Ir al contenido

Ir al índice

Aishii nüpüla Jeʼwaa na achecheraakana süchiirua aaʼinraa kasa anasü

Aishii nüpüla Jeʼwaa na achecheraakana süchiirua aaʼinraa kasa anasü

Tü waüyee ejituukat saaʼu mma anasü, shia nakuwaʼipa wayuu eekai kooʼomüin namüin aaʼinraa kasa anasü, süka nachecherüin naaʼin sünain anoujaa (LUC. 8:15).

JAYEECHI: 68, 72

1, 2. (1) ¿Jamüsü sütütüleʼeraka waaʼin nakuwaʼipa na wawalayuu ayatakana sünain aküjaa pütchi mayaapejeʼe nnojoluin jaa sümüin wayuu namüin? (Piirakaa sümüin tü ayaakuaakat). (2) ¿Jamüsü nünüiki Jesuu süchiki waküjain pütchi woumainpaʼa? (Paashajeʼera tü nootakat).

PÜREKUTSOOT Sergio sümaa Olinda, tü nuʼwayuusekat, kepiashii naya chaa Estados Unidos. Alatüsü suulia 80 juya nouyase jee kapüleeitpa maʼin namüin waraitaa süka aʼiwalin maʼin nasaʼa. Mayaapejeʼe müin tia, oʼunawaishii naya lasiete watta maalü eemüin wanee pülaasa eere jouluin maʼin wayuu. Chawaishii naya süʼütpaʼa tü süshaʼwajüleekat wuusü süpüla naküjain pütchi namüin na wayuu alatakana. Kakaliaina naya sünain aaʼinraa tia. Wainma na wayuu nnojoliikana kachipünaain aaʼin naya. Mayaapejeʼe müin tia, ayatüshi kamaneein Sergio sümaa Olinda namüin na wayuu eʼrakana naya. Shiasaʼa kaleʼupa kaʼikat akoyotshii naya nepialuʼumüin, koyotochenshii naya. Aleʼejüshii naya nachikuaʼa waneemüin kaʼi lasiete watta maalü. Wawalayuukana naainnua, aküjawaishii pütchi aipirua kaʼi süpüla semaanaka jee naaʼinrüin tia waneepia.

2 Watta maʼin naalii na wawalayuu makana akuwaʼipa maʼaka naaʼin Sergio sümaa Olinda, kepiakana eere eein wayuu nnojotka kasajatüin amüin tü sümakat tü Wiwüliakat. Eesüjaʼa sülatüle tia pümüin. Talatapajaʼa maʼin waaʼin saaʼu püchecheraain süchiirua aküjaa pütchi mayaapejeʼe nnojoluin jaa sümüin wayuu pümüin. * Atütülaasü maʼin naaʼin na wawalayuukana sutuma müin pukuwaʼipa, jaʼitakajeʼe neʼe na kakaliainnakana sünain anouja, atütülaasü naaʼinya. Jülüjataa paaʼin tü namakat na wawalayuu alapalaakana waaʼu: «Wanaa sümaa tojuʼitüin sünain aküjaa pütchi namaa na wawalayuu waneepiakana nümaa Jeʼwaa, akatchinraasü maʼin taaʼin sutuma tü nakuwaʼipakat». «Sükajee teʼrüin waneepiain nümaa Jeʼwaa naya wawalayuukana, sütütüleʼerüin taaʼin süpüla keʼepülinjachin taya jee yalayalain taaʼin sünain aküjaa pütchi». «Atanalaasü taaʼin sutuma tü naaʼinrakat», müshii naya.

3. ¿Kasa wekirajaajeetka anain sünain ekirajaayakat tüü?

3 Sünain ekirajaayakat tüü, asouteena waya shiʼipajee apünüinsü pütchi: ¿Kasa eeka süpüla mojuwalin atuma waaʼin? ¿Kasa sünainpünaaka aaʼinraa kasa anasü? ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla wachecheraain süchiirua aaʼinraa kasa anasü? Watüjaale saaʼu susoutia tia asakiraakalüirua, sükatchinreerü waaʼin süpüla wekeraajüin tü aʼyatawaa niʼitaakat Jesuu wapüleerua, tü aküjaakat pütchi.

