akuwaʼipa? (2) ¿Kasa watüjaka sünainjee sukuwaʼipa Vanessa?

¹¹ Püneeka wayuu anaka süpüla paʼaleewain. Shiyaawata aaʼu Vanessa nnojoluin shiʼyataain nümüin Jeʼwaa sutuma tü saʼaleewainkat. Müsüjeseʼe suuʼulaain suulia aleewaa sümaa otta aleewasü shia namaa na wawalayuukana. Süküjain Vanessa shiain jülüjain saaʼin nukuwaʼipa Noé sümaa nüpüshi, anuu sünüiki: «Saʼakajana naya wayuu maaliinka apüla Jeʼwaa, aleewajiraapejeʼe naya». Woutiisasü Vanessa otta pürekutsootsü shia mapa. «Sünainjee müin takuwaʼipa, aleewasü taya namaa na tawalayuu toutkajaakana amaa otta namaa na outkajaakana suluʼu wanee outkajaalee naata», müsü sünüiki. Akaʼaya piakai, eeshi süpüla paʼaleewajaain namaa wayuu anakana akuwaʼipa, püinkeerü tia piʼyataale sünain tü nuluwataakalü anain Jeʼwaa (Mat. 24:14).

12. (1) ¿Jamüshi niʼrüijaaka wayumüin Adán sümaa Eva? (2) ¿Kasa alataka sünainjee neʼrüliin wayumüin?

¹² Nnojo mmoluin pia. Kojutule Jeʼwaa wamüin, nnojoleerü waaʼinrüin wanee kasa mojushiika nümüin (Sal. 111:10). Eʼrüijaashi wayumüin Adán sümaa Eva sutuma mojutuin Jeʼwaa namüin. Sünainjee tia, nayaawata aaʼu kaainjalain naya nuulia Maleiwa otta shiain nalatirüinjatüin namüin nachonnii tü kaainjalaakat jee tü outaakat. Japüishii naya sutuma  natüjaain saaʼu masheʼin naya jee naʼyapüjaka süpana wunuʼu naicheyaa (Gén. 3:7, 21).

13, 14. (1) ¿Jamüshii nnojoliinjanaka mmoluin waya seema outaa saashin 1 Pedro 3:21? (2) ¿Jamüshi alinjachika wapüla Jeʼwaa?

¹³ Nnojoishii mmoluinjanain maʼin waya seema outaa. ¿Jamüshii nnojoliinjanaka mmoluin waya? Süka niʼitaain Jeʼwaa wapüleerua tü katüinjatkalü atuma woʼu waneepia. Waaʼinrüle kasa mojusü sümaa wayaawajaain suulia, moteerü naaʼin Jeʼwaa tia sükajee kanoulain waya sünain naapajiraain nikii chi Nüchonkai. Wanee sukuwaʼipa süpüla weeʼiyatüin kanoulain waya, shia waapüle waaʼin nümüin Jeʼwaa jee woutiisale waya (paashajeʼera 1 Pedro 3:21).

¹⁴ Wainma kasa naapaka Jeʼwaa wamüin, nikirajüin waya sünain tü shiimainkat nüchiki otta sünain tü kasa nüchekakat wapüleerua. Müshijeseʼe alinjachin nia wapüla saaʼujee tü naaʼinrakat wapüleerua (Juan 8:31, 32). Niʼitaain tü nupueulosekat süpüla nuʼunirüin wakuwaʼipa. Nükaalinjain waya kasale alatüin wamüin maaʼulu otta naapeerü kataa oʼuu wamüin waneepia (Sal. 68:19; Alat. Map. 21:3, 4). Aishi Jeʼwaa wapüla sükajee wasakirüin waaʼin sünain tü naaʼinrakat wapüleerua. Otta sünainjee alin nia wapüla, kojutushi nia wamüin jee nnojotsü waaʼinreein wanee kasa mojuka atuma naaʼin.

15. ¿Jamüsü nnojotka mmoluin Makayla seema saaʼinrüin wanee kasa eekai mojuin nümüin Jeʼwaa?