¿KASA EEKA SÜPÜLA MOJUWALIN ATUMA WAAʼIN?

4. (1) ¿Jamüsü naaʼin Pablo sutuma nakuwaʼipa na judíokana? (2) ¿Jamüsü mojuka maʼin naaʼin sutuma tia?

4 Eesü süpüla mojuin waaʼin nnojorüle kasajatüin sümüin wayuu tü pütchi waküjakat süchiki tü nuluwataayakat Maleiwa. Sülatüirüle tia pümüin, piyaawatüinjaʼa saaʼu jamüin naaʼin chi aluwataaushikai Pablo. Kakalia nia sünain aküjaa pütchi, eetaashi maʼaka saaʼin 30 juya sünain akaaliinjaa wainma wayuu süpüla sunoujain nünain Jesuu (Aluw. 14:21; 2 Cor. 3:2, 3). Nnojoliipejeʼe anoujayaa müin napüshuaʼa na judíokana sünainjee tü naaʼinrakat. Wainma na wayuu ayoutakana tü nümakat Pablo otta eeshii na müliakana atuma nia (Aluw. 14:19; 17:1, 4, 5, 13). Nüküjain Pablo mojuin naaʼin sutuma müin nakuwaʼipa na wayuukana. Müshi nia: «Shiimüin sünain mojushaatain maʼi taaʼin waneepia naalii na tawalayuukana, na tapüshikanairua judíokana» (Roma 9:1-3). ¿Jamüsüche mojuka maʼin naaʼin Pablo? Mojusü naaʼin süka kojutushaatain maʼin nümüin tü aküjaakat pütchi jee sükajee alin wayuu nüpüla. Shapaasü maʼin naaʼin Pablo naaʼu na judíokana sutuma nnojoluin kasajatüyaain namüin tü naaʼinrakat Jeʼwaa napüleerua.

5. (1) ¿Jamüshii waküjaka pütchi sümüin wayuu? (2) ¿Kasache eeka süpüla mojuwalin atuma waaʼin?

5 Aküjashii waya pütchi maʼaka naaʼin Pablo süka alin wapüla wayuu otta süka wakaaliinjeein naya (Mat. 22:39; 1 Cor. 11:1). Wayakana watüjaa aaʼulu nnojoluin eein wanee kasa anaʼleeka suulia aʼyatawaa nümüin Jeʼwaa. Müshiijeseʼe wakaaliinjeein na wayuukana süpüla neeʼiratüin nakuwaʼipa otta süpüla talatüin naaʼin. Aküjawaishii waya pütchi namüin süpüla nayaawatüinjatüin saaʼu tü shiimainkat nüchiki Jeʼwaa otta süchiki tü naaʼinrajatkat süpüleerua wayuu. Tia müsü aka saaʼin wasülajüinjatüle namüin na wayuukana wanee kasa eekai anain maʼin otta wamüle namüin: «Jaapaa jümaala tüü». Mojeerü maʼin waaʼin maʼaka naaʼin Pablo nayoutüle shia wamüin. Mojusü waaʼin sutuma tia süka alin wapüla na wayuukana, nnojotpajaʼa shiawalain süka manoulain waya. Mayaapejeʼe müin tia, ayatüshii waya aküjain pütchi. Tia müsü aka saaʼin tü alatakat sümüin tü wawalakat Elena, alatüirü 25 juya sünain pürekutsoolüin shia. Müsü sünüiki: «Kapüleesü tamüin aküjaa pütchi, akatsaʼa nnojoluin eein wanee aʼyatawaa taaʼinreeka maʼin amüin suulialeʼeya tia».

¿KASA SÜNAINPÜNAAKA AAʼINRAA KASA ANASÜ?

6. ¿Kasa wekirajaainjatka anain?

6 ¿Jamüshii eeka süpüla ayatüin waya sünain aküjaa pütchi waneepia jaʼitairü nnojoluin jaralin aapajüin tü pütchi waküjakat? Süpüla watüjain saaʼu tia, wekirajaa sünain piamasü kasa naashajaaka achiki Jesuu. Nüküjain soʼu tia choʼujaain maʼin aaʼinraa kasa anasü (Mat. 13:23). Tü palajatkat kasa naashajaaka achiki Jesuu shia wanee sütüna wunuʼu.

7. (1) ¿Jarai kayaawaseka chi apünajakai tü suuʼuliakat uuwa? ¿Jarai kayaawaseka tü suuʼuliakat uuwa otta tü sütünakalüirua? (2) ¿Jarat tü pütchi wasoutuinjatkalü eʼipajee?

7 (Paashajeʼera Juan 15:1-5, 8TNM). Nüküjain Jesuu niain Jeʼwaa chi apünajakai tü suuʼuliakat uuwa. Jee müshia Jesuu müshi aka saaʼin tü suuʼuliakat uuwa otta na nikirajüinkana müshii aka saaʼin tü sütünakalüirua. * Müshi Jesuu namüin na aluwataaushiikana: «Aʼwaajüneechi chi Tashikai sünainjee ayatüin jia sünain aaʼinraa kasa anasü otta jiiʼiyatüin sünain tekirajanain jia». ¿Jamaluʼutche tü nümakat Jesuu wanaa sümaa nümüin: «aaʼinraa kasa anasü»? Soʼu tia, nnojotsü nüküjain jamaluʼuluin tü nümakat, akatsaʼa eein wanee kasa nüküjaka akaaliinjeenaka waya süpüla watüjaain saaʼu tia.

8. (1) ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu nnojoluin shiain waaʼinrüin neʼe tü kasa anasükat sutuma woutiisain na wekirajüinkana? (2) ¿Kasa tü nuluwataakalü anain waya Jeʼwaa?

8 Müshi Jesuu süchiki tü naaʼinreetkat chi Nüshikai: «Müleka machonle sütüna uuwa, ashottünüsü saaliijee machonwaa». Süpüla waʼyataainjanain nümüin Jeʼwaa waaʼinrüinjatü tü kasa anasü keeʼireekat naaʼin (Mat. 13:23; 21:43). Sünain wetsiikulokot tüü, nnojotsü shiain nüküjeein Jesuu woutiisainjanain na wekirajüinkana (Mat. 28:19). Mülejeʼe shia, nnojoishiijaʼa mata aaʼinrüin kasa anasü na wawalayuu nnojoliikana woutiisain ekirajüin, maaʼatshiijeʼe naya maʼaka saaʼin tü sütüna uuwa machonkat. Nnojotsü süpüla wapüleeruain naaʼin na wayuukana süpüla woutiisain naya. Süka alin maʼin waya nüpüla Jeʼwaa nnojoishii nuluwataain waya sünain aaʼinraa wanee kasa eekai isain wachiki. Nuluwataain waya sünain aaʼinraa tü kasa eekai wountüin waaʼinrüin (Deut. 30:11-14).

9. (1) ¿Kasa waainjainjatka süpüla waaʼinrüin kasa anasü? (2) ¿Kasa wekirajaainjatka anain?

9 ¿Kasa sünainpünaaka «aaʼinraa kasa anasü»? Sünainpünaasü wanee kasa eeka süpüla waaʼinrüin wapüshuaʼa. ¿Kasa nuluwataaka anain Jeʼwaa na aʼyataakana nümüin? Nuluwataain sünain aküjaa pütchi süchiki nukuwaʼipa sünain aluwatawaa (Mat. 24:14). * Pansaasü maʼin tia sümaa tü nümakat Jesuu nüchiki chi apünajüikai. Wekirajaa sünain tia.

10. (1) ¿Kasa kayaawaseka tü soʼukot trigo otta tü mmakat? (2) ¿Kasa okotchojünaka sünainjee tü suuʼuliakat trigo?

10 (Paashajeʼera Lucas 8:5-8, 11-15). Sünain tü nümakat Jesuu nüchiki chi apünajüikai, tü waüyeekat «shia nünüiki Maleiwa». Tia shia tü pütchi anasü süchikikat nuluwataaya Maleiwa. Tü mmakat, shiyaawasesü naaʼin na wayuukana. Tü waüyee ejituukat saaʼu mma anasü, osotusü, emiyoʼulaasü otta watta saalii süchon maa aka poloo shikii süchon sünainjee waneesia soʼu. Eesüjaʼa suuʼuliale trigo tü naashajaakalü achiki Jesuu. ¿Kasa okotchojünaka sünainjee tü suuʼuliakat trigo? Okotchojünüsü süchon tü trigokot, shiasaʼa süpünajünapa, osotusü tü suuʼuliakat trigo. Sünain tü nümakat Jesuu nüchiki chi apünajüikai, poloo shikii süchon tü waüyeekat sünainjee waneesia soʼu. ¿Jamüsüche sünainpünaaka tia tü waʼyataainkat nümüin Jeʼwaa?