¹⁵ Mmotsü paala Makayla seema saaʼinrüin wanee kasa eekai mojuin nümüin Jeʼwaa, nnojotpejeʼe shia mmoluin mapa süka sütüjaain saaʼu motuin naaʼin Jeʼwaa wanee kasa eekai mojuin. Anuu sünüiki: «Tayaawata aaʼu nnojoluin lotuin sukuwaʼipa wayuu maʼleekalia otta eein tü kasa mojukat natuma. Tatüjaapejeʼe saaʼu alin waya nüpüla Jeʼwaa otta motusü naaʼin tü mojukat watuma saaʼujee naapajiraain nikii Jesuu». Saapüin saaʼin Makayla nümüin Jeʼwaa jee woutiisaka shia.

16. ¿Jarai akaalinjaka Miles süpüla nnojoluin mmoluin nia?

¹⁶ Mmotshi Miles seema tü niikat süka nnojoleechin suuʼulaain woutiisain nia. Nuchuntaka kaalinwaa nümüin wanee wawala alapalaakai naaʼu na wawalayuukana. Anuu nünüiki Miles: «Majatü nukuwaʼipa chi wawalakai maʼaka takuwaʼipa tayakai, manoujainsat tü niikat. Nükaalinjain taya sünain tü tanüikinjatkat sümüin tü teikat süpüla taküjain sümüin woutiiseein taya otta nnojoluin shiain sutuma nümajalain chi tashikai tamüin». Mojushiisü tia sümüin nii Miles. Mapa, nukolojooka Miles nipialuʼujee süpüla woutiisainjachin nia. Anuu sooʼomüin nünüiki: «Atanalaasü taaʼin sutuma wainmain kasa naaʼinraka Jeʼwaa tapüleerua. Tayaawata aaʼu alin taya nüpüla Jeʼwaa sükajee naapajiraain nikii Jesuu. Müshijeseʼe taapüin taaʼin nümüin Jeʼwaa jee woutiisashi taya».

17. ¿Kasa waneeküinjatka süka waaʼin wamüiwaʼa?

¹⁷ Soʼu shiküin Eva süchon tü wunuʼu apülajünakat suulia chaa Edén, shia shiyoutaka soonooin sümaa nünüiki Jeʼwaa, chi Süshikai. Otta soʼu niküin Adán süchon tia wunuʼukot, mojutushaatasü nümüin tü naaʼinrakat Jeʼwaa nüpüleerua. Wayainjana aneekaka wamüiwaʼa mojushiire wamüin tü naaʼinrakat Adán sümaa Eva. Sükajee woutiisain waya, nia waneekaka Jeʼwaa süpüla niain aküjain wamüin kasain anain jee kasain mojuin. Sükajee tia, aishi nia wapüla otta weʼitaain waaʼin nünain.

18. ¿Kasa paaʼinrajatka süpüla anain piʼyataain nümüin Jeʼwaa?

¹⁸ Shiainjatü waaʼinraka waneepia tü nümakat Jeʼwaa, nnojotsü waaʼinrajatüin tü anakat saaʼin wamüin. Shiimainyaajeʼe kapüleein tia, wainmapejeʼe na wayuu aaʼinrakana tü nümakat Jeʼwaa. Eesia süpüla paaʼinrüin tia. Püinkeerü shia pikirajaale sünain tü Wiwüliakat süpüla piyaawatüin saaʼu tü sümakat, anashi namaale pia na wawalayuukana otta paashajaa namaa na wayuukana süchiki nukuwaʼipa Jeʼwaa, chi Püshi iipünaajachikai (Heb. 10:24, 25). Püneeküinjachire wanee kasa, jülüja paaʼin tü nümakat Jeʼwaa pümüin suluʼu tü Wiwüliakat otta sükajee nupueulose (Is. 30:21). Paaʼinrüle tia, aneerü pukuwaʼipa (Prov. 16:3, 20).

19. (1) ¿Kasa sotuinjatka paaʼin waneepia? (2) ¿Jamüsü sotuinjatka paaʼin tia?

¹⁹ Sotule paaʼin waneepia niain Jeʼwaa oʼunirüin pukuwaʼipa, aijeechi maʼin nia püpüla otta kojuteerü pümüin tü nuluwataakalü anain. Jaʼitasü kasain nuuʼulaküin aka paaʼin Satanaa, nnojoleechi pia ooʼulaain suulia piʼyataain nümüin Jeʼwaa. Soʼu miit juya, jülüjapa paaʼin woutiisain pia, meerü pünüiki mayaa: «Nnojotsü amülain neʼe takuwaʼipa sünain woutiisaa».