¿Kasa waaʼinrajatka süpüla wachecheraain süchiirua aaʼinraa kasa anasü? (Paashajeʼera tü pütchikat 11).

11. (1) ¿Jamüsü sünainpünaaka tü waʼyataainkat nümüin Jeʼwaa tü nümakat Jesuu nüchiki chi apünajüikai? (2) ¿Kasa waaʼinrajatka süka tü waüyee ejitünakat paala suluʼu waaʼin?

11 Jülüjataa waaʼin wanaa sümaa wekirajünüin wamaiwa paala sünain tü shiimainkat nutuma washi otta wei jee niale wanee Aküjai pütchi. Talatakajasaʼa maʼin naaʼin sutuma neʼrüin waapaain sümaa tü shiimainkat. Sükajee müin wakuwaʼipa, müsü aka saaʼin nejitakai saaʼin waüyee saaʼu mma anasü. Emiyoʼulaasü shia otta kettaasü süpüla kachoinjatüin shia. Nnojotsü osotoyaa müin suuʼulia tü trigokat sünainjee waneirua suuʼulia. Osotusü shia wapünajüle tü soʼukot trigo. Müsia neʼe wakuwaʼipa wayakana, mayaapejeʼe nnojoluin woutiisayaa namüin na wekirajüinkana, aaʼinrüshii waya kasa anasü wanaa sümaa waküjain pütchi süchiki nuluwataaya Maleiwa. * Waküjale maʼin pütchi süchiki nuluwataaya Maleiwa, müshii wapünajakai aaʼin tü waüyee ejitünakat paala suluʼu waaʼin (Luc. 6:45; 8:1). Sükajee tü nümakat Jesuu nüchiki chi apünajüikai wayaawata aaʼulu wachecheraajeenain süchiirua aaʼinraa kasa anasü müleka ayatüle waya sünain aküjaa pütchi.

12. (1) ¿Kasa watüjaka sünainjee tü nüküjakat Jesuu süchiki tü suuʼuliakat uuwa otta nüchiki chi apünajüikai? (2) ¿Jamüsü paaʼin sutuma pütüjaain saaʼu tia?

12 ¿Kasa watüjaka sünainjee tü nüküjakat Jesuu süchiki tü suuʼuliakat uuwa otta nüchiki chi apünajüikai? Nnojotsü shiain waaʼinrüin atuma kasa anasü naapajüle na wayuukana tü pütchi waküjakat, shia sükajee waneepiain waya sünain aküjaa pütchi süchiki tü Nuluwataayakat Maleiwa. Anuu nünüiki Pablo: «Awalaajüneena waya waneʼewaire wakua nütüma [Maleiwa] saaʼu tü kasa anasü waaʼinrakat nümüin» (1 Cor. 3:8). Nuwalaajeena waya Jeʼwaa saaʼu tü waʼyataainkat nümüin, nnojotsü shiain saaʼu saapaain wayuu sümaa tü shiimainkat. Anuu sünüiki wanee wawala Matilda sünülia, 20 juya sünain pürekutsoolüin shia: «Talatüsü taya sutuma tatüjaain saaʼu nuwalaajeenain waya Jeʼwaa saaʼu tü waaʼinrakat süpüleerua waʼyataain nümüin».

¿KASA WAAʼINRAJATKA SÜPÜLA WACHECHERAAIN SÜCHIIRUA AAʼINRAA KASA ANASÜ?

13, 14. ¿Jamüshi ayataka Pablo sünain aküjaa pütchi namüin na judíokana saashin Roma 10:1, 2?

13 ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla wachecheraain süchiirua aaʼinraa kasa anasü? Wekirajaaitpa anain jamüin naaʼin Pablo sutuma nayoutuin watta naalii judío tü pütchi süchikikat Nuluwataaya Maleiwa. Nnojoipejeʼe nia ooʼulaain suulia aküjaa pütchi namüin sutuma tia. Nüshajüinjeseʼe mapa namüin na anoujashii chajanakana Roma jamüin maʼin naaʼin naalin na judíokana, müshi nia: «Keeʼireesü maʼi taaʼin shiiʼiree noʼtteʼenüin na tapüshikana judíokanairua. Shia tachuntaka aaʼu waneepia nümüin Maleiwa. Tatüjaa aaʼuchii naya sünain naʼyataweein nümüin Maleiwa. Akatsa nnojolüin lotüin nakuaippa sünain aʼyatawaa nümüin» (Roma 10:1, 2). ¿Jamüshi ayataka Pablo sünain aküjaa pütchi namüin?

14 Tü palajatkat kasa ayataka anainjee Pablo sünain aküjaa pütchi namüin na judíokana shia sutuma keeʼireein maʼin naaʼin noʼtteʼennüinjanain (Roma 11:13, 14). Tü wane shia sünainjee nuchuntuin waneepia nümüin Maleiwa naaʼu na judíokana. Nuchuntapuʼuin Pablo nümüin Maleiwa naaʼu waneinnua judío süpüla naapaain sümaa tü pütchi süchikikat Nuluwataaya Maleiwa. Jee müsia tü apünüinkat shia sünainjee nütüjaain aaʼu naʼyataweein nümüin Maleiwa. Jülüjasü naaʼin Pablo tü kasa anasü eekat sünain nakuwaʼipa na wayuukana. Nütüjaa aaʼu eein süpüla noushikajaain na judíokana süchiirua nukuwaʼipa Kürisüto maʼaka naaʼinrüin niakai.

15. ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla washatüin nukuwaʼipa Pablo? Püküja tü naaʼinrakat waneinnua wawalayuu.

15 ¿Kasa waaʼinrajatka süpüla washatüin nukuwaʼipa Pablo? Palajana, keeʼireeinjatü maʼin waaʼin wantüin nanain na wayuu «kettaakana süpüla katüin noʼu waneepia». Tü wane waaʼinrajatkat shia wachuntuin nümüin Jeʼwaa naaʼu na wayuu anamiakana süpüla naapajüin tü pütchikat waküjapa shia namüin (Aluw. 13:48TNM; 16:14). Shia saaʼinraka Silvana tia. Kakaliairü tia wawalakat sünain pürekutsoolüin shia, alüʼütsü süpüla 30 juya sünain aʼyatawaakat tia. Anuu sünüiki: «Süpülapünaa toʼunuin shipialuʼumüin wayuu sünain aküjaa pütchi, achuntawaisü taya kaaliinwaa nümüin Jeʼwaa süpüla jülüjain taaʼin tanteerüin sünain wayuu aapajeeka tü pütchikat». Achunteeshii waya nümüin Jeʼwaa süpüla nükaaliinjain waya nakajee na aapieekana süpüla wantüin nanain na wayuu aapajeekana tü pütchikat (Mat. 10:11-13; Alat. Map. 14:6). Eeshi wanee wawala Robert nünülia, alatüichi suulia 30 juya sünain pürekutsoolin nia. Anuu nünüiki: «Anashaatasü maʼin aʼyanaajirawaa namaa na aapieekana, jama natüjaain saaʼu tü alatakat sümüin wayuu». Tü apünüinkat kasa waaʼinrajatka süpüla washatüin nukuwaʼipa Pablo shia jülüjainjatüin waaʼin tü kasa anasü eekat sünain nakuwaʼipa na wayuukana. Eeshi wanee laülaashi Carl nünülia, alatüichi suulia 50 juya sünain woutiisain nia, müsü nünüiki: «Jülüjasü maʼin taaʼin nakuwaʼipa na wayuukana shiiʼiree teʼrüinjatüin tü kasa anasü eekat sünain nakuwaʼipa. Jülüjasü taaʼin nakulemeraale, anale neirakaaya otta nnojoliire nasakirayaain neʼe sünain wanee kasa». Waaʼinrüle tia, ayateena waya aaʼinrüin kasa anasü maʼaka naaʼin Pablo.

«NNOJO PEEMERAAIN SUULIA»

16, 17. (1) ¿Kasa watüjaka sünainjee tü sümakat Eclesiastés 11:6? (2) ¿Jamüsü watüjaaka saaʼu eein süpüla sütanalüin saaʼin wayuu tü wakuwaʼipakat? Püküja tü alatakat namüin waneinnua wawalayuu.

16 Soteesü waaʼin waneepia eein süpüla sujutuuin suluʼu saaʼin wayuu tü pütchi waküjakat jaʼitairü müin nnojotkai kasajatüin namüin (paashajeʼera Eclesiastés 11:6). Jamüshiijaʼa na wayuukana, jülüjasü naaʼin tü wakuwaʼipakat. Neʼrüin sünain anain wayolojo, kamaneein waya otta talatüin waya waneepia. Eesü ponule naaʼin tü wakuwaʼipakat, shiasaʼa sutuma tia, eesü süpüla suʼwanajaain mapa tü kasa mojusü jülüjakat naaʼin wachiki. Majatü nakuwaʼipa na wayuu eʼrapuʼukana Sergio sümaa Olinda sünain aküjaa pütchi.

17 Anuu nünüiki Sergio: «Nnojoliipünaashii waya oʼunuin pülaasapaʼamüin sutuma ayuulin waya. Shiasaʼa waleʼejapa wachikuaʼa, ‹¿jalajana jia? Wasukajaain jia›, müshii na wayuukana wamüin». Sümaka Olinda sümaa talatüin saaʼin: «Nasaküin waya na suchupeetsekana wuusü otta eeshii eekai namüin wamüin: ‹Anashaatasü maʼin jiʼyataain›. Akaʼaya naya, achuntushii rewiisüta wamüin». Soʼu wanee kaʼi, antüshi wanee wayuu eejachire Sergio sümaa Olinda sünain aküjaa pütchi süka tü kareetachonkat, nüsülajaka namüin waneirua süsii wunuʼu sümaa naapüin tü analuʼutkat namüin saaʼu tü naʼyataainkat. Ponusü maʼin naaʼin na wawalayuukana tia.

18. ¿Jamüsü keeʼireeka paaʼin püchecheraain süchiirua aaʼinraa kasa anasü?

18 «Nnojo peemeraain suulia», müsü tü Wiwüliakat. Ayatüle waya sünain aküjaa süchiki Nuluwataaya Maleiwa, akaaliinjeena waya sünain tü aküjaakat pütchi «sainküin mmakat süpüshua süpüla saapünüinjatüin sütüma wayuu süpüshua» (Mat. 24:14). Akaʼaya waya, talateena maʼin sutuma watüjaain saaʼu talatüin naaʼin Jeʼwaa watuma. Aishii maʼin nüpüla Jeʼwaa na achecheraakana süchiirua aaʼinraa kasa anasü.

^ püt. 2 Jaʼitakajeʼe neʼe Jesuu, nüküjain kapüleein aküjaa pütchi nuumainpaʼa. Aküjünüsü süchiki tia suluʼu tü karaloʼutakat Mateo, Marcos, Lucas otta Juan (Mat. 13:57; Mar. 6:4; Luc. 4:24; Juan 4:44).

^ püt. 7 Mayaapejeʼe nayain kayaawasein na anoujashii chainjanakana iipünaa tü sütünakalüirua uuwa, eesü tü kasa anasü watüjakat sünainjee tü nümakat Jesuu.

^ püt. 9 «Aaʼinraa kasa anasü» sünainpünaasüya eeinjatüin wanain tü akuwaʼipaa eekat nutuma chi naaʼinkai Maleiwa. Shiapejeʼe waashajaajeerüin maʼin achiki suluʼu ekirajaayakat tüü otta sünain tü wane ekirajaayakat waaʼinrüinjanain kasa anasü sükajee wanüiki. Tia, shia waküjain pütchi süchiki nuluwataaya Maleiwa (Gal. 5:22, 23; Heb. 13:15TNM).

^ püt. 11 Nuʼwanaajireʼerüinka Jesuu sukuwaʼipa tü ekirajaakat wayuu sünain tü shiimainkat sümaa tü apünajaakat otta tü okotchojookot süchon pünajüt (Mat. 9:37; Juan 4:35-38